Kestävä rahoitus: vuoden 2025 päivitykset vihreiden, sosiaalisten ja kestävään kehitykseen sidottujen lainojen periaatteisiin

Tämä blogi on osa kestävää rahoitusta käsittelevää sarjaamme. Edellisessä blogikirjoituksessamme perehdyimme Loan Market Associationin (LMA) vihreitä lainoja koskeviin mallilausekkeisiin ja niitä täydentävään term sheet -malliin. Tässä kirjoituksessa tutustumme tarkemmin viimeisimpiin vihreiden, sosiaalisten ja kestävään kehitykseen sidottujen lainojen periaatteisiin: LMA, Loan Syndications and Trading Association LSTA ja Asia Pacific Loan Market Association APLMA julkaisivat päivitetyt Green Loan Principles-, Social Loan Principles- ja Sustainability-Linked Loan Principles -periaatteet ja niistä annetut ohjeistukset 26.3.2025.

Päivitysten tavoitteena on saada kestävien lainojen markkinat vastaamaan niin alati muuttuvaan sääntelyyn, markkinoiden parhaisiin käytäntöihin kuin sijoittajien kasvavaan kysyntään luotettavia ja vastuullisia rahoitusvälineitä kohtaan. Periaatteiden tuoreimmissa versioissa korostetaan entisestään avoimuuden ja vastuunoton tärkeyttä, mutta ne ovat yhä riittävän joustavia soveltuakseen laajasti eri sektoreille ja eri maihin.

Alle kootut periaatteiden keskeisimmät päivitykset tarjoavat ajankohtaisia suuntaviivoja kaikille markkinatoimijoille, jotka haluavat noudattaa parhaita käytäntöjä luodessaan luotettavaa kestävää rahoitusta, jolla on todellista vaikutusta.

Periaatteiden tärkeimmät päivitykset markkinatoimijoiden näkökulmasta

1. Käsitteiden ja vaatimusten selkiyttäminen: Kunkin periaatepaketin alussa on nyt uusi tulkintaosio, joka selventää, miten pakolliset vaatimukset, suositukset, vaihtoehtoiset toimintatavat ja mahdollisuudet erottaa toisistaan. Tavoitteena on tehdä periaatteiden soveltamisesta entistä selkeämpää ja johdonmukaisempaa auttamalla markkinatoimijoita hahmottamaan, mitkä ovat pakottavia velvoitteita ja missä niillä on enemmän liikkumavaraa. Periaatteissa englannin verbi ”shall” tarkoittaa pakollista vaatimusta ja ”should” vahvaa suositusta, kun taas ”may” viittaa vaihtoehtoiseen toimintatapaan ja ”can” mahdollisuuteen.
2. Siirtymäsäännösten poistuminen: Sustainability-Linked Loan Principles -periaatteista on poistettu aiemmissa versioissa olleet siirtymälausekkeet, joiden mukaisesti jo tehtyihin transaktioihin sovellettiin kyseisen järjestelyn tekohetkellä voimassa ollutta periaatteiden versiota. Kestävän rahoituksen instrumenttien odotetaan olevan uusimpien standardien mukaisia, ja nyt tämä ilmenee selkeästi myös kestävään kehitykseen sidottujen lainojen periaatteista.
3. Tukikelpoisten hankeluokkien täsmentäminen: Social Loan Principles- ja Green Loan Principles -periaatteissa olevat luettelot tukikelpoisista hankeluokista on päivitetty vastaamaan nykyisiä markkinakäytäntöjä. Tukikelpoisia hankkeita koskevat ohjeistukset ovat lisäksi entistä selkeämpiä, mikä auttaa lainanottajia ja lainanantajia tunnistamaan kriteerit täyttävät hankkeet.
4. Viherpesua koskevan sanaston selkiyttäminen: Sustainability-Linked Loan Principles -periaatteissa mainittiin aiemmin kolme pääasiallista tapaa, joilla viherpesua ilmenee. Uusimmassa ohjeistuksessa tätä määritelmää on laajennettu, ja siitä ilmenee nyt selkeästi, että viherpesun ilmenemistavat ovat moninaisia. Hyviä esimerkkejä ovat lainanottajan liiketoiminnan kannalta epäolennaisten KPI-mittareiden käyttö, kunnianhimottomien tai merkityksettömien SPT- eli kestävyystavoitteiden asettaminen sekä kestävyystavoitteiden toteutumisen riittämätön seuranta, mittaaminen, raportointi, vertailu tai julkistaminen. Aiheen monimutkaisuus ilmenee siitäkin, että periaatteissa puhutaan nyt ”viherpesun riskin lieventämisestä”, kun aiemmin kehotettiin ”välttämään viherpesua”. Periaatteiden aiemmissa versioissa ulkoiselta kestävyysviestinnältä edellytettiin vain täsmällisyyttä, mutta päivityksen myötä viestinnän on oltava selkeää ja totuudenmukaista eikä se saa johtaa harhaan.
5. Yleiseen markkinakäytäntöön sovittaminen: Periaatteiden päivitetyissä ohjeistuksissa on mukana usein kysyttyjä kysymyksiä, joiden vastauksissa kerrotaan tarkemmin markkinakäytännöistä ja vedetään yhtäläisyyksiä periaatteiden käsitteiden ja terminologian sekä laajemman kestävän rahoitusmarkkinan välille. Tavoitteena on tarjota markkinatoimijoille kattavampi käsitys siitä, miten periaatteita tulisi soveltaa.