25.11.2019

Uusi työaikalaki huomioi nykytyön tarpeita – joustavuutta työaikoihin

Yhä useampi työskentelee 2020-luvulla ajasta ja paikasta riippumattomana. Tekniikka mahdollistaa työn tekemisen kelloon katsomatta yhtä hyvin toimistolta kuin kesämökiltä. Lähtökohtana yhä useammalla työpaikalla on, että työn lopputulos painaa enemmän kuin työaika. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on vastuullisen työnantajan agendalla. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki tarjoaa työnantajille ja työntekijöille välineitä työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin.

Joustotyö – työntekijä päättää

Yksi merkittävimmistä uudistuksista on joustotyöaika. Joustotyöaika tarkoittaa työnantajan ja työntekijän sopimaa työaikaehtoa, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää. Malli soveltuu esimerkiksi asiantuntijatehtäviin, joissa työnantaja määrittää tavoitteen, mutta työntekijä päättää, missä ja milloin hän sen saavuttaa. Joustotyöaika ei luonnu esimerkiksi asiakaspalveluun tai tehtaaseen, mikäli työnantaja määrittää näillä työpaikoilla työnteon ajan ja paikan.

Työaika, etuudet ja vapaat työaikapankkiin

Toinen merkittävä työaikalain uutuus on työaikapankki. Se on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahaetuuksia voi säästää ja yhdistää toisiinsa. Työnantaja solmii työaikapankkisopimuksen työntekijöiden edustajan kanssa. Jokainen työntekijä saa kuitenkin itse päättää erien siirtämisestä työaikapankkiin. Mikäli työaikapankkisopimus sen mahdollistaa, työntekijä voi siirtää työaikapankkiin lisä- ja ylityötunteja, liukuvan työajan saldotunteja työaikalain asettamissa rajoissa sekä lakiin tai esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvia erääntymättömiä ilta-, yö- sunnuntaityölisiä ja muita etuuksia, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi.

Liukuvan työajan kertymät ja liukumarajat muuttuvat

Myös työnantajan ja työntekijän sopiman liukuvan työajan sääntely muuttuu. Jatkossa tuntiylitysten kertymä saa neljän kuukauden seurantajakson päättyessä olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. Nykyisessä työaikalaissa ylitysten ja alitusten enimmäismäärä on 40 tuntia. Lisäksi vuorokauden liukumarajaa on pidennetty kolmesta tunnista neljään tuntiin ja iltaliukuma voidaan sijoittaa irralleen muusta työpäivästä, esimerkiksi klo 20.00–22.00. Huomattavaa on se, että valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt voivat sopia työehtosopimuksella liukuvasta työajasta monilta osin toisin.

Säännöllistä päivittäistä työaikaa voi pidentää yhden sijasta kahdella tunnilla

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kahden tunnin pidemmästä säännöllisestä päivittäisestä työajasta, ellei työehtosopimus sitä estä. Työaika voi olla esimerkiksi yhtenä päivänä 6 tuntia ja toisena päivänä 10 tuntia, mutta työajan tulee kuitenkin tasoittua neljän kuukauden ajanjaksossa enintään 40 työtuntiin viikossa.

Työpaikkakohtaiset työaikaa joustavoittavat ratkaisut voivat houkutella alan parhaimpia osaajia työntekijöiksi ja kannustaa heitä sitoutumaan samaan työpaikkaan entistä pidempään. Tällöin joustavat työaikaratkaisut toimivat myös kilpailutekijänä. Paikallisiin työaikaratkaisuihin liittyy omat edellytyksensä ja rajoituksensa, jotka on aina hyvä varmistaa suoraan uudesta työaikalaista tai työoikeuden asiantuntijalta.

Uusimmat referenssit

Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025