EU:n suhteellisen iäkäs, jo vuonna 1985 hyväksytty tuotevastuudirektiivi (85/374/ETY) on ollut viime vuosina Euroopan komission uudelleentarkastelun kohteena.
Tuotevastuusääntöjä uudistetaan koko EU:ssa
Piia Raappana
Palvelut
Tuotevastuudirektiivillä säädetään tällä hetkellä tuotteen valmistajan ankarasta eli tuottamuksesta riippumattomasta vastuusta luonnolliselle henkilölle ja luonnollisen henkilön pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneista vahingoista, jotka aiheutuvat valmistajan ”tuotteiden” eli lähinnä irtaimien esineiden ja sähkön puutteellisesta turvallisuudesta. Suomessa tuotevastuudirektiivi on saatettu voimaan tuotevastuulailla (694/1990, muutoksineen).
Euroopan komissio toteutti vuonna 2018 tuotevastuudirektiivin arvioinnin, jossa nykyisen direktiivin katsottiin olevan ajan kulumisesta huolimatta pääosin tehokas ja tarkoituksenmukainen, mutta osittain puutteellinen. Tunnistetut puutteet liittyivät muun muassa siihen, ettei direktiivi nykymuodossaan huomioi riittävällä tavalla digitaalisen kehityksen ja kiertotalouden mukanaan tuomia haasteita.
Tuotevastuusääntelyn päivittämiseksi Euroopan komissio antoi 28.9.2022 ehdotuksen uudeksi tuotevastuudirektiiviksi, jolla kumottaisiin nykyinen tuotevastuudirektiivi (linkki ehdotukseen tässä). Lisäksi Euroopan komissio on antanut samanaikaisesti ehdotuksen direktiiviksi tekoälyyn liittyvästä vastuusta (linkki ehdotukseen tässä); sitä ei kuitenkaan käsitellä tässä yhteydessä tarkemmin.
Digitaalinen kehitys ja kiertotalous huomioon uudessa tuotevastuudirektiiviehdotuksessa
Tuotevastuudirektiiviä koskeva ehdotus sisältää muun muassa seuraavat keskeiset muutosehdotukset:
- ”Tuotteen” määritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että tuote voi olla aineellinen tai aineeton. Tuotevastuusääntely ulottuisi siten jatkossa irtaimien esineiden ja sähkön lisäksi ohjelmistoihin ja digitaalisiin valmistustiedostoihin, joilla tarkoitetaan irtaimen esineen digitaalista versiota tai digitaalista mallia. Tuotevastuu voisi jatkossa liittyä esimerkiksi ohjelmiston aiheuttamaan vahinkoon.
- Korvattavan vahingon käsitettä ehdotetaan myös laajennettavaksi siten, että se kattaisi esimerkiksi sellaisten tietojen häviämisen tai korruptoitumisen, joita ei käytetä yksinomaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ehdotuksen mukaan jatkossa korvaukselle ei myöskään asetettaisi euromääräistä ylä- tai alarajaa.
- Ehdotuksen mukaan jatkossa tuotteisiin olennaisia muutoksia tekevät yritykset olisivat myös tuotevastuusääntelyn piirissä, jotta kiertotalouteen liittyvät liiketoimintamallit tulisivat huomioiduksi sääntelyssä.
- Ehdotuksen mukaan todistustaakka on jatkossakin vahingonkärsijällä, jonka on osoitettava vahinko, tuotteen viallisuus ja näiden kahden välinen syy-yhteys. Koska varsinkin monimutkaisissa tapauksissa vahingonkärsijällä voi olla vaikeuksia osoittaa aiheutunut vahinko, ehdotus sisältää erinäisiä oletussäännöksiä todistustaakan keventämiseksi.
- Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi jatkossa julkaista tuotevastuuta koskevat tuomioistuimen tuomiot, jotta muut kansalliset tuomioistuimet voivat ottaa tuomiot huomioon tuotevastuuta koskevien sääntöjen yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi.
Mitä seuraavaksi?
Säädöshanke on Suomessa vielä hyvin alkuvaiheessa. Suomessa lakivaliokunta lausui ehdotuksesta uudeksi tuotevastuudirektiiviksi vuoden 2022 lopulla, ja käsittely jatkuu nyt keväällä valiokuntakäsittelynä. Valtioneuvosto on pitänyt tärkeänä, että tuotevastuusääntöjä päivitetään sopimaan paremmin digiajan, kiertotalouden ja globaalien arvoketjujen vaikutuksiin, mutta se on katsonut ehdotuksen sisältävän joukon jatkoselvitystä edellyttäviä kysymyksiä. Säädöshankkeen tarkempaa aikataulua ei vielä ole julkaistu, mutta asian valmistelu jatkuu sekä EU-tasolla että kansallisesti keväällä 2023.