Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat huhtikuussa niin sanotun pakoterikosdirektiivin, jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:n pakotteiden rikkomiseen liittyvien rikosten ja seuraamusten määritelmät. Tarkoituksena on varmistaa, että pakotteiden rikkominen on rangaistavaa kaikissa jäsenvaltioissa ja että rangaistussäännökset vastaavat vähintään niille asetettua vähimmäistasoa.
Uusi pakoterikosdirektiivi harmonisoi pakoterikkomusten seuraamukset



Heidi Paalanen-Koev & Anna-Kaisa Remes
Euroopan komissio on havainnut merkittäviä eroja jäsenvaltioiden välillä siinä, miten ne määrittelevät pakotteiden rikkomisen ja minkälaisia seuraamuksia rikkomisesta syntyy. Komission mukaan näitä rikoksia ei tutkita ja syytetä riittävän tehokkaasti. Direktiivin tarkoituksena on varmistaa, että kaikki jäsenvaltiot voivat puhua yhdellä äänellä pakoteasioissa, mikä tuli erityisen ajankohtaiseksi Venäjän tehtyä sotilaallisen hyökkäyksen Ukrainaan.
Määritelmien ja seuraamusten yhtenäistäminen eri EU-maissa helpottaa myös monikansallisten yritysten toimintaa. Lisäksi uusi direktiivi helpottaa yhteistyötä ja yhtenäistää käytäntöjä myös Yhdysvaltojen kanssa, sillä siellä pakotteiden rikkomisesta on nykyisellään mahdollista määrätä sakko tai enintään 20 vuotta vankeutta.
Direktiivi muuttaa rikoslakia
Direktiivin myötä Suomen rikoslakiin lisätään uusina rikoksina pakoterikos, törkeä pakoterikos, tuottamuksellinen pakoterikos ja pakoterikkomus. Näistä jäsenvaltioiden on määrättävä tehokkaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia rikosoikeudellisia seuraamuksia, ja tahallisesta rikkomisesta määrättävään enimmäisrangaistukseen on sisällyttävä vankeusrangaistus. Lisäksi oikeushenkilöt on voitava saattaa vastuuseen pakotteiden rikkomisesta, ja direktiivi määrittää oikeushenkilöille määrättävien sakkojen vähimmäis- ja enimmäistason. Suomessa pakoterikokseen, törkeään pakoterikokseen ja tuottamukselliseen pakoterikokseen sovellettaisiin oikeushenkilön rangaistusvastuuta. Näiden rikosten osalta yhteisösakon ylin rahamäärä olisi yleisestä yhteisösakon enimmäismäärästä poiketen viisi prosenttia oikeushenkilön liikevaihdosta, kuitenkin vähintään 850 000 ja enintään 40 miljoonaa euroa.
Suomi on suhtautunut myönteisesti direktiivin tavoitteisiin. Oikeusministeriö on asettanut työryhmän arvioimaan tarvittavia lainsäädäntömuutoksia ja valmistelemaan tarvittavat muutokset. Ehdotettujen lakien on tarkoitus tulla voimaan toukokuussa 2025, jolloin direktiivi on viimeistään pantava täytäntöön.
Direktiivi koventaa rangaistuksia monessa jäsenmaassa
Millaisia vaikutuksia uudella direktiivillä sitten on jäsenmaiden lainsäädäntöön? Vastaako sääntelyn taso jo direktiivin vaatimuksia vai aiheuttaako direktiivi muutostarpeita useissa maissa?
Tarkastelemissamme maissa lainsäädäntö on jo pääosin direktiivin mukaista, tosin lähes kaikissa maissa on jonkinlaisia tarpeita muuttaa lainsäädäntöä. Yleisimmät muutostarpeet liittyvät rangaistusten koventamiseen tai tarkentamiseen sekä lieventävien ja koventavien seikkojen sisällyttämiseen lainsäädäntöön. Joissakin maissa, esimerkiksi Italiassa ja Luxemburgissa, pakotelainsäädäntö on varsin uutta ja siksi pääosin jo uuden direktiivin mukaista, kun taas esimerkiksi Espanjassa sääntely on hajanaista ja vaatii enemmän muutoksia. Tanska on todennut suhtautuvansa direktiiviin positiivisesti, mutta se on päättänyt silti jättäytyä direktiivin soveltamisen ulkopuolelle. Siellä lainsäädäntö on jo pääosin direktiivin mukaista, tosin rangaistuksia pitäisi koventaa.
Direktiivi vahvistaa pakotteiden kokonaisvaikutusta
Pakoterikosdirektiivi on tärkeä askel kohti yhtenäisempää ja tehokkaampaa EU:n pakotteiden täytäntöönpanoa. Yhdenmukaistamalla rikosten ja seuraamusten määritelmät EU pyrkii varmistamaan, että pakotteiden rikkomisia tutkitaan ja syytetään tehokkaammin, mikä vahvistaa pakotteiden kokonaisvaikutusta. Asiantuntijamme auttavat teitä mielellään, jos teillä herää kysyttävää esimerkiksi pakotteiden täytäntöönpanosta tai direktiivin vaikutuksista.