27.9.2021

Työsopimusten kilpailukieltolainsäädäntö uudistuu – muistilista työnantajalle

Eduskunnassa on parhaillaan käsiteltävänä pitkään valmisteilla ollut muutos työsopimuslakiin ja merityösopimuslakiin. Muutos velvoittaisi työnantajan suorittamaan työntekijälle korvausta kilpailukieltosopimuksesta, jos se ulottuu työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan. Korvausvelvollisuus ei riippuisi kilpailukiellon pituudesta tai työntekijän työtehtävistä.

Lakiehdotuksen käsittely jatkunee eduskunnassa syksyllä 2021, ja ehdotetun lakimuutoksen on esitetty tulevan voimaan jo 1.1.2022.

Lakiehdotus on herättänyt asiakkaidemme keskuudessa paljon kysymyksiä. Olemmekin koonneet alle tavallisimmat ehdotettua lainsäädäntömuutosta koskevat kysymykset.

1. Kenen kanssa kilpailukiellosta voi jatkossa sopia ja mikä on kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto?

Lakimuutos ei muuttaisi sitä henkilöpiiriä, jonka kanssa työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta voitaisiin pätevästi sopia. Jatkossakin pätevä kilpailukieltosopimus edellyttäisi työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvää erityisen painavaa syytä, joka saattaisi tulla kyseeseen esimerkiksi silloin, kun työntekijä työskentelee tuotekehityksessä tai työnantajalla on asiakaskunnan säilyttämisintressi.

Kilpailukieltosopimuksen enimmäiskesto säilyisi myös ennallaan. Kilpailukieltosopimuksessa voitaisiin pääsääntöisesti sopia työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan kohdistuvasta enintään vuoden rajoitusajasta.

2. Mitä korvausvelvollisuus tarkoittaa käytännössä?

Korvausvelvollisuus tarkoittaa työnantajan velvollisuutta maksaa työntekijälle korvausta työsuhteen jälkeisestä kilpailukiellosta. Ehdotuksen mukaan korvaus määräytyisi seuraavasti:

Ehdotuksen mukainen korvaus ei tulisi maksettavaksi siinä tapauksessa, että työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä. Taloudellinen ja tuotannollinen irtisanominen on esimerkki tällaisesta tilanteesta.

Korvausta ei tulisi maksaa myöskään silloin, jos työnantaja on jo maksanut nykyisen lainsäädännön mukaisen kohtuullisen korvauksen yli kuusi kuukautta kestävästä kilpailukieltosopimuksesta tai jos kohtuullisen korvauksen maksaminen on aloitettu ennen uuden sääntelyn voimaantuloa.

3. Voiko työnantaja päättää luopua vetoamasta kilpailukieltovelvoitteeseen korvausvelvollisuuden välttämiseksi?

Työnantajalla olisi jatkossa työsuhteen aikana oikeus irtisanoa työsuhteen päättymisen jälkeiseen aikaan ulottuva kilpailukieltosopimus olosuhteiden muuttuessa, jos esimerkiksi työntekijän tehtävät muuttuisivat.

Irtisanomisaika olisi vähintään kolmasosa kilpailukiellon rajoitusajan kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta. Työnantaja ei kuitenkaan voisi yksipuolisesti irtautua kilpailukiellosta enää sen jälkeen, kun työntekijä on päättänyt työsuhteensa.

4. Koskeeko korvausvelvollisuus myös ennen lakimuutoksen voimaantuloa tehtyjä kilpailukieltosopimuksia?

Lainsäädäntö olisi pakottavaa ja koskisi myös niitä kilpailukieltosopimuksia, joista on sovittu jo ennen muutoksen voimaantuloa.

Korvausvelvollisuutta koskeva sääntely tulisi sovellettavaksi ennen uuden lain voimaantuloa sovittuihin kilpailukieltosopimuksiin kuitenkin vasta vuoden siirtymäajan kuluttua. Työnantaja voisi lisäksi irtisanoa tällaiset kilpailukieltosopimukset ilman irtisanomisaikaa vuoden siirtymäajan kuluessa.

5. Kuinka työnantajan tulisi varautua lakimuutokseen ja milloin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä?

Ehdotettu korvausvelvollisuus synnyttää työnantajalle uuden henkilöstöön liittyvän kustannuserän, mikä korostaa tarvetta harkita kilpailukieltosopimusten käyttöä entistä tarkemmin. Siirtymäajan vuoksi nyt on hyvä hetki tarkastella yrityksen kilpailukieltosopimuksia lakimuutoksen varalta.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025