27.3.2023

Tuotevastuusääntöjä uudistetaan koko EU:ssa

EU:n suhteellisen iäkäs, jo vuonna 1985 hyväksytty tuotevastuudirektiivi (85/374/ETY) on ollut viime vuosina Euroopan komission uudelleentarkastelun kohteena.

Tuotevastuudirektiivillä säädetään tällä hetkellä tuotteen valmistajan ankarasta eli tuottamuksesta riippumattomasta vastuusta luonnolliselle henkilölle ja luonnollisen henkilön pääasiassa yksityiseen tarkoitukseen käyttämälle omaisuudelle aiheutuneista vahingoista, jotka aiheutuvat valmistajan ”tuotteiden” eli lähinnä irtaimien esineiden ja sähkön puutteellisesta turvallisuudesta. Suomessa tuotevastuudirektiivi on saatettu voimaan tuotevastuulailla (694/1990, muutoksineen).

Euroopan komissio toteutti vuonna 2018 tuotevastuudirektiivin arvioinnin, jossa nykyisen direktiivin katsottiin olevan ajan kulumisesta huolimatta pääosin tehokas ja tarkoituksenmukainen, mutta osittain puutteellinen. Tunnistetut puutteet liittyivät muun muassa siihen, ettei direktiivi nykymuodossaan huomioi riittävällä tavalla digitaalisen kehityksen ja kiertotalouden mukanaan tuomia haasteita.

Tuotevastuusääntelyn päivittämiseksi Euroopan komissio antoi 28.9.2022 ehdotuksen uudeksi tuotevastuudirektiiviksi, jolla kumottaisiin nykyinen tuotevastuudirektiivi (linkki ehdotukseen tässä). Lisäksi Euroopan komissio on antanut samanaikaisesti ehdotuksen direktiiviksi tekoälyyn liittyvästä vastuusta (linkki ehdotukseen tässä); sitä ei kuitenkaan käsitellä tässä yhteydessä tarkemmin.

Digitaalinen kehitys ja kiertotalous huomioon uudessa tuotevastuudirektiiviehdotuksessa

Tuotevastuudirektiiviä koskeva ehdotus sisältää muun muassa seuraavat keskeiset muutosehdotukset:

  • ”Tuotteen” määritelmää ehdotetaan laajennettavaksi siten, että tuote voi olla aineellinen tai aineeton. Tuotevastuusääntely ulottuisi siten jatkossa irtaimien esineiden ja sähkön lisäksi ohjelmistoihin ja digitaalisiin valmistustiedostoihin, joilla tarkoitetaan irtaimen esineen digitaalista versiota tai digitaalista mallia. Tuotevastuu voisi jatkossa liittyä esimerkiksi ohjelmiston aiheuttamaan vahinkoon.
  • Korvattavan vahingon käsitettä ehdotetaan myös laajennettavaksi siten, että se kattaisi esimerkiksi sellaisten tietojen häviämisen tai korruptoitumisen, joita ei käytetä yksinomaan ammatillisiin tarkoituksiin. Ehdotuksen mukaan jatkossa korvaukselle ei myöskään asetettaisi euromääräistä ylä- tai alarajaa.
  • Ehdotuksen mukaan jatkossa tuotteisiin olennaisia muutoksia tekevät yritykset olisivat myös tuotevastuusääntelyn piirissä, jotta kiertotalouteen liittyvät liiketoimintamallit tulisivat huomioiduksi sääntelyssä.
  • Ehdotuksen mukaan todistustaakka on jatkossakin vahingonkärsijällä, jonka on osoitettava vahinko, tuotteen viallisuus ja näiden kahden välinen syy-yhteys. Koska varsinkin monimutkaisissa tapauksissa vahingonkärsijällä voi olla vaikeuksia osoittaa aiheutunut vahinko, ehdotus sisältää erinäisiä oletussäännöksiä todistustaakan keventämiseksi.
  • Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioiden tulisi jatkossa julkaista tuotevastuuta koskevat tuomioistuimen tuomiot, jotta muut kansalliset tuomioistuimet voivat ottaa tuomiot huomioon tuotevastuuta koskevien sääntöjen yhdenmukaisen tulkinnan varmistamiseksi.  

Mitä seuraavaksi?

Säädöshanke on Suomessa vielä hyvin alkuvaiheessa. Suomessa lakivaliokunta lausui ehdotuksesta uudeksi tuotevastuudirektiiviksi vuoden 2022 lopulla, ja käsittely jatkuu nyt keväällä valiokuntakäsittelynä. Valtioneuvosto on pitänyt tärkeänä, että tuotevastuusääntöjä päivitetään sopimaan paremmin digiajan, kiertotalouden ja globaalien arvoketjujen vaikutuksiin, mutta se on katsonut ehdotuksen sisältävän joukon jatkoselvitystä edellyttäviä kysymyksiä. Säädöshankkeen tarkempaa aikataulua ei vielä ole julkaistu, mutta asian valmistelu jatkuu sekä EU-tasolla että kansallisesti keväällä 2023.

Uusimmat referenssit

Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025
Toimimme Pernod Ricardin suomalaisena neuvonantajana, kun se myi Turussa valmistettavat tuotemerkkinsä ja niiden tuotannon Oy Hartwall Ab:lle. Tunnetuin Hartwallille kaupan jälkeen siirtyvä tuotemerkki on Minttu-likööri. Hartwall on osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia. Pernod Ricard on yksi maailman suurimpia alkoholiyhtiöitä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 21.10.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Avustimme menestyksekkäästi Onses Finland Oy:tä poikkeuksellisen laajassa väitettyä tavaramerkkien loukkausta ja sopimatonta menettelyä elinkeinotoiminnassa koskevassa riita-asiassa markkinaoikeudessa. Asiakkaamme Onses Finland Oy on suomalainen urheilujuoma-alan yritys, joka omistaa ONSE-urheilujuomabrändin. Keväällä 2023 puolalainen juoma-alan yritys OSHEE Polska Sp. z o.o. nosti asiakastamme vastaan kanteen väittäen, että ONSE-tavaramerkit ja -tuotepakkaus loukkaavat OSHEE-tavaramerkkejä. Kantajan toissijaiset kannevaatimukset koskivat kantajan urheilujuomatuotteen väitettyä orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista. Kantaja vetosi kanteessaan rekisteröityjen tavaramerkkien lisäksi myös Suomessa väitetysti vakiintuneisiin ja laajalti tunnettuihin OSHEE-kuvio- ja ulkoasutavaramerkkeihin. Markkinaoikeus hylkäsi kaikki kantajan vaatimukset . Markkinaoikeus katsoi, etteivät kantajan vetoamat merkit olleet vakiintuneita tai laajalti tunnettuja tavaramerkkejä Suomessa. Rekisteröityjen tavaramerkkien osalta markkinaoikeus katsoi, ettei OSHEE- ja ONSE-tavaramerkkien välillä ole sekaannusvaaraa. Toissijaisten vaatimusten osalta markkinaoikeus katsoi, että kantajan käyttämä urheilujuomapakkaus oli tavanomainen juomapullo, jonka muotoilu oli osaksi toiminnallisten tekijöiden sanelema. Markkinaoikeus katsoi myös näytetyksi, että markkinoilla on useita sinisiä urheilujuomia ja ettei kantajan tuote ole ollut ensimmäinen sininen urheilujuoma markkinoilla. Kantaja ei pystynyt osoittamaan, että sen tuotepakkaus olisi ollut omaperäinen tai keskivertokuluttajien keskuudessa tunnettu asiakkaamme ONSE-urheilujuomatuotepakkauksen tullessa markkinoille, joten markkinaoikeus hylkäsi myös orjallista jäljittelyä ja maineen norkkimista koskevat vaatimukset. Markkinaoikeus määräsi kantajan korvaamaan kaikki asiakkaamme oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen. Tuomio (MAO:280/2024) ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 11.6.2024