Riittävätkö komission kuritoimenpiteet hillitsemään haitallista verokilpailua?

Komissio antoi jo vuonna 1998 tiedonannon valtiontukisääntöjen soveltamisesta yhteisömaiden välittömään verotukseen. Yllättävän suuri määrä EU:ssa myönnetyistä valtiontuista koskee nimenomaan verotusta: vuosina 2004–2013 tällaisten tukien osuus oli yli kolmannes.

Kielletyt valtiontuet tarkasteluun

Komission mielenkiinto on viime vuosina kohdistunut erityisesti kansallisten viranomaisten ennakkopäätöksiin. Tutkimuksen kohteena on ollut erityisesti se, ovatko monikansallisten yhtiöiden siirtohinnoittelujärjestelyt ja niihin liittyvät kansallisten veroviranomaisten ennakkopäätökset EU:n valtiontukisääntöjen mukaisia.

Kielletystä valtiontuesta voi olla kysymys, kun

Kansallisten viranomaisten antamat verotusta koskevat ennakkopäätökset ovat lähtökohtaisesti hyväksyttäviä. Mutta ne voivat olla ongelmallisia, mikäli niillä annetaan valikoivia etuja tietyille yrityksille tai konserneille. Konsernien tulee käyttää keskinäisessä hinnoittelussaan markkinaehtoisia hintoja, eli samoja periaatteita, mitä toisistaan riippumattomat yritykset olisivat vastaavassa tilanteessa käyttäneet.

Ennakkopäätös, joka poikkeaa markkinaehtoisuuden periaatteesta, on todennäköisesti valikoiva ja täyttää valtiontuen edellytykset. Esimerkiksi paljon julkisuutta saaneet monikansallisten yhtiöiden Applen, Amazonin, Starbucksin ja Fiatin siirtohinnoittelua koskevat sopimukset eivät komission alustavan näkemyksen mukaan ole markkinaehtoisia.

Komissio on aloittanut edellä mainittuja yrityksiä koskevan virallisen tutkinnan, ja päätöksiä voidaan odottaa aikaisintaan keväällä 2016. Komission erityistutkimukset ovat sittemmin laajenneet koskemaan kaikkia jäsenmaita. Kansallisia ennakkopäätöksiä koskevia tietoja on pyydetty myös Suomelta.

Jäsenmaat puuttuvat väärinkäytöksiin yhteistyöllä ja tietojenvaihdolla

Julkinen ja poliittinen paine puuttua haitalliseen verokilpailuun on kova. Erityistutkimusten lisäksi komissio on julkistanut kunnianhimoisen toimenpidelistan, jolla yhtiöveron kiertämistä ja haitallista verokilpailua pyritään laajasti torjumaan muun muassa lisäämällä avoimuutta ja yhteistyötä.

Toimenpidepaketin olennainen osa on ehdotus ennakkopäätöksiä koskevasta automaattisen tietojenvaihdon käyttöön ottamisesta jäsenmaiden välillä. Tällä hetkellä jäsenmaat vaihtavat vain vähän tietoa verotuspäätöksistään, mutta ehdotuksen toteutuessa niillä olisi velvollisuus raportoida päätöksistään säännöllisesti kolmen kuukauden välein. Tietojenvaihto koskisi laajasti kaikenlaisia jäsenvaltioiden rajat ylittävissä järjestelyissä antamia ennakkopäätöksiä, jotka vaikuttavat myös toiseen jäsenmaahan.

Pakollisella tietojenvaihdolla pyritään varmistamaan, että jäsenmailla on tarvittavat tiedot, joiden avulla ne voivat suojella veropohjaansa sekä havaita tiettyjen yritysten verotukseen liittyviä väärinkäytöksiä ja kohdentaa niihin tehokkaasti toimenpiteitään. Haitallisen verokilpailun oletetaan vähenevän myös sen vuoksi, että jatkossa veroviranomaiset varmastikin arvioivat antamiaan ennakkopäätöksiä tarkemmin, kun niiden päätökset ovat muiden jäsenmaiden valvottavina.

Sittenkin pakollinen yhteinen yhdistetty yhtiöveropohja?

Haitallisen verokilpailun torjumiseksi komissio aikoo myös antaa uudelleen yhteistä yhdistettyä yhtiöveropohjaa (CCCTB) koskevan ehdotuksensa. Komission aikaisempaa ehdotusta koskevat neuvottelut ovat olleet pysähdyksissä, mutta nyt komissio työstää uutta ehdotusta vaiheittaista lähestymistapaa käyttäen. Tämän toivotaan olevan helpommin jäsenmaiden hyväksyttävissä.

Haitalliseen verokilpailuun aiotaan nyt puuttua tosissaan järeillä aseilla. Mielenkiinnolla jään seuraamaan, mikä todellisuudessa on jäsenmaiden poliittinen tahto toteuttaa tarvittavia uudistuksia.