16.9.2024

Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle

Palvelut

Kansainvälisillä lainamarkkinoilla on viime vuosina nähty siirtymää perinteisistä pankkilainoista private credit -lainoihin. Private credit -lainat ovat kasvattaneet suosiotaan myös Suomessa, jossa yritysten rahoitus on perinteisesti perustunut pankkisuhteelle.

Mitä ovat private credit -lainat ja miksi niistä on tullut niin suosittuja?

Private credit (toiselta nimeltään myös direct lending) tarkoittaa sitä, että yritys saa rahoitusta suoraan joltain muulta lainanantajalta kuin pankilta, kuten private credit -rahastolta.

Markkinoiden epävarmuuden ja lisääntyneiden sääntelyvaatimusten myötä pankit suhtautuvat riskeihin varovaisemmin, ja joidenkin yritysten on yhä hankalampaa saada perinteistä pankkirahoitusta. Tämä on johtanut vaihtoehtoisten rahoitusratkaisujen kasvaneeseen kysyntään, ja private credit -lainan tarjoajat ovat saaneet osan pankkien markkinaosuudesta.

Miten private credit eroaa pankkilainasta?

Private credit -lainassa lainanottaja saa rahoituksen yleensä suoraan yhdeltä lainanantajalta, vaikka viime aikoina onkin nähty myös pienten lainanantajaryhmien yhdessä tarjoamia private credit -lainoja. Private credit -lainat ovat monin tavoin perinteisten pankkilainojen kaltaisia erääntymisehtojen, hinnoittelun ja asiakirjojen osalta.

Pankkilainojen tapaan ne sisältävät yhä useammin kestävyyssidonnaisen lainan hinnoittelun kaltaisia ominaisuuksia. Sijoittajien kysyntä kestävämmälle ja vihreämmälle rahoitukselle on siis nähtävissä myös private credit -markkinoilla. Se ohjaa rahoitusta jatkossa yhä useammin sellaisille yrityksille, jotka tukevat vihreää siirtymää.

Private credit -lainan erikoispiirre on kuitenkin sen joustavuus. Private credit -lainanantajia eivät sido tiukat pääomasääntelyn tai muun sääntelyn vaatimukset, joten ne voivat tarjota lainanottajille joustavampia ehtoja kuin pankit, kuten suurempaa vipuvaikutusta ja monissa tilanteissa laina-ajan lopussa maksettavia kertalyhennyksiä eli bulletlainoja sekä niin kutsuttuja balloon-lyhennyksiä. Yritykset voivat siten hyödyntää sijoitus- ja kasvumahdollisuuksia, joihin niillä muuten ei olisi edellytyksiä tarttua. Joustavuutensa ansiosta private credit onkin ollut houkutteleva vaihtoehto esimerkiksi matalamman luottoluokituksen yrityksille, jotka eivät ehkä saa pankkirahoitusta taloudellisesti kannattavin ehdoin eivätkä pysty laskemaan liikkeeseen joukkolainoja.

Private credit -lainan hyvät ja huonot puolet

Kuten millä tahansa rahoitusmuodolla, myös private credit -lainalla on omat hyvät ja huonot puolensa, joita lainanottajien tulisi harkita rahoitusvaihtoehtoja arvioidessaan.

Hyvät puolet

  1. Joustavuus: Private credit -lainalla on yleensä lainanottajan kannalta joustavammat ehdot, ja neuvotteluprosessi on jossain määrin sujuvampi. Koska lainanottaja on useimmiten tekemisissä vain yhden lainanantajan kanssa, suostumusten saaminen ja rahoitusehtojen muokkaaminen luonnistuvat helpommin.

  2. Asiantuntija-apu: Toisin kuin ehkä niin pankit, private credit -lainan tarjoajat pystyvät usein tukemaan lainanottajan yritystoimintaa liike-elämän tuntemuksellaan. Siitä voi olla hyötyä etenkin sellaiselle lainanottajalle, joka pyrkii kasvuun haastavassa taloustilanteessa

  3. Salassapito: Koska private credit -lainasta on sopimassa vain pieni määrä osapuolia, lainan ehdot pysyvät helpommin luottamuksellisina.

Huonot puolet

  1. Korkeampi hinta, enemmän rajoituksia: Private credit on tyypillisesti kalliimpaa ja siihen liittyy pankkilainoja tiukemmat lainanantajaa suojaavat ehdot, koska private credit -lainan hakijoilla on yleensä korkeampi riskiprofiili.
  2. Ei pankkisuhdetta: Joissain tapauksissa pankkisuhteen puuttuminen voi olla ongelma, sillä private credit -lainaa tarjoavat rahastot eivät pysty tarjoamaan muita yritysten tarvitsemia pankkipalveluja. On myös arvioitu – vaikkakaan tästä ei ole käytännön todisteita – että private credit -rahastot todennäköisesti ryhtyvät hanakammin ulosottotoimiin lainanottajan laiminlyödessä lainan takaisinmaksun.
  3. Ei näkyvyyttä: Vaikka salassapito on merkittävä etu sekä lainanottajalle että -antajalle, markkinatoimijoiden on haastavampaa seurata lainojen volyymejä ja markkinatrendejä ilman pääsyä näihin tietoihin.

Private credit -rahoituksen tulevaisuudennäkymät

Korkojen laskun odotetaan lisäävän pankkilainojen houkuttelevuutta, mutta on silti todennäköistä, että myös private credit -lainoille riittää kysyntää. Yritysrahoituksessa private credit -lainojen markkinaosuuden uskotaan jopa jatkavan kasvuaan.

Private credit -lainojen hyödyt ovat jatkossakin houkuttelevia lainanottajille, ja niiden saatavuuden odotetaan kasvavan, kun sijoittajat jatkavat sijoittamista private credit -rahastoihin tuntuvien tuottojen toivossa. Tarjonnan lisääntyminen lisää todennäköisesti kilpailua private credit -lainan tarjoajien välillä, mikä saattaa johtaa halvempaan hinnoitteluun ja lainanottajille suotuisampiin ehtoihin.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme S-Pankkia neljässä yhteensä 1,45 miljardin joukkovelkakirjalainassa, joilla rahoitettiin Svenska Handelsbankenin Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoimintojen liiketoimintakauppa. Vuonna 2023 neuvoimme S-Pankkia, kun se täydensi aiempaa joukkovelkakirjalainaohjelmaansa ja laski liikkeeseen kaksi uutta joukkovelkakirjalainaa. S-Pankin ensimmäinen, 500 miljoonan euron suuruinen katettu joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen syyskuussa 2023. Yleisten liiketaloudellisten tarpeiden lisäksi liikkeeseenlaskulla rahoitettiin Svenska Handelsbanken AB:n Suomen henkilöasiakas- sekä varainhoito- ja sijoituspalveluliiketoimintojen liiketoimintakauppaa. Marraskuussa 2023 laskettiin liikkeeseen 150 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalaina, jonka tarkoituksena oli täyttää omia varoja ja hyväksyttäviä velkoja koskevaa vähimmäisvaatimusta (MREL-vaade) sekä rahoittaa pankin toimintaa. Vuonna 2024 olemme neuvoneet S-Pankkia 3 miljardin euron joukkovelkakirjalainaohjelman päivityksessä. Ohjelman mukaisesti S-Pankki voi laskea liikkeeseen Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalainoja, katettuja joukkovelkakirjalainoja (covered bond) ja ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainoja. Helmikuussa 2024 neuvoimme S-Pankkia 300 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa ja vuonna 2025 erääntyvien 220 miljoonan euron Senior Preferred MREL Eligible Notes joukkovelkakirjojen takaisinostotarjouksessa. Takaisinostotarjous edellytti Rahoitusvakausviraston etukäteistä hyväksyntää perustuen komission delegoituun asetukseen (EU) 2023/827 teknisistä sääntelystandardeista omien varojen vähentämistä koskevan etukäteisen luvan sekä hyväksyttävien velkojen instrumentteihin liittyvien vaatimusten osalta. Rahoitusvakausvirasto myönsi S-Pankille luvan velkakirjojen takaisinostoon. Luvan mukaisesti S-Pankki korvasi velkakirjat vähintään yhtä laadukkailla tai laadukkaammilla omien varojen tai hyväksyttävien velkojen instrumenteilla S-Pankin tuloksen tuottamiskyvyn kannalta kestävillä ehdoilla. Takaisinostotarjouksen lopulliset tulokset julkistettiin vuoden 2024 helmikuussa. Huhtikuussa 2024 neuvoimme S-Pankkia perusesitteen täydennyksessä ja toisen 500 miljoonan euron suuruisen katetun joukkolainan liikkeeseenlaskussa. Katetun joukkolainan erääntymispäivä on 16.4.2030.
Julkaistu 30.7.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Avustimme Ilmastorahastoa sen myöntäessä juniorilainan merikuljetusyhtiö Meriauran uudisrakennusohjelmalle vähähiilisten laivaratkaisujen käyttöönottoa varten. Meriaura on tilannut hollantilaiselta Royal Bodewes telakalta kaksi bioöljykäyttöistä, kantavuudeltaan 6 750 tonnin hybridialusta rahtiliikenteeseen. Laivoilla voidaan parhaimmillaan saavuttaa lähes 98 % päästövähennykset verrattuna perinteisiin fossiilisilla polttoaineilla kulkeviin rahtialuksiin. Päästöintensiivisessä rahtiliikenteessä uusiutuvilla polttoaineilla kulkevilla tehokkaammilla aluksilla on mahdollisuus viitoittaa tietä päästövähennyksiin koko alalla. Meriaura on turkulainen merikuljetusyritys, joka on erikoistunut teollisuuden tuotteiden ja raaka-aineiden sekä vaativien erikoislastien kuljetuksiin. Sen alukset liikennöivät Euroopan alueella, pääasiassa Itämerellä ja Pohjanmerellä. Ilmastorahasto on valtion omistama erityistehtäväyhtiö. Sen toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Vuoden 2023 loppuun mennessä Ilmastorahasto oli tehnyt 24 rahoituspäätöstä, joiden yhteenlaskettu summa oli 178,9 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 26.6.2024
Neuvoimme Gasum Oy:tä pitkäaikaisessa, yhteensä 565 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä sen nykyisten lainanantajien kanssa. Rahoitus sisältää term-lainoja ja luottolimiittejä. Rahoituksessa otettiin käyttöön tiettyjä kestävyystavoitteita, sillä kestävyyteen sidotun luottolimiitin marginaali on sidottu Gasumin omiin kestävyystavoitteisiin, jotka liittyvät uusiutuvan kaasun määriin, kestävään biokaasun tuotantoon ja turvallisuuteen. Lisäksi osa pitkäaikaisista lainoista käytetään vihreänä lainana, jolla rahoitetaan Gasumin strategisia investointeja biokaasun tuotannon lisäämiseen sekä laajentamalla biokaasun tuotantoa nykyisillä laitoksilla että rakentamalla uusia suuria laitoksia. Nordea toimi rahoitusjärjestelyn koordinaattorina, OP Yrityspankki vastuullisuuskoordinaattorina ja SEB koordinaattorina ja asiamiehenä.
Julkaistu 18.6.2024