Kestävä rahoitus on elinehto vihreän siirtymän tavoitteiden toteutumiselle

Euroopan komission vuonna 2018 julkaisema kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma on johtanut EU:n sääntelytsunamia, jonka seurauksena kestävään rahoitukseen liittyvästä sääntelystä on kasvanut laaja kokonaisuus. Esimerkiksi ESMAn kestävän rahoituksen aikataulujatkuu edelleen vuoteen 2028, vaikka sen suurimmat sääntelykokonaisuudet on saatettu maaliin. Samalla myös LMA:n ja ICMA:n periaatteet ovat kasvattaneet suosiotaan ja muodostaneet vahvan perustan alan itsesääntelylle, jota noudatetaan laajasti.

Kehityksen myötä kestävän rahoituksen osalta on kaivattu standardoitua määritelmää ”vihreälle” ja vihreän toiminnan taksonomialle, jotta sijoittajat ja rahoituslaitokset voivat tehdä valistuneita arvioita tehokkaasti. Tästä syystä esimerkiksi EU:n tuleva Green Bond Standard (EU:n vihreä joukkolainastandardi) nojautuu nimenomaan EU:n taksonomia-asetukseen. Euroopan pankkiviranomainen julkaisi puolestaan joulukuussa 2023 raportin, jossa se suositteli komissiolle vapaaehtoista standardia eurooppalaiseksi vihreäksi lainaksi tai vähintään määrittelemään vihreät lainat EU:ssa. Pankkiviranomaisen raportti ja jatkotoimenpiteet ovat parhaillaan komission harkittavana.

Edellä mainitut aloitteet ja sääntelyn kehittyminen voidaan nähdä seurauksena viherpesukeskustelulle. Viherpesu puhuttaakin tällä hetkellä niin sijoittajia, rahoittajia kuin muitakin markkinatoimijoita. Samaan aikaan vihreä siirtymä etenee vauhdilla, ja tavoitteisiin pääseminen edellyttää kestävää rahoitusta. Euroopan komissio arvioi, että vuoteen 2030 mennessä tarvitaan 620 miljardia euroa lisää investointeja joka vuosi. Kestävä rahoitus onkin elinehto investointien toteutumiselle. Me seuraamme mielenkiinnolla, miten vihreän siirtymän tavoitteet ja kestävän rahoituksen sääntely etenevät.