Uusi yritysvastuudirektiivi konkretisoituu viime kädessä oikeudenkäynneissä

Yritysten tulisi laatia toimintaperiaatteet ja -politiikat, joiden avulla toteutettaisiin ihmisoikeuksia ja ympäristöä koskeva huolellisuusvelvoite. Toiminnan negatiiviset vaikutukset tulisi tunnistaa ja niitä tulisi ehkäistä, lieventää ja korjata käytännön tasolla. Yrityksen strategia pitäisi saattaa linjaan Pariisin sopimuksen mukaisen 1,5 asteen tavoitteen kanssa.

Direktiivi velvoittaisi yrityksen johdon huolehtimaan huolellisuustoimien toteutuksesta. Viranomainen valvoisi velvoitteiden noudattamista, ja laiminlyönti voisi johtaa merkittäviin sanktioihin yritykselle.

Monet suomalaiset yritykset ovat vastuullisen liiketoiminnan kärkijoukoissa, mutta huolellisuusvelvoite luo tarpeen tarkastella liiketoiminnan rakenteita ja strategiaa uudelleen ja laajemmin koko arvoketjun näkökulmasta. Ensivaiheen mukautuminen direktiivin tuomiin muutoksiin on varmasti osittain mekaanista sääntelyn jalkauttamista, kuten sisäisiä auditointeja ja sopimusten läpikäyntiä. Muutoksen vaikutukset ulottuvat kuitenkin syvemmälle: toimintamalleja on arvioitava kriittisesti ja jatkuvasti, ja vastuullisuuden on oltava strategian kulmakivenä.

Ehdotus ei ole kaikilta osin yksiselitteinen, ja ennakoimme, että moniin kysymyksiin joudutaan hakemaan ratkaisua oikeusteitse. Esimerkiksi kysymys yritykseltä edellytettävän huolellisuuden tasosta punnitaan viimeistään ensimmäisessä huolellisuusvelvoitteeseen liittyvässä oikeudenkäynnissä.

Vaikka yrityksen toimintapolitiikat olisivat kunnossa ja asianmukaiset klausuulit kirjattu sopimuksiin, lopullisen vastuun osoittaminen ja kohdistaminen saattaa olla monimutkaista. Onko vastuu suuryrityksen vai alihankkijan? Entä mikä on johdon vastuu, jos huolellisuusvelvoitteen toimeenpano on laiminlyöty ja yritykselle on määrätty 5 %:n sakko maailmanlaajuisesta liikevaihdosta?