16.4.2020

Työlainsäädännössä useita määräaikaisia joustoja koronakriisin aikana

Hallitus on tehnyt useita määräaikaisia muutoksia työlainsäädäntöön koronakriisin vuoksi. Muutokset helpottavat yritysten sopeutumista toimintaympäristön äkilliseen muutokseen. Asiantuntija-artikkelissamme on kattava yhteenveto tärkeimmistä.

Suomen hallitus on ryhtynyt toimenpiteisiin työmarkkinoiden ja niihin liittyvän lainsäädännön joustavoittamiseksi ja koronakriisin (COVID-19) vaikutusten hallitsemiseksi. Työsopimuslakiin, merityösopimuslakiin ja yhteistoiminnasta yrityksissä annettuun lakiin tehdyt muutokset tulivat voimaan 1.4.2020, ja ne ovat voimassa kesäkuun loppuun.

Määräaikainen lainsäädäntö helpottaa yritysten sopeutumista toimintaympäristön äkilliseen muutokseen ja liiketoiminnan äkkipysähdykseen.

Lomautusprosessi on nopeutunut: 5 + 5 + 5

Ehkä eniten odotettu lakimuutos on lomautuksiin sovellettavan ilmoitusajan lyhentäminen: vähimmäisaika lyhenee neljästätoista viiteen päivään. Suunniteltuihin lomautuksiin liittyvien yt-neuvottelujen vähimmäiskesto lyhenee sekin neljästätoista viiteen päivään.

Lomautusprosessin voi nyt viedä läpi 15 päivässä: neuvotteluesitys on annettava viisi päivää ennen neuvottelujen alkua, sen jälkeen neuvotellaan viisi päivää, ja lomautusilmoituksen antamisen jälkeen lomautus alkaa viiden päivän kuluttua. Lisäksi lakimuutoksen myötä määräaikainen työntekijä voidaan lomauttaa siinä missä vakituisetkin työntekijät.

Työntekijän suojaksi pidennetty takaisinottovelvollisuus

Määräaikaista lainmuutosta sovelletaan myös kesäkuun 2020 jälkeen, jos lomautus on alkanut lainmuutoksen voimassaoloaikana. Työntekijää suojataan määräaikaisessa laissa siten, että työnantajan velvollisuus ottaa työntekijä takaisin samaan tai samankaltaiseen työhön pidentyy yhdeksään kuukauteen siinä tapauksessa, että työntekijä on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellista syistä määräaikaisen lain voimassa ollessa.

Koeaikapurku mahdollista myös tuotannollisin ja taloudellisin perustein

Normaalioloissa työsuhdetta ei ole mahdollista purkaa koeajalla tuotannollisella ja taloudellisella perusteella, mutta määräaikainen lakimuutos antaa tähän mahdollisuuden.

Koeaikapurkua ei kuitenkaan saa tehdä, jos kyse on työn tilapäisestä vähentymisestä. Tällöin työntekijän työ ei nimittäin ole vähentynyt pysyvästi ja olennaisesti sillä tavoin, kuten tuotannollinen ja taloudellinen peruste edellyttää.

Työehtosopimus ja sen poikkeussäännökset ajavat lain edelle

Määräaikaisesta laista puhuttaessa on hyvä muistaa, että työehtosopimukset ja niihin tehdyt muutokset menevät määräaikaisenkin lain edelle – niin hyvässä kuin pahassa. Viime viikkoina sekä normaalisitovassa että yleissitovassa kentässä on sovittu useista työehtosopimusten joustoista ja poikkeussäännöksistä. Esimerkiksi joissakin työehtosopimuksissa lomautusilmoitusaika voi olla viittä päivää lyhyempi tai pidempi. Suurimpaan osaan työehtosopimuksista nämä väliaikaiset muutokset on kuitenkin jo tehty.

Miten kesäkuun lopusta eteenpäin

Edellä kuvatut muutokset olivat erittäin tervetulleita ja lukuisat työnantajat ovat näitä joustoja jo käyttäneet.

Jos nykyisen kaltainen epävarmuus on käsillä vielä kesäkuussa, olisi äärettömän tärkeää jatkaa määräaikaisten joustojen voimassaoloa. Koronakriisin pitkittyessä olisi tarpeen arvioida myös irtisanomisiin liittyvien neuvottelumenettelyjen yksinkertaistamista ja nopeuttamista sekä työnantajan ja työntekijän välisten sopimismahdollisuuksien laajentamista. 

———————————————————————————————–

Koronavirusepidemian tilanne muuttuu nopeasti, ja tämä teksti kuvaa julkaisuhetken 16.4.2020 tilannetta.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025