21.2.2020

Use it or lose it – PRH:lta ensimmäinen ratkaisu tavaramerkin menettämisestä käyttämättömyyden perusteella

Yksi tavaramerkkioikeuden keskeisistä periaatteista on niin sanottu käyttöpakko. Se tarkoittaa, että ellei tavaramerkin haltija ole viiteen vuoteen tosiasiallisesti käyttänyt merkkiään niiden tavaroiden ja palveluiden yhteydessä, joita varten merkki on rekisteröity, tavaramerkin rekisteröinti voidaan menettää.

Uusi tavaramerkkilaki, joka tuli voimaan 1. toukokuuta 2019, toi tullessaan täysin uuden mahdollisuuden hakea tavaramerkin menettämistä käyttämättömyyden perusteella hallinnollisessa menettelyssä Patentti- ja rekisterihallituksessa (PRH).

PRH on nyt antanut ensimmäisen päätöksensä tavaramerkin menettämisestä tapauksessa, jossa IP-tiimimme ajoi yhdysvaltalaisen päämiehen asiaa menestyksekkäästi ja PRH määräsi merkin menetetyksi käytön puutteen vuoksi.

Koska tavaramerkin menettämistä on nykyään mahdollista vaatia vaihtoehtoisesti joko markkinaoikeudessa tai PRH:ssa, alla on näkemyksiämme sopivan foorumin valintaan.

Kustannukset

PRH:ssa tavaramerkin menettämishakemuksesta peritään 400 euron virallinen maksu. Jos vastaava kanne nostetaan markkinaoikeudessa, oikeudenkäyntimaksu on 2 050 euroa.

PRH:n hakemusmaksu on huomattavasti markkinaoikeuden maksua pienempi, mutta PRH:n menettelyssä vastapuolta ei voida vaatia korvaamaan hakijan kuluja. Markkinaoikeudessa kantaja sen sijaan voi vaatia, että vastaaja velvoitetaan maksamaan sekä kantajan oikeudenkäyntikulut että markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksu.

Menettelyn kesto

Toistaiseksi on liian aikaista sanoa, saako ratkaisun nopeammin PRH:sta vai markkinaoikeudesta. Jos menettämistä koskevan vaatimuksen kohteena olevan tavaramerkin haltija pysyttelee passiivisena tai myöntää vaatimuksen oikeaksi, menettelyjen kestossa ei ole suurta eroa. Jos tavaramerkin haltijan kotipaikka ei ole Suomessa, tavaramerkin menettämistä koskevan vaatimuksen tiedoksianto merkin haltijalle on kuitenkin huomattavasti helpompaa PRH:n kautta.

Varsinaisessa menettelyssä PRH:lta voi saada pidennystä lausuntojen toimittamisen määräaikoihin helpommin kuin markkinaoikeudelta. PRH myöntää pyynnöstä kahden kuukauden pidennyksen ja perustellusta syystä lisäpidennyksiä kaksi kuukautta kerrallaan. Tämä johtaa usein hyvin pitkiin käsittelyaikoihin, jos molemmat osapuolet pyytävät kaikki käytettävissä olevat pidennykset.

PRH:n ratkaisusta voi valittaa markkinaoikeuteen. Jos hakija sen sijaan on nostanut kanteen markkinaoikeudessa, tuomiosta voi valittaa korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus myöntää valitusluvan. Valituslupa myönnetään vain noin 7 prosentissa tapauksista, joten useimmiten markkinaoikeuden ratkaisu on lopullinen.

Johtopäätökset

Jos on jokseenkin selvää, ettei tavaramerkin haltija ole käyttänyt merkkiä viiteen vuoteen, vaikuttaa siltä, että menettämishakemus kannattaa jättää PRH:lle. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa merkin haltijan kotipaikka on muualla kuin Suomessa.

Jos asia on kuitenkin monimutkaisempi, siinä on tarpeen kuulla todistajia tai se liittyy vireillä olevaan loukkausasiaan, markkinaoikeudessa nostettu kanne on todennäköisesti parempi vaihtoehto.

 

Uusimmat referenssit

Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Toimimme Piippo Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana kaupassa, jossa Piippo myy kahdessa vaiheessa omistamansa kaapelilanka- ja verkkokoneet, niihin liittyvät muut omaisuuserät sekä Piipon liiketoiminnassaan käyttämät tavaramerkit portugalilaiselle Cotesi S.A:lle. Kaupan lopullisen toteutumisen odotetaan tapahtuvan arviolta vuoden 2026 ensimmäisen vuosineljänneksen aikana. Piippo Oyj:n ydinliiketoimintaa ovat paalausverkot ja -langat ja se on kansainvälisesti alan yksi johtavista toimijoista. Yhtiön globaali jakeluverkosto kattaa yli 40 maata. Yhtiön osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä First North Growth Market Finland -markkinapaikalla. Cotesi on vuonna 1967 perustettu yksi maailman johtavista synteettisistä ja luonnonmateriaaleista valmistettujen lankojen, verkkojen ja köysien tuottajista ja sillä on toimintaa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Etelä-Amerikassa ja sen päätuotantolaitos sijaitsee Portugalissa Vila Nova de Gaiassa.
Julkaistu 17.4.2025
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.  Korkein oikeus ei myöntänyt OSHEE Polskalle valituslupaa 28.3.2025 antamallaan päätöksellä. Markkinaoikeuden ratkaisu (MAO:280/2024) on näin ollen lainvoimainen.
Julkaistu 4.4.2025