Perhevapaauudistus jakaa vapaita tasaisemmin ja lisää perhevapaan määrää

Perhevapaauudistuksen keskeisinä konkreettisina tavoitteina on, että

1. perhevapaat ja hoitovastuu jakautuvat perheissä tasaisesti molempien vanhempien kesken

2. yhdenvertaisuus ja tasa-arvo työelämässä vahvistuvat

3. sukupuolten väliset palkkaerot pienenevät.

Perhevapaauudistuksen myötä työlainsäädännöstä poistuvat muun muassa nykyiset äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainvapaan käsitteet. Niiden tilalle tulevat käsitteet

Uudistuksen myötä perhevapaata koskevien päivärahapäivien kokonaismäärä lisääntyy ja päiviä kiintiöidään nykyistä enemmän molemmille vanhemmille. Perhevapaauudistus sisältää myös muutoksia, jotka liittyvät muun muassa raskaana olevan ja äskettäin synnyttäneen työntekijän suojeluun, osittaiseen vanhempainvapaaseen ja omaishoitovapaaseen.

Käsittelemme tässä kirjoituksessa uudistuksen kannalta merkittävimpiä raskaus- ja vanhempainvapaaseen liittyviä muutoksia.

Vapaiden pituudet perustuvat sairausvakuutuslakiin

Raskaus- ja vanhempainvapaiden kestot on nykylakia vastaavalla tavalla sidottu sairausvakuutuslakiin perustuvien raskaus- ja vanhempainrahakausien kestoihin. Työntekijä on siten vanhempainvapaan ajalta oikeutettu ansiosidonnaiseen vanhempainrahaan ja raskausvapaan ajalta ansiosidonnaiseen raskausrahaan. Vapaiden pitämiseen liittyvät rajoitukset määräytyvät jatkossakin työsopimuslain mukaan.

Raskausvapaa

Työntekijällä on jatkossa oikeus 40 arkipäivän yhtäjaksoiseen raskausvapaaseen. Työntekijän raskausvapaa alkaa nykylakia vastaavalla tavalla 30 arkipäivää ennen lapsen laskettua synnytysaikaa, elleivät työnantaja ja työntekijä sovi vapaan aloittamisesta myöhempänä ajankohtana. Raskausvapaa on kuitenkin aloitettava viimeistään 14 arkipäivää ennen lapsen laskettua synnytysaikaa.

Jos lapsi syntyy ennenaikaisesti yli 30 arkipäivää ennen laskettua aikaa, on työntekijällä oikeus raskausvapaaseen jo lapsen syntymästä alkaen.

Vanhempainvapaa

Vanhemmilla on jatkossa oikeus lapsen syntymän tai adoption perusteella enintään 320 arkipäivän vanhempainvapaaseen. Oikeus vanhempainvapaapäiviin jakaantuu kuitenkin tasan vanhempien kesken eli molemmilla vanhemmilla on käytössään 160 arkipäivän vanhempainvapaakiintiö. Vanhempi voi halutessaan luovuttaa omasta vanhempainvapaakiintiöstään toiselle vanhemmalle, lapsen muulle huoltajalle, puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle enintään 63 vanhempainvapaapäivää. Vanhempainvapaapäivien määrät ovat pääsääntöisesti lapsikohtaisia, ja ne on käytettävä ennen kuin lapsi täyttää kaksi vuotta.

Työntekijällä on oikeus pitää vanhempainvapaa enintään neljässä jaksossa, joiden tulee olla vähintään 12 arkipäivän pituisia. Työntekijä ja työnantaja voivat kuitenkin sopia vanhempainvapaan pitämisestä useammassa jaksossa tai lyhyempinä jaksoina. Vaikka työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan myös toisen tai useamman lapsen perusteella, työntekijä voi saman kalenterivuoden aikana pitää kuitenkin enintään neljä jaksoa vanhempainvapaata. Jos vanhempainvapaajakso jatkuu kalenterivuoden päättymisen jälkeen, jakson katsotaan kuuluvan sen kalenterivuoden kiintiöön, jonka aikana se on alkanut.

Nykylakia vastaavasti vanhemmat voivat olla yhtä aikaa vanhempainvapaalla tai raskaus- ja vanhempainvapaalla saman lapsen perusteella enintään 18 arkipäivää.

Ilmoitusajat

Raskaus- ja vanhempainvapaasta työnantajalle tehtävien ilmoitusten määräajat pysyvät samoina verrattuna nykylainsäädäntöön. Siten raskaus- ja vanhempainvapaasta on ilmoitettava työnantajalle myös tulevaisuudessa pääsääntöisesti viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamisaikaa. Jos vapaan kesto on enintään 12 arkipäivää, ilmoitusaika on vain yksi kuukausi.

Voimaantulo

Vaikka raskaus- ja vanhempainvapaaseen liittyvät säännökset astuvat voimaan jo 1.8.2022, aletaan niitä soveltamaan vasta, kun lapsen laskettu synnytysaika on 4.9.2022 tai myöhemmin. Jos siis lapsen laskettu synnytysaika on esimerkiksi 10.8.2022, noudatetaan tämän lapsen osalta edelleen nykylain säännöksiä äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaista.