Työsopimusten kilpailukieltolainsäädäntö uudistuu – muistilista työnantajalle

Lakiehdotuksen käsittely jatkunee eduskunnassa syksyllä 2021, ja ehdotetun lakimuutoksen on esitetty tulevan voimaan jo 1.1.2022.

Lakiehdotus on herättänyt asiakkaidemme keskuudessa paljon kysymyksiä. Olemmekin koonneet alle tavallisimmat ehdotettua lainsäädäntömuutosta koskevat kysymykset.

1. Kenen kanssa kilpailukiellosta voi jatkossa sopia ja mikä on kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto?

Lakimuutos ei muuttaisi sitä henkilöpiiriä, jonka kanssa työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta voitaisiin pätevästi sopia. Jatkossakin pätevä kilpailukieltosopimus edellyttäisi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, joka saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä työskentelee tuotekehityksessä tai työnantajalla on asiakaskunnan säilyttämisintressi.

Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto säilyisi myös ennallaan. Kilpailukieltosopimuksessa voitaisiin pääsääntöisesti sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta enintään vuoden rajoitusajasta.

2. Mitä korvausvelvollisuus tarkoittaa käytännössä?

Korvausvelvollisuus tarkoittaa työnantajan velvollisuutta maksaa työntekijälle korvausta työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta. Ehdotuksen mukaan korvaus määräytyisi seuraavasti:

Ehdotuksen mukainen korvaus ei tulisi maksettavaksi siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen on esimerkki tällaisesta tilanteesta.

Korvausta ei tulisi maksaa myöskään silloin, jos työnantaja on jo maksanut nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta tai jos kohtuullisen korvauksen maksaminen on aloitettu ennen uuden sääntelyn voimaantuloa.

3. Voiko työnantaja päättää luopua vetoamasta kilpailukieltovelvoitteeseen korvausvelvollisuuden välttämiseksi?

Työnantajalla olisi jatkossa työsuhteen aikana oikeus irtisanoa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuva kilpailukieltosopimus olosuhteiden muuttuessa, jos esimerkiksi työntekijän tehtävät muuttuisivat.

Irtisanomisaika olisi vähintään kolmasosa kilpailukiellon rajoitusajan kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi yksipuolisesti irtautua kilpailukiellosta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa.

4. Koskeeko korvausvelvollisuus myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia?

Lainsäädäntö olisi pakottavaa ja koskisi myös niitä kilpailukieltosopimuksia, joista on sovittu jo ennen muutoksen voimaantuloa.

Korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantaja voisi lisäksi irtisanoa tällaiset kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa vuoden siirtymäajan kuluessa.

5. Kuinka työnantajan tulisi varautua lakimuutokseen ja milloin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä?

Ehdotettu korvausvelvollisuus synnyttää työnantajalle uuden henkilöstöön liittyvän kustannuserän, mikä korostaa tarvetta harkita kilpailukieltosopimusten käyttöä entistä tarkemmin. Siirtymäajan vuoksi nyt on hyvä hetki tarkastella yrityksen kilpailukieltosopimuksia lakimuutoksen varalta.