Ensi vuoden alussa suunnitellusti voimaantuleva laki huoneistotietojärjestelmästä tarkoittaa asunto-osakeyhtiön ja keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön paperisista osakekirjoista luopumista. Uudistuksen tavoitteena on luoda luotettava kirjaamisjärjestelmä ja poistaa paperisten osakekirjojen säilyttämiseen liittyvät riskit sekä parantaa osakkeiden vaihdantaa ja vakuuskäyttöä.
30.10.2018
Uusi huoneistotietojärjestelmä vie osakekirjat sähköiseen rekisteriin
Elina Marttala & Minna Korhonen
Muutos koskee niitä asunto-osakeyhtiöitä ja keskinäisiä kiinteistöosakeyhtiöitä, joihin sovelletaan asunto-osakeyhtiölakia. Lain soveltamisen ulkopuolelle jäävät ne keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joihin sovelletaan niiden yhtiöjärjestysten perusteella osakeyhtiölakia.
Samalla on tarkoitus muuttaa yritys- ja yhteisötietolakia siten, että asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöyhtiöt tekevät jatkossa perustamisilmoituksen aina sähköisesti. Näin uudistuksella mahdollistetaan entistä sähköisempi menettely yhtiöiden perustamisessa ja omistusoikeuden siirtämisessä.
Eri viranomaiset ovat tehneet selvitystyötä uudistuksen mahdollistamisesta jo vuodesta 2004 lähtien ja nyt on vireillä uudistuksen ensimmäinen vaihe.
Osakehuoneistorekisteristä ajantasaiset tiedot osakkeenomistajista
Huoneistotietojärjestelmän toteuttamiseksi on tarkoitus perustaa Maanmittauslaitoksen ylläpitämä kirjaamisjärjestelmä – osakehuoneistorekisteri. Rekisteriin kirjataan asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöyhtiöiden osakkeiden omistajaa koskevat tiedot, panttioikeutta koskevat tiedot ja hakemuksesta myös muita osakkeeseen tai sen tuottamaan hallintaoikeuteen kohdistuvia tietoja.
Uudistus poistaa siis asunto-osakeyhtiöiltä ja keskinäisiltä kiinteistösakeyhtiöiltä velvoitteen ylläpitää osakeluetteloa. Maanmittauslaitos mitätöi paperiset osakekirjat viran puolesta kirjaamisen yhteydessä.
Kirjaamisjärjestelmä on tärkeä parannus aiempaan, sillä rekisterimerkinnöillä on julkinen luotettavuus, jonka varmistaa viranomaisen ankara vahingonkorvausvastuu tietojen oikeellisuudesta. Rekisteri on siis ajantasainen tietolähde asunto-osakeyhtiöiden osakkeenomistajista.
Asunto-osakeyhtiöiden ja keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden tiedot rekisteriin
Lain voimaantulon jälkeen perustettavat asunto-osakeyhtiöt ja keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt tulevat uuden järjestelmän piiriin automaattisesti niiden tehtyä perusilmoituksen patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin. Sieltä tiedot yhdistetään osakehuoneistorekisteriin.
Rekisteriin kirjataan saanto sen hakemuksesta, jolle saanto on siirtynyt ja osakkeensaajan tulisi hakea saantoa aina, kun osake luovutetaan eteenpäin. Saannon kirjaaminen edellyttää luonnollisesti aiemman osakkeenomistajan suostumusta.
Ennen lain voimaantuloa perustetuilla asunto-osakeyhtiöillä on velvollisuus ja keskinäisillä kiinteistöyhtiöillä on mahdollisuus liittyä osakehuoneistorekisteriin.
Ennen lain voimaantuloa perustettujen asunto-osakeyhtiöiden on liityttävä rekisteriin määräajassa. Asunto-osakeyhtiöiden tiedot siirretään rekisteriin siirtämällä osakeluettelon ylläpito Maanmittauslaitokselle, jonka jälkeen yhtiöiden tulee määräajassa ilmoittaa Maanmittauslaitokselle rekisterin toiminnan kannalta tarpeelliset vähimmäistiedot, joita ovat muun muassa osakeluettelotiedot.
Edellä mainitun ilmoituksen tekeminen kuuluu yhtiön hallituksen toimivaltaan, joten se ei edellytä yhtiöjärjestyksen muutosta. Yhtiön on viipymättä ilmoitettava osakeluettelotietojen siirrosta osakkeenomistajille. Ilmoitus on tehtävä samalla tavoin kuin kutsu yhtiökokoukseen on lain mukaan toimitettava.
Ennen lain voimaantuloa perustetut keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt voivat tehdä yhtiöjärjestyksen muutoksen liittyäkseen rekisteriin. Kun yhtiöjärjestyksen muutos on rekisteröity kaupparekisteriin, tulee yhtiön viipymättä ilmoittaa osakeluettelotiedot merkittäväksi osakehuoneistorekisteriin.
Lakiesitys on vasta ensimmäinen vaihe osakehuoneistorekisteriin siirtymisessä. Rekisterin tietosisältöä tullaan vielä laajentamaan ja yhtiöiden tietoja muuttamaan vaiheittain sähköisempään muotoon.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024