Yhä useampi työskentelee 2020-luvulla ajasta ja paikasta riippumattomana. Tekniikka mahdollistaa työn tekemisen kelloon katsomatta yhtä hyvin toimistolta kuin kesämökiltä. Lähtökohtana yhä useammalla työpaikalla on, että työn lopputulos painaa enemmän kuin työaika. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen on vastuullisen työnantajan agendalla. Ensi vuoden alusta voimaan tuleva uusi työaikalaki tarjoaa työnantajille ja työntekijöille välineitä työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin.
Uusi työaikalaki huomioi nykytyön tarpeita – joustavuutta työaikoihin
Mikko Hanni
Palvelut
Tags
Joustotyö – työntekijä päättää
Yksi merkittävimmistä uudistuksista on joustotyöaika. Joustotyöaika tarkoittaa työnantajan ja työntekijän sopimaa työaikaehtoa, jonka mukaan vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itse päättää. Malli soveltuu esimerkiksi asiantuntijatehtäviin, joissa työnantaja määrittää tavoitteen, mutta työntekijä päättää, missä ja milloin hän sen saavuttaa. Joustotyöaika ei luonnu esimerkiksi asiakaspalveluun tai tehtaaseen, mikäli työnantaja määrittää näillä työpaikoilla työnteon ajan ja paikan.
Työaika, etuudet ja vapaat työaikapankkiin
Toinen merkittävä työaikalain uutuus on työaikapankki. Se on työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelmä, jolla työaikaa, vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahaetuuksia voi säästää ja yhdistää toisiinsa. Työnantaja solmii työaikapankkisopimuksen työntekijöiden edustajan kanssa. Jokainen työntekijä saa kuitenkin itse päättää erien siirtämisestä työaikapankkiin. Mikäli työaikapankkisopimus sen mahdollistaa, työntekijä voi siirtää työaikapankkiin lisä- ja ylityötunteja, liukuvan työajan saldotunteja työaikalain asettamissa rajoissa sekä lakiin tai esimerkiksi työehtosopimukseen perustuvia erääntymättömiä ilta-, yö- sunnuntaityölisiä ja muita etuuksia, kun ne on ensin muutettu aikamääräisiksi.
Liukuvan työajan kertymät ja liukumarajat muuttuvat
Myös työnantajan ja työntekijän sopiman liukuvan työajan sääntely muuttuu. Jatkossa tuntiylitysten kertymä saa neljän kuukauden seurantajakson päättyessä olla enintään 60 tuntia ja alitusten määrä enintään 20 tuntia. Nykyisessä työaikalaissa ylitysten ja alitusten enimmäismäärä on 40 tuntia. Lisäksi vuorokauden liukumarajaa on pidennetty kolmesta tunnista neljään tuntiin ja iltaliukuma voidaan sijoittaa irralleen muusta työpäivästä, esimerkiksi klo 20.00–22.00. Huomattavaa on se, että valtakunnalliset työmarkkinajärjestöt voivat sopia työehtosopimuksella liukuvasta työajasta monilta osin toisin.
Säännöllistä päivittäistä työaikaa voi pidentää yhden sijasta kahdella tunnilla
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia enintään kahden tunnin pidemmästä säännöllisestä päivittäisestä työajasta, ellei työehtosopimus sitä estä. Työaika voi olla esimerkiksi yhtenä päivänä 6 tuntia ja toisena päivänä 10 tuntia, mutta työajan tulee kuitenkin tasoittua neljän kuukauden ajanjaksossa enintään 40 työtuntiin viikossa.
Työpaikkakohtaiset työaikaa joustavoittavat ratkaisut voivat houkutella alan parhaimpia osaajia työntekijöiksi ja kannustaa heitä sitoutumaan samaan työpaikkaan entistä pidempään. Tällöin joustavat työaikaratkaisut toimivat myös kilpailutekijänä. Paikallisiin työaikaratkaisuihin liittyy omat edellytyksensä ja rajoituksensa, jotka on aina hyvä varmistaa suoraan uudesta työaikalaista tai työoikeuden asiantuntijalta.