27.4.2017

Näin saat sijoittajat ostoksille – vinkit tuoreista listautumisista

Suomen listautumismarkkina on aktivoitunut – tämä selviää hyvin muun muassa Kauppalehden hiljattain julkaisemasta jutusta: Kuka kolkuttaa seuraavaksi pörssin ovea? Pohjoismaat johtavat globaaleja listautumistilastoja ja ovat ohittaneet vilkkaudessa jopa Lontoon ja Frankfurtin pörssit.

Viime syksyn merkkitapaus Suomessa oli tietoliikenneyhtiö DNA:n listautuminen, joka oli Suomen suurin listautumisanti vuosikymmeneen. Muita viime aikojen listautujia ovat olleet Lehto Group, Vincit, Pihlajalinna ja Suomen Hoivatilat, ja aivan hiljattain listoille ovat kivunneet Fondia ja Next Games.

Lupaavan markkinatilanteen kannustamina järjestimme viime kuussa workshopin Paras arvo listautumisesta, jossa tuoreet listautujat ja neuvonantajat kertoivat käytännön listautumiskokemuksistaan. Myös DNA:n strategiajohtaja Christoffer von Schantz jakoi blogikirjoituksessaan mainioita vinkkejä tuleville listautujille. Kokosimme molemmista parhaat palat omaan listaamme.

Sijoittajat haluavat selkeän strategian

Yhtiön liiketoiminnan ja strategian kiteyttäminen sijoittajalle ymmärrettävään muotoon voi olla vaativa harjoitus. Listautuvalla yhtiöllä tulisi kuitenkin olla selkeä käsitys siitä, mitkä sen strategiset vahvuudet ovat ja mistä yhtiön liiketoiminnassa on pohjimmiltaan kyse. Lisäksi yhtiön johdon tulisi osata kommunikoida tämä viesti sijoittajakunnalle vakuuttavasti. Tämä kiteytystyö ehdottomasti kannattaa, sillä listautumisen yhteydessä syntyneet materiaalit ovat yhtiölle kullanarvoisia myös listautumisen jälkeen.  

Sijoittajatarina innostaa ja on uskottava

Workshopin esityksissä korostui johdonmukaisen ja uskottavan sijoittajatarinan merkitys. Tällaista tarinaa ei voida keksiä tyhjästä, vaan sen tulee perustua koviin faktoihin.

Sijoittajien kiinnostuksen herättämiseksi listautujalta vaaditaan paitsi hyvää sijoitusteemaa – kuten trendikästä toimialaa – myös houkuttelevuutta ja kyvykkyyttä verrattuna toimialan muihin yhtiöihin. Mihin reaalimaailman tarpeeseen yhtiö vastaa? Entä miksi kannattaisi sijoittaa juuri tähän yhtiöön?

Listautumismateriaalien, kuten listalleottoesitteen ja markkinointimateriaalien, tulee toisintaa sijoittajatarinaa johdonmukaisella ja eheällä tavalla. Eikä sovi unohtaa myöskään yhtiön sisäistä viestintää: listausprojekti on osattava perustella uskottavasti myös omalle henkilöstölle ja muille sidosryhmille, kuten osakkeenomistajille ja asiakkaille.

Arjen on rullattava myös listautumisprojektin aikana

Listautuminen ei ole yhtiölle vain itseisarvo, vaan se jykevöittää liiketoimintaa ja siivittää yhtiötä myös taloudelliseen menestykseen. Listautumisen valmistelun yhteydessä yhtiölle luodaan kapasiteetti listaelämää varten. Menestyksen pitää kasvaa yhtiöstä itsestään, mutta neuvonantajat voivat toki antaa siihen merkittävänkin panoksen.

Vaativassa listautumisprojektissa tiimin työnjaon pitää olla selkeä, ja henkilökemioiden on toimittava niin yhtiössä kuin myös suhteessa neuvonantajiin. On tärkeää miettiä etukäteen, miten yhtiön sisäinen dynamiikka toimii. Liiketoiminta ei voi pysähtyä listautumishankkeen ajaksi, vaan bisneksen on rullattava tavanomaiseen tapaan. Tiedon pitää kulkea hyvin niin yhtiön sisällä kuin neuvonantajillekin.

Listautumishankkeen pitää olla myös yhtiön itsensä näköinen, eikä listautumisen pitäisi muuttaa yhtiön omintakeista kulttuuria. On ollut hienoa seurata, miten esimerkiksi DNA on pystynyt pitämään sille tunnusomaisesta rohkeudesta ja mutkattomuudesta kiinni myös pörssiyhtiönä.

Listautumisella on aina myönteinen kaiku, ja esimerkiksi DNA:n kohdalla dream big -ajattelu todellakin kantoi hedelmää.

Uusimmat referenssit

Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Avustimme Plastep Oy:tä ja sen osakkeenomistajia FinnProfiles Oy:n ostaessa yrityksen koko osakekannan. Yrityskauppa vahvistaa FinnProfilesin asemaa pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana sekä laajentaa yhtiön osaamista muovituotteiden ja teknisten komponenttien valmistuksessa. Plastep on vuonna 2001 perustettu Etelä-Savossa kotipaikkaansa pitävä vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.2.2026