14.11.2016

Korkein oikeus: rakennusurakoitsija takuuajan jälkeiseen vastuuseen laadunvarmistuksen olennaisesta laiminlyönnistä

Korkein oikeus antoi 9.11.2016 ennakkopäätöksen KKO 2016:79, joka linjaa urakoitsijan takuuajan jälkeistä vastuuta.

Rakennusurakan yleisten YSE 1998 -sopimusehtojen 30 §:ssä urakoitsijan vastuu takuuajan päättymisen jälkeen on rajattu siten, että rima on tavanomaisen huolellisuuden laiminlyöntiä korkeammalla. Vastuuperusteena voi olla ainoastaan törkeä laiminlyönti, täyttämättä jäänyt työsuoritus tai laadunvarmistuksen olennainen laiminlyönti. Lisäksi edellytetään, ettei tilaaja ole voinut havaita epäkohtaa vastaanottotarkastuksessa tai takuuaikana.

Tuoreessa ratkaisussaan korkein oikeus arvioi, oliko urakoitsija vastuussa virheestä sillä perusteella, että oli olennaisella tavalla laiminlyönyt sovitun laadunvarmistuksen. Vastuuedellytysten täyttymistä koskevien linjausten lisäksi KKO vahvisti, että urakoitsija vastaa alihankkijansa laiminlyönneistä myös takuuajan jälkeen YSE 24 §:n yleisen vastuun nojalla.

Laadunvarmistuksen laiminlyönnin arviointi

Ennakkotapauksessa urakan kohde oli hallirakennus, joka oli osin yleisökäytössä. Melko nopeasti takuuajan päättymisen jälkeen rakennuksen katon havaittiin painuneen. Syyksi osoittautui kantavaksi rakenteeksi tarkoitetun profiilipellin liian alhainen tukikestävyys rakennesuunnitelmien vaatimuksiin verrattuna. Profiilipellin oli toimittanut kohteeseen pääurakoitsijan alihankkija, ja perimmäinen syy ongelmaan löytyi alihankkijan tietokoneohjelman mitoitusvirheestä.

Korkein oikeus totesi, että YSE 30 §:n mukaisen vastuuperusteen yhteydessä tulee arvioitavaksi se, onko urakoitsija noudattanut sopimusasiakirjoissa edellytettyä laadunvarmistusta tai muita erikseen sovittuja tarkastustoimia.

Tapauksen rakennusurakassa laadunvarmistukseen liittyviä määräyksiä oli useissa eri sopimusasiakirjoissa, mutta työselostuksessa oli nimenomaisia viittauksia rakentamismääräyskokoelman teräsrakenteita koskevaan osaan, jonka katsottiin näin ollen tulleen osapuolia velvoittavaksi. Rakentamismääräykset edellyttivät, että ellei teräsrakennetta ole valmistettu hyväksytyn tarkastuslaitoksen valvonnassa, toimitetun tuotteen laatu tulee varmistaa siihen kohdistettavin ”erityisin toimenpitein”.

Laadunvarmistuksen laiminlyönnin olennaisuutta arvioitaessa tulee huomioida se suoritusvelvollisuus, johon laadunvarmistus liittyy, ja se, miten paljon kysymyksessä olevassa menettelyssä on poikettu asianmukaisista laadunvarmistustoimenpiteistä.

Asiassa oli riidatonta se, että kohtalokkaaksi osoittautunut riittämätön mitoitus oli tapahtunut jo peltien valmistusvaiheessa eikä pääurakoitsijan ollut mahdollista havaita liian alhaista kantavuutta työmaalla.

Korkeimman oikeuden lopputulema oli joka tapauksessa se, etteivät urakoitsija ja sen alihankkija olleet noudattaneet kantavien teräslevyjen laadunvarmistustoimia, joista sopimusasiakirjoissa oli katsottava sovitun ja jotka perustuivat tapahtuma-aikana yleisesti noudatettuihin rakentamismääräyskokoelman määräyksiin ja ohjeisiin.

Vaikka pääurakoitsija esitti kaikissa oikeusasteissa noudattaneensa asiassa tavanomaisia laadunvarmistustoimenpiteitä, KKO katsoi, ettei tämän tekemillä vetolujuuskokeilla varmistettu peltien kantavuutta vaan ainoastaan kiinnityksen pitävyyttä. Kun vetolujuuskokeiden lisäksi peltejä oli tarkastettu lähinnä silmämääräisesti, menettely ei täyttänyt sovittua laaduntarkastusvelvollisuutta ja toimet olivat riittämättömiä puheena olevan kaltaisen virheen havaitsemiseen.

Vakavien seuraamusten riski urakoitsijalta odotettavaa huolellisuuden tasoa korottavana tekijänä?

Tarkalle lukijalle korkeimman oikeuden päätös avautuu kokonaisuutena, jossa painoarvoa ovat saaneet myös muut seikat kuin se, noudattiko urakoitsija sopimuksen mukaisia laadunvarmistusmenettelyjä, joiden tarkka sisältö näyttäytyy vieläpä osin täsmentymättömänä.

Tuomion loppukaneeteissa, perustelujen kohdissa 20 ja 22, KKO ottaa kantaa seikkoihin, jotka korottavat urakoitsijalta tavanomaisesti edellytettävää huolellisuuden tasoa. Turvallisen rakentamisen odotus on saanut aiemmassakin oikeuskäytännössä vähintään jonkinasteista suojaa. Nyt korkein oikeus nimenomaisesti toteaa kantavan rakenteen virheen olevan keskeinen koko rakennuksen käytettävyyden ja turvallisuuden kannalta, koska tällaisiin virheisiin liittyy vakavien seuraamusten riski.

Tässä tapauksessa kohteen käyttötarkoitus (se, että hallissa oleskeli toistuvasti paljon ihmisiä) oli omiaan korostamaan urakoitsijalle, että kantavien rakenteiden osalta vaadittaisiin korkeaa huolellisuuden tasoa. Perusteluista löytyy myös yleistoteamus, että laadunvarmistuksen merkitys ylipäätään kasvaa, kun kysymys on sellaisen tarvikkeen tai osan hankinnasta, jolla on keskeinen vaikutus rakennuksen kestävyyteen ja käytön turvallisuuteen.

Vaikka KKO välttyi ottamasta kantaa törkeään tuottamukseen erillisenä vastuuperusteena, on helppo ennustaa, että kentällä – sekä työmaalla että oikeussaleissa – on kova houkutus yleistää edellä todettuja korostetun huolellisuuden oppeja myös KKO 2016:79 tapauksen tosiseikastosta poikkeaviin YSE 30 §:n soveltamistilanteisiin. Teon seuraamukselle ei kuitenkaan tulisi antaa yksinomaista painoarvoa, vaikka tietoisuudella vahinkoriskistä on oikeuskirjallisuudessakin katsottu voivan olla täydentävää merkitystä tuottamusasteen arvioinnissa.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi Trety AB:ta hoiva-alan viestintälaitteiden kehitys- ja tuotantosopimusta koskevassa riidassa ja siihen liittyvissä sovintoneuvotteluissa. Osapuolet pääsivät neuvottelujen jälkeen asiakkaamme kannalta suotuisaan sovintoon ja välttivät siten laajan välitysmenettelyn. Trety AB on globaali yritys, joka tarjoaa asiakkailleen ratkaisuja elektroniikkatuotteiden kehittämiseen, teollistamiseen ja tuotantoon. Trety AB:llä on yli 30 vuoden kokemus IT-, elektroniikka- ja tietoliikennetoimialoista.
Julkaistu 11.2.2025
Neuvoimme OP Yrityspankki Oyj:n, Nordea Bank Abp:n ja Skandinaviska Enskilda Banken AB:n muodostamaa rahoittajakonsortiota DevCo Partners Oy:n omistaman Vexve-yhtiön lainarahoitusjärjestelyssä. Rahoitusjärjestely sisälsi 143 miljoonan euron suuruiset hankinta-, jälleenrahoitus- ja muut lainat, joilla rahoitettiin muun muassa tanskalaisen Frese A/S:n hankinta. Frese on johtava korkealaatuisten dynaamisten linjasäätöventtiileiden valmistaja. Vexven yhteenlaskettu liikevaihto kaupan toteutumisen jälkeen on noin 200 miljoonaa euroa. Vexve on Euroopan johtava vaativien venttiiliratkaisujen toimittaja energiasektorille ja valituille energiaintensiivisille teollisuudenaloille.
Julkaistu 7.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025
Neuvoimme Sanok Rubber Company S.A.:ta sen myydessä 30 prosenttia Teknikum Group Ltd:n osakkeista Puolan kansainväliselle kehitysrahasto 2 FIZ AN:lle. Teknikum on eurooppalainen polymeeriteknologiayhtiö, joka toimittaa teollisuudelle luotettavia kumi-, muovi-, silikoni-, polyuretaani- ja vaahtomuoviratkaisuja. Yhtiöllä on noin 600 työntekijää, ja sen tehtaista neljä sijaitsee Suomessa ja yksi Unkarissa. Lisäksi yhtiöllä on Saksassa sijaitseva myyntikonttori. Sanok Rubber Company on Euroopan johtava kumituotteiden ja kumimetallituotteiden toimittaja sekä kumin ja muiden materiaalien yhdistäjä autoteollisuuden, rakentamisen, maatalouden, lääketeollisuuden ja kodinkoneteollisuuden tarpeisiin. Sanok Rubber Company S.A. on listattu Varsovan pörssissä, ja se työllistää yli 3 000 henkilöä Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Puolan kansainvälinen kehitysrahasto 2 FIZ AN on yksi kahdesta erikoistuneesta ulkomaan laajentumisrahastosta, joita PFR TFI hallinnoi. Rahaston tavoitteena on yhteisrahoittaa puolalaisten yritysten ulkomaisia investointeja. Neuvoimme Sanok Rubber Companya yhdessä puolalaisen asianajotoimisto Rymarz Zdort Marutan kanssa.
Julkaistu 3.2.2025