Uusi liikesalaisuuslaki suojaa yritysten luottamuksellista tietoa

Lakiehdotus viimeistellään ja annetaan lausuntokierroksen jälkeen eduskunnalle alkuvuodesta 2018. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan viimeistään 9.6.2018, jolloin liikesalaisuusdirektiivin täytäntöönpanoaika päättyy.

Uusi laki on liikesalaisuuksia koskeva yleislaki. Lakia sovelletaan, jollei muussa laissa toisin säädetä. Esimerkiksi lakiin ehdotettua liikesalaisuuden määritelmää voidaan soveltaa, kun on ratkaistava, onko kysymys muussa laissa säädetystä liikesalaisuudesta, tai lain oikeussuojakeinoihin voidaan turvautua toisessa laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden rikkomisen johdosta. Liikesalaisuuslaki täydentää myös työsopimuslain liikesalaisuussääntelyä. Seuraavassa esittelen lakiehdotuksen keskeisimpiä uudistuksia.

Lakiin uusi liikesalaisuuden määritelmä

Jotta tieto on liikesalaisuus, sen pitää täyttää kolme edellytystä. Liikesalaisuuden on ensinnäkin oltava salaista tietoa. Liikesalaisuus ei siten voi olla tietoa, joka esimerkiksi tietyllä toimialalla on yleisesti tunnettua tai helposti selville saatavissa. Myöskään henkilön tavanomainen ammattitaito ei ole liikesalaisuus. Rajanveto ammattitaidon ja liikesalaisuuden välillä on arvioitava tapauskohtaisesti. Toisaalta tiedon salaisuutta koskeva vaatimus voi hyvin täyttyä, jos sama tieto on tunnettu esimerkiksi kahdessa saman toimialan yrityksessä. Liikesalaisuus ei ole yksinoikeus, joten sama tieto voi olla yhtä aikaa täysin laillisesti useamman yrityksen liikesalaisuus.

Toiseksi liikesalaisuudella on oltava elinkeinotoiminnan kannalta taloudellista arvoa sen vuoksi, että tieto on salaista. Tiedon paljastuminen siis voi heikentää yrityksen kilpailuasemaa ja aiheuttaa yritykselle taloudellista vahinkoa. Liikesalaisuuden taloudellinen merkitys ei kuitenkaan edellytä sitä, että yritys on jo hyödyntänyt liikesalaisuutta. Riittävää on, että yrityksen salaisena pitämällä tiedolla voi olla hyötyä yrityksen liiketoiminnassa. Laki voi antaa suojaa myös tiedolle, joka on muun kuin elinkeinonharjoittajan hallussa, kunhan tiedolla voi olla taloudellista arvoa elinkeinotoiminnassa. 

Kolmanneksi liikesalaisuuden haltijan on toimillaan pyrittävä pitämään tieto salassa. Tietojen luottamuksellisuuden pitää siis olla selvää niille, jotka tietoja käsittelevät. Laissa ei tarkemmin määritellä, miten liikesalaisuudet on suojattava. Keinoja voivat olla esimerkiksi yrityksen ja sen henkilöstön taikka yhteistyökumppaneiden väliset salassapitosopimukset tai asianmukaiset tietojärjestelmien ja fyysisten tilojen turvajärjestelyt.

Kun edellä kuvatut lain vaatimukset täyttyvät, tieto saa suojaa liikesalaisuutena. Käytännössä liikesalaisuudet voivat olla hyvin eri tyyppisiä tietoja kuten hinnoittelutietoja, asiakasrekistereitä, markkina-analyyseja, tuotteiden teknisiä tietoja tai testituloksia.

Mikä on liikesalaisuuden oikeudetonta hankkimista, käyttämistä ja ilmaisemista?

Liikesalaisuuslaissa ehdotetaan säilytettäväksi yleinen kielto, jonka mukaan kukaan ei saa oikeudettomasti hankkia tai yrittää hankkia liikesalaisuutta. Oikeudettomista liikesalaisuuden hankkimistavoista säädettäisiin kuitenkin nykyistä selvästi yksityiskohtaisemmin. Liikesalaisuutta ei saa esimerkiksi hankkia luvattomasti kopioimalla, jäljentämällä tai havainnoimalla liikesalaisuuden haltijan asiakirjoja, esineitä, materiaaleja, aineita tai sähköisiä tiedostoja.   

Laissa toisaalta nimenomaan säädetään liikesalaisuuden sallituista hankkimistavoista. Liikesalaisuuden voi hankkia esimerkiksi itsenäisesti keksimällä tai luomalla taikka selvittämällä liikesalaisuuden markkinoilla saatavilla olevasta tuotteesta tai esineestä niin sanotulla käänteismallinnuksella (reverse engineering).

Liikesalaisuuden oikeudettomasta käyttämisestä ja ilmaisemisesta säädetään uudessa laissa myös selvästi nykyistä yksityiskohtaisemmin. Henkilöille, jotka ovat asemansa perusteella saaneet tiedon liikesalaisuudesta, kuten yrityksen hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja, asetetaan nimenomainen liikesalaisuuden oikeudeton käyttämis- ja ilmaisukielto.  Luottamuksellisen liikesuhteen osapuolille asetetaan yleinen liikesalaisuuden salassapitovelvollisuus. Liikesalaisuutta ei saa myöskään käyttää tai ilmaista, jos henkilöä sitoo salassapitosopimus tai muu salassapitovelvoite. Liikesalaisuus voi siten saada yhtä aikaa suojaa useamman säännöksen perusteella.

Henkilö, joka on saanut tiedon liikesalaisuudesta toisen palveluksessa ollessaan, ei saa palvelusaikanaan oikeudettomasti käyttää tai ilmaista sitä. Nykyisin liikesalaisuuden käyttö ja ilmaisu on sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan kiellettyä, jos henkilö on toiminut hankkiakseen itselleen tai toiselle etua tai vahingoittaakseen toista. Uudessa laissa suojan tasoa parannetaan, koska edun hankkimis- tai vahingoittamistarkoitus poistetaan laista. Säännös antaa suojaa esimerkiksi työnantajan liikekumppaneiden tai asiakkaiden liikesalaisuuksille.

Ilmiantajan toiminta

Uudessa laissa säädetään myös liikesalaisuuksien suojan väistymisestä, kun paljastetaan väärinkäytöksiä tai laitonta toimintaa (whistleblowing). Säännös perustuu liikesalaisuusdirektiiviin. Kysymys on tilanteista, joissa henkilö ilmaisee liikesalaisuuden tarkoituksenaan suojata yleistä etua väärinkäytöksiltä tai laittomalta toiminnalta. Yrityksissä on viime vuosina enenevässä määrin kiinnitetty huomiota väärinkäytösten ennalta ehkäisyyn ja luotu sisäisiä ilmoituskanavia väärinkäytösten paljastamiseksi. Liikesalaisuuslaissa ei kuitenkaan määriteltäisi, kenelle ilmiantaja voi liikesalaisuuden paljastaa. Arvio on tehtävä tapauskohtaisesti, ja siinä on otettava huomioon muun muassa se, voidaanko asiassa käyttää yrityksen sisäisiä ilmoituskanavia ja onko väärinkäytökseen mahdollista puuttua paljastamatta liikesalaisuutta. Ilmiantajatoiminnan ja liikesalaisuuksien suojan välistä suhdetta on arvioitu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä. 

Oikeudenloukkaukset käräjäoikeuteen tai markkinaoikeuteen

Sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa annetun lain mukaan elinkeinonharjoittajien väliset liikesalaisuuksien loukkausta koskevat riita-asiat käsitellään tällä hetkellä markkinaoikeudessa. Uusi laki laajentaa liikesalaisuuksien suojan tilanteisiin, joissa ei nykyisin ole lakiin perustuvaa salassapitovelvollisuutta. Liikesalaisuuden salassapitovelvollisuutta koskeva kysymys voi myös käytännössä nousta esiin ja kytkeytyä muuhun laajempaan riita-asiaan. Uuden lain mukaan elinkeinonharjoittajan lisäksi kuka tahansa luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö voi olla liikesalaisuuden haltija ja vastaavasti oikeudenloukkaaja.

Muun muassa näistä syistä uudessa laissa ehdotetaan, että liikesalaisuuksia koskevat riita-asiat käsiteltäisiin ensisijaisesti käräjäoikeuksissa. Markkinaoikeudella olisi rinnakkainen toimivalta tilanteessa, jossa vastaaja on oikeushenkilö tai elinkeinotoimintaa harjoittava luonnollinen henkilö. Vastaavaa tuomioistuinten rinnakkaista toimivaltaa koskevaa oikeuspaikkasäännöstä ei muussa lainsäädännössä ole.

Jos liikesalaisuutta on loukattu, käräjäoikeus tai markkinaoikeus voi liikesalaisuuden haltijan vaatimuksesta kieltää oikeudenloukkaajaa jatkamasta tai toistamasta loukkaavaa tekoa tai ryhtymästä tällaiseen tekoon. Tuomioistuin voi myös määrätä uudenlaisia korjaavia toimenpiteitä eli esimerkiksi määrätä oikeudenloukkaajaa vetämään liikesalaisuutta loukkaavat tavarat markkinoilta tai muuttamaan tavaroita niin, että liikesalaisuutta loukkaava ominaisuus poistetaan tavarasta.

Vaihtoehtoisesti tuomioistuin voisi määrätä oikeudenloukkaajan maksamaan liikesalaisuuden haltijalle käyttökorvausta. Käyttökorvauksen edellytykset ovat tiukat eli edellytyksenä on, että oikeudenloukkaaja liikesalaisuuden saadessaan on voinut perustellusti olla siinä ymmärryksessä, että hän on saanut liikesalaisuuden laillisesti. Lisäksi käyttökorvauksen on oltava liikesalaisuuden haltijan kannalta kohtuullinen. Liikesalaisuuslaissa ehdotetaan myös vahingonkorvaussäännöstä. Lähtökohtana on liikesalaisuuden haltijalle aiheutuneen tosiasiallisen vahingon korvaaminen täysimääräisenä: oikeudenloukkaaja ei siis voi hyötyä oikeudettomasta toiminnastaan.

Annamme mielellämme lisätietoja,

Johanna Lähde, toimi TEM:n työryhmän toisena sihteerinä