Euroopan unioni on sitoutunut edistämään kestävää rahoitusta, ja osana sitä se aikoo ottaa käyttöön eurooppalainen vihreä joukkolaina nimityksen, joka luo uuden standardin vihreille joukkolainoille.
Eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskeva asetus tuo ennustettavuutta, mutta tiukat säännöt voivat arveluttaa liikkeeseenlaskijoita
Tero Tuomisto, Lia Heasman & Valter Olkkonen
Palvelut
EU:n tuleva vihreitä joukkolainoja koskeva asetus luo aiempaa tarkemman ja läpinäkyvämmän kehyksen eurooppalaisille vihreille joukkolainoille, ja se tulee voimaan 21.12.2024. Asetus ei vaikuta pelkästään liikkeeseenlaskijoihin, jotka haluavat käyttää eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimitystä, vaan se tarjoaa vaihtoehtoisia toimintatapoja liikkeeseenlaskijoille, jotka haluavat osoittaa sitoutumistaan kestävään rahoitukseen. Eurooppalainen vihreä joukkolaina nimitys asettaa haastavampia vaatimuksia kuin nykyinen markkinatapa ja vihreitä joukkolainoja koskevat alan standardit, kuten kansainvälisen pääomamarkkinajärjestö ICMA:n vihreiden joukkolainojen periaatteet. Tässä blogissa käsitellään joitain eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen tärkeimpiä asioita tätä taustaa vasten. Uudessa sääntely-ympäristössä rahoitusalan toimijat ovat varmasti jatkossakin kiinnostuneita siitä, miten liikkeeseenlaskijat tulevat mahdollisesti hyödyntämään asetuksen tarjoamia vaihtoehtoja ja miten tämä vaikuttaa kestävien joukkolainojen markkinaan.
Eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimityksen käyttäminen on vapaaehtoista mutta vaativaa
Vaikka eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimityksen käyttäminen onkin vapaaehtoista, sitä käyttävien liikkeeseenlaskijoiden on täytettävä tiukat kriteerit. Näitä ovat muun muassa varojen kohdentamista koskevat vaatimukset ja kattavien tietojen julkistaminen ennen ja jälkeen liikkeeseenlaskun. Lisäksi jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen on arvioitava ja valvottava tietojen julkistamista. Asetus tarjoaa vaihtoehtoja myös liikkeeseenlaskijoille, jotka eivät tavoittele eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimitystä. Ne voivat esimerkiksi julkistaa kestävinä markkinoitavia joukkolainoja ja kestävyyteen sidottuja joukkolainoja koskevia valinnaisia kestävyystietoja asetuksen mukaisesti. Lisäksi liikkeeseenlaskijat voivat jatkossakin laskea joukkolainoja liikkeeseen alan standardien, kuten ICMA:n periaatteiden, mukaisesti.
Varojen käyttö ja EU:n taksonomia-asetus
Eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimityksen käytössä huomionarvoista on ennen kaikkea sen yksityiskohtaiset vaatimukset varojen kohdentamiselle. Eurooppalaisesta vihreästä joukkolainasta saatavien varojen käytön on oltava EU:n taksonomia-asetuksen luokitusjärjestelmän mukaista, eli niiden on edistettävä ympäristötavoitteita, noudatettava vähimmäistason sosiaalisia suojatoimia ja täytettävä tekniset arviointikriteerit eivätkä ne saa aiheuttaa merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Asetus tarjoaa joustovaraa, sillä sen mukaan enintään 15 prosenttia joukkolainan varoista on sallittua kohdentaa luokitusjärjestelmän mukaisiin toimiin ilman teknisten arviointikriteerien täyttämistä sillä edellytyksellä, että tämä ei aiheuta merkittävää haittaa ja että kyseiselle luokitusjärjestelmän mukaiselle toiminnalle ei ole olemassa teknisiä arviointikriteerejä. Uudet tiukat säännöt eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen varojen käytölle eroavat ICMA:n periaatteista. ICMA:n periaatteiden mukaan liikkeeseenlaskijan on arvioitava, miten määritellä hyväksyttävät vihreät hankkeet tai toiminnot joihin tuotot käytetään, kun taas uusi asetus menee pidemmälle ja linkittää varojen käytön luokitusjärjestelmään.
EU:n taksonomia-asetuksen mukaisesti toimiminen ei ole helppo vaatimus, sillä se edellyttää, että varat kohdennetaan taloudellisiin toimiin, jotka ovat yhdenmukaisia erityisten teknisten arviointikriteerien ja vähimmäistason sosiaalisten suojatoimien kanssa ja että ne eivät aiheuta merkittävää haittaa. Joillakin aloilla, esimerkiksi energiateollisuudessa, luokitusjärjestelmän mukainen toiminta voi olla helpompaa kuin toisilla, mikä voi antaa viitteitä siitä, minkä alojen liikkeeseenlaskijat alkavat ensimmäisenä laskea liikkeeseen asetuksen mukaisia eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja yksityisellä sektorilla.
Liikkeeseenlaskijoille asetetaan aiempaa laajemmat julkistusvelvollisuudet
Asetus tuo mukanaan uusia julkistusvelvollisuuksia EU:n esiteasetuksen mukaisen esitteen julkaisemisen lisäksi. Liikkeeseenlaskijoiden on julkaistava liikkeeseenlaskua edeltävä tietokooste, jossa kerrotaan yksityiskohtaisesti joukkolainan tuottojen käytöstä ja käytön yhdenmukaisuudesta liikkeeseenlaskijan ympäristöstrategian kanssa sekä luokitusjärjestelmän mukaisista varoista, liikevaihdosta ja menoista. Lisäksi liikkeeseenlaskijoiden on julkistettava kohdentamisraportteja ja vaikutusraportti liikkeeseenlaskun jälkeen. Nämä asiakirjat on tehtävä asetuksen mallipohjien mukaan, ja niiden on oltava saatavilla liikkeeseenlaskijan verkkosivustolla vähintään 12 kuukauden ajan erääntymisen jälkeen. Julkistamisvaatimukset eroavat vihreiden joukkolainojen tai vihreän rahoituksen kehyksistä, joita liikkeeseenlaskijat ovat laatineet ICMA:n periaatteiden yhteydessä.
Ulkopuolisille arvioinneille luodaan uusi järjestelmä
Asetuksessa säädetään julkistamisasiakirjojen ulkopuolisia arvioijia koskevasta järjestelmästä, jossa edellytetään esimerkiksi, että ulkopuolinen arvioija arvioi vähintään tietokoosteen ja lopullisen kohdentamisraportin. Julkistamisasiakirjojen ulkopuolisten arvioijien on rekisteröidyttävä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMAn ylläpitämään rekisteriin ja noudatettava asetuksen vaatimuksia. ICMA:n periaatteissa sen sijaan ainoastaan suositellaan tiettyjen julkistamisasiakirjojen ulkopuolista arviointia. Rekisteröitymisvaatimus, arvopaperimarkkinaviranomaisen ulkopuolisten arvioijien valvonta ja ulkopuolisen arvioinnin säädännöllinen pakottavuus ovatkin markkinatapaan nähden uusia asioita.
Kestäville joukkolainoille tarjotaan vaihtoehtoinen julkistamisjärjestelmä
Asetus tarjoaa vaihtoehtoisen julkistamisjärjestelmän ympäristön kannalta kestäville tai kestävyyteen sidotuille joukkolainoille. Tämä antaa joustovaraa liikkeeseenlaskijoille, joiden joukkolainat eivät täytä eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimityksen vaatimuksia mutta jotka haluavat osoittaa sitoutumistaan vihreään rahoitukseen. Euroopan komissio julkaisee myöhemmin näiden julkistamisasiakirjojen sisältöä ja menetelmiä koskevat ohjeita ja delegoituja säädöksiä.
Tulevaisuuden näkymät
Eurooppalainen vihreä joukkolaina -nimityksen tuleva soveltamisaste on edelleen epävarma, sillä huolta herättävät luokitusjärjestelmän toiminta ja asetuksen vaatimukset, jotka ovat tiukemmat kuin markkinakäytäntö ja olemassa olevat alan standardit, kuten ICMA:n periaatteet. Asetus tuo mukanaan ennakoitavuutta, mutta monet liikkeeseenlaskijat saattavat olla haluttomia laskemaan liikkeelle joukkolainoja sen tiukkojen sääntöjen mukaisesti. Liikkeeseenlaskijoiden kynnys laskea liikkeeseen vihreitä joukkolainoja saattaa madaltua sitä mukaa, kun liikkeeseenlaskijat tottuvat raportoimaan toimintojaan luokitusjärjestelmän mukaan. Tällöin myös vihreä joukkolaina -nimityksen käyttöönotto saattaa nopeutua.