Hankintayksiköiden yhteistyöhön ja puitejärjestelyihin selvennystä tuoreista oikeustapauksista

Tuomioistuimet ovat pandemian keskelläkin tarjonneet tulkinta-apua hankintasäännösten soveltamisesta. Tarkastelemme tässä artikkelissa kolmea tuoretta tapausta.

Hankintayksiköiden välinen yhteistyö EU:n tuomioistuimen tarkasteltavana

Unionin tuomioistuin on antanut kaksi mielenkiintoista ratkaisua hankintayksiköiden välisestä yhteistyöstä ja sidosyksikköhankinnoista. Tuomioistuin antoi kesäkuussa tuomion korkeimman hallinto-oikeuden tekemään ennakkoratkaisupyyntöön asiassa C-328/19 – Porin kaupunki ja toukokuun lopussa tuomion asiassa C-796/18 – Informatikgesellschaft für Software-Entwicklung (ISE).

C-328/19: Toimivallan siirto ja yhteistoimintajärjestely

Porin kaupungin asiassa kysymys oli siitä, sovelletaanko hankintasäännöksiä tilanteeseen, jossa yksi kunta eli Porin kaupunki on ottanut vastuulleen lähikuntien lakisääteisiä velvollisuuksia järjestää tiettyjä vammaiskuljetuspalveluita. Tuomioistuin arvioi, oliko kyse Remondis (C-51/15) tapauksen mukaisesta toimivallan siirrosta vai Piepenbrock (C-386/11) tapauksen mukaisesta hankintaviranomaisten yhteistyöstä. Lisäksi ratkaisussa arvioitiin sitä, voiko Porin kaupunki hyödyntää omaa sidosyksikköään sen vastuulle siirrettyjen kuljetuspalveluiden tuottamisessa.

Unionin tuomioistuin katsoi, ettei Porin kaupungin ja lähikuntien välisessä kuntalain mukaisessa vastuukuntajärjestelyssä ja solmitussa yhteistoimintasopimuksessa ole kyse hankintasopimuksesta vaan Remondis-tapauksessa tarkoitetusta toimivallan siirrosta. Unionin tuomioistuin totesi, että siirrettyjen palveluiden tuottamiseen sai käyttää Porin kaupungin sidosyksikköä. Tuomioistuimen mukaan sidosyksikköhankintoja ei estä se, että toimivaltansa Porille siirtäneet kunnat eivät omista osuutta Porin kaupungin sidosyksiköstä. Tuomioistuin linjasi, että sidosyksikköhankintoihin liittyvä määräysvaltaedellytys täyttyi, koska vastuukuntajärjestelyssä muille kunnille jää Porin rinnalla mahdollisuus vaikuttaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja sen tärkeisiin päätöksiin.

Porin kaupungin omistamalta sidosyksiköltä ostettiin vammaiskuljetuspalveluiden lisäksi myös joukkoliikennepalveluita, joista oli niin ikään tehty Porin ja tiettyjen kuntien välillä yhteistoimintajärjestely. Tältä osin unionin tuomioistuin linjasi, että sidosyksikön muuksi kuin markkinoille suuntautuvaksi toiminnaksi voitiin lukea sidosyksikön tuottamat palvelut näiden molempien yhteistoimintajärjestelyiden alla riippumatta siitä, että järjestelyiden osapuolet eivät olleet identtiset ja palvelut koskivat erityyppisiä kuljetuksia.

C-796/18: Hankintayksiköiden välinen yhteistyö

Unionin tuomioistuimen asiassa ISE oli myös kyse hankintayksiköiden välisestä yhteistyöstä. Kölnin kaupunki ja Berliinin osavaltio olivat tehneet kaksi sopimusta, joissa määrättiin palokunnan toiminnan koordinointiohjelmiston vastikkeettomasta antamisesta Kölnin käyttöön ja Berliinin osavaltion ja Kölnin kaupungin välisestä yhteistyöstä ohjelmiston kehittämiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaan kumpikin osapuoli oli velvollinen antamaan maksutta toisen sopimuspuolen käyttöön ohjelmistoon mahdollisesti tekemänsä muutokset. Tapauksessa lähtökohtana oli, että ohjelmiston muutosten ennakoitu rahallinen arvo oli merkittävästi suurempi kuin ohjelmisto itsessään.

Unionin tuomioistuin katsoi, että sopimukset ovat kokonaisuudessaan vastavuoroisia ja vastiketta vastaan tehtyjä, jolloin kyseessä voi olla hankintasopimus. Julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ei kuitenkaan sovelleta hankintaviranomaisten väliseen yhteistyöhön, jos yhteistyö koskee liitännäistoimintoja sellaisiin palveluihin, jotka yhteistyötä tekevät viranomaiset ovat velvollisia tarjoamaan. Tällaisten liitännäisten toimintojen on edistettävä kyseisten palvelujen tosiasiallista toteutumista. Unionin tuomioistuin muistuttaa vielä, ettei hankintaviranomaisten välinen yhteistyö saa yhdenvertaisen kohtelun periaatteen vastaisesti johtaa siihen, että jokin yksityinen yritys asetetaan kilpailijoihinsa nähden edullisempaan asemaan.

Puitejärjestelyt kotimaisten tuomioistuinten arvioitavina

KHO 2436/2020: Tarjouspyyntöasiakirjoissa yksilöitävät tiedot

Korkein hallinto-oikeus käsitteli tuoreessa päätöksessään (2436/2020) sitä, millä tarkkuudella tarjouspyyntöasiakirjoissa tulee yksilöidä puitejärjestelyssä mukana olevat hankintayksiköt ja niiden sopimusaikana mahdollisesti tekemät hankinnat. Tässä tapauksessa kyse oli puitejärjestelystä, jonka sisällä hankittiin IT-laitteita ja ohjelmistoja sekä erilaisia IT-palveluja. Kuntien Tiera Oy oli ilmoittanut hankinnan enimmäisarvon ja mahdollisina hankintayksiköinä muun muassa kaikki sen 268 osakkeenomistajaa.

Puitejärjestelyn käyttämiseen todennäköisesti sitoutuneita hankintayksiköitä ei kuitenkaan ollut yksilöity. Tarjouspyynnössä ei siten ollut annettu riittäviä tietoja mukana olevista hankintayksiköistä. Tarjouspyynnön mukaan sopimuksen arvoon vaikutti merkittävästi se, missä määrin Kuntien Tiera Oy:n asiakkaat ottavat palvelun käyttöönsä. Puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat eivät olleet saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa puitejärjestelyn tosiasiallisesta laajuudesta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ollut tullut tarjouskilpailussa turvatuksi.

Huomio riittävien tietojen antamiseen tarjouspyynnössä

Puitejärjestelyihin liittyviä kysymyksiä on käsitelty viime aikoina korkeimman hallinto-oikeuden lisäksi myös markkinaoikeudessa. Puitejärjestelyjen osalta onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hankintayksiköt ja tulevat hankinnat yksilöidään tarjouspyynnössä kattavasti. Tällöin tarjoajilla on riittävät tiedot puitejärjestelyn sisällöstä yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimista varten.