Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä pitkään valmisteilla ollut muutos työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin. Muutos velvoittaisi työnantajan suorittamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta, jos se ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Korvausvelvollisuus ei riippuisi kilpailukiellon pituudesta tai työntekijän työtehtävistä.
27.9.2021
Työsopimusten kilpailukieltolainsäädäntö uudistuu – muistilista työnantajalle
Suvi Kettunen & Mikko Hanni
Palvelut
Tags
Lakiehdotuksen käsittely jatkunee eduskunnassa syksyllä 2021, ja ehdotetun lakimuutoksen on esitetty tulevan voimaan jo 1.1.2022.
Lakiehdotus on herättänyt asiakkaidemme keskuudessa paljon kysymyksiä. Olemmekin koonneet alle tavallisimmat ehdotettua lainsäädäntömuutosta koskevat kysymykset.
1. Kenen kanssa kilpailukiellosta voi jatkossa sopia ja mikä on kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto?
Lakimuutos ei muuttaisi sitä henkilöpiiriä, jonka kanssa työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta voitaisiin pätevästi sopia. Jatkossakin pätevä kilpailukieltosopimus edellyttäisi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, joka saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä työskentelee tuotekehityksessä tai työnantajalla on asiakaskunnan säilyttämisintressi.
Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto säilyisi myös ennallaan. Kilpailukieltosopimuksessa voitaisiin pääsääntöisesti sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta enintään vuoden rajoitusajasta.
2. Mitä korvausvelvollisuus tarkoittaa käytännössä?
Korvausvelvollisuus tarkoittaa työnantajan velvollisuutta maksaa työntekijälle korvausta työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta. Ehdotuksen mukaan korvaus määräytyisi seuraavasti:
Ehdotuksen mukainen korvaus ei tulisi maksettavaksi siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen on esimerkki tällaisesta tilanteesta.
Korvausta ei tulisi maksaa myöskään silloin, jos työnantaja on jo maksanut nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta tai jos kohtuullisen korvauksen maksaminen on aloitettu ennen uuden sääntelyn voimaantuloa.
3. Voiko työnantaja päättää luopua vetoamasta kilpailukieltovelvoitteeseen korvausvelvollisuuden välttämiseksi?
Työnantajalla olisi jatkossa työsuhteen aikana oikeus irtisanoa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuva kilpailukieltosopimus olosuhteiden muuttuessa, jos esimerkiksi työntekijän tehtävät muuttuisivat.
Irtisanomisaika olisi vähintään kolmasosa kilpailukiellon rajoitusajan kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi yksipuolisesti irtautua kilpailukiellosta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa.
4. Koskeeko korvausvelvollisuus myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia?
Lainsäädäntö olisi pakottavaa ja koskisi myös niitä kilpailukieltosopimuksia, joista on sovittu jo ennen muutoksen voimaantuloa.
Korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantaja voisi lisäksi irtisanoa tällaiset kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa vuoden siirtymäajan kuluessa.
5. Kuinka työnantajan tulisi varautua lakimuutokseen ja milloin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä?
Ehdotettu korvausvelvollisuus synnyttää työnantajalle uuden henkilöstöön liittyvän kustannuserän, mikä korostaa tarvetta harkita kilpailukieltosopimusten käyttöä entistä tarkemmin. Siirtymäajan vuoksi nyt on hyvä hetki tarkastella yrityksen kilpailukieltosopimuksia lakimuutoksen varalta.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 3.3.2026 – Työoikeus
Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?
Julkaistu 29.10.2025 – Työoikeus
Johtajilta vaaditaan muutostilanteissa sekä tehokkuutta että inhimillisyyttä
Julkaistu 22.10.2025 – Työoikeus
Työsuhteessa – Castrén & Snellmanin työoikeustiimin uusi podcast työelämän ja työoikeuden teemoista
Julkaistu 6.5.2024 – Työoikeus
Yritykset ulkoistavat toimintojaan – neljä tärppiä onnistumiseen
Tomi Kemppainen, Mats Forsius & Mikko Hanni
Mikko Hanni & Mats Forsius
Tomi Kemppainen, Kim Parviainen & Eija Warma-Lehtinen
Uusimmat referenssit
Suomalainen Rakennuttajakonsulttiyhtiö — käräjäoikeus hylkäsi syytteen turvallisuuskoordinaattoria koskevassa työturvallisuusrikosasiassa
Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
G&W Electric – Safegridin osto
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026