Liikesalaisuuksien suoja uudistuu – uusi direktiivi hyväksytty

Koko EU:ssa otetaan direktiivin myötä käyttöön yhteinen liikesalaisuuden määritelmä. Liikesalaisuus tarkoittaa tiivistäen salaista tietoa, jota liikesalaisuuden haltija pyrkii toimillaan pitämään salaisena ja jonka kaupallinen arvo perustuu siihen, että tieto pysyy salassa.

Mikä on laitonta ja mikä laillista?

Direktiivissä määritellään, milloin liikesalaisuuden hankinta, ilmaiseminen ja käyttö on laitonta ja vastaavasti milloin toiminta on liikesalaisuuden suojan näkökulmasta laillista.

Laillista on aina liikesalaisuuden itsenäinen keksiminen tai luominen tai esimerkiksi liikesalaisuuden selvittäminen havainnoimalla ja tutkimalla yleisesti saatavilla olevan tuotteen ominaisuuksia (ns. reverse engineering).

Laittomasti liikesalaisuus on hankittu muun muassa silloin, kun tieto liikesalaisuudesta on luovutettu vastoin salassapitositoumusta tai kun liikesalaisuuden vastaanottaja muutoin on tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että liikesalaisuus on hankittu ilman liikesalaisuuden haltijan suostumusta. 

Lisäksi direktiivi edellyttää, että jäsenvaltiot säätävät siviilioikeudellisista oikeussuojakeinoista liikesalaisuuksien loukkauksia vastaan. Esimerkiksi tuomioistuin voi oikeudenkäynnin aikana rajoittaa niiden henkilöiden lukumäärää, joilla on oikeus osallistua asian käsittelyyn.  

Direktiivissä säädetään myös tuomioistuimen käytössä olevista turvaamistoimista, korjaavista toimista ja mahdollisuudesta määrätä vahingonkorvauksia.

Kansallinen lainvalmistelu voi alkaa – tilaisuus pirstaleisen sääntelyn yhtenäistämiseen

Liikesalaisuuksien sääntely on tällä hetkellä pirstoutunut Suomessa useisiin eri lakeihin.

Suomen on otettava uusi direktiivi käyttöön kahden vuoden kuluessa sen julkaisemisesta eli viimeistään vuoden 2018 aikana. Kun sääntely on Suomessa näinkin pirstaleista, nyt olisi hyvä tilaisuus säätää kokonaan uusi laki liikesalaisuuksien suojasta Ruotsin mallin mukaan sen sijaan, että vain tarkistaisimme olemassa olevaa lainsäädäntöämme vastaamaan direktiivin säännöksiä.

Uuden lain myötä olisi todennäköisesti myös helpompaa yhdenmukaistaa liikesalaisuuden käsitettä. Tällä hetkellä eri laeissa käytetään eri käsitteitä, joita ovat liikesalaisuus, liike- ja ammattisalaisuus ja yrityssalaisuus. Oikeuskäytännössä niiden asiallista sisältöä on pidetty lähtökohtaisesti samana.

Sääntelyn pirstaleisuudesta huolimatta liikesalaisuuksien suojan taso on Suomessa kohtuullisen hyvä. Tuomioistuimet käsittelevät liikesalaisuuden loukkauksia pitkälti rikosasioina, jolloin viranomaiset voivat esitutkintavaiheessa hankkia tehokkaasti näyttöä liikesalaisuuden loukkaamisesta. Direktiivin täytäntöönpanon yhteydessä olisikin huolehdittava, että rikoslain antamaa liikesalaisuuden suojaa ei edes välillisesti heikennetä.

Liikesalaisuuksien suojan ennakointi ulkomailla aiempaa helpompaa

Liikesalaisuuksien suojasta on vähän kansainvälistä sääntelyä. Näin ollen uuden direktiivin säännöksistä on todennäköisesti etua kansainvälisesti toimiville suomalaisille yrityksille.

Kun liikesalaisuuden käsite ja oikeussuojan taso yhdenmukaistuvat EU:ssa, yritykset pystyvät aiempaa paremmin ennakoimaan, minkälaista oikeussuojaa ne voivat eri jäsenmaissa saada liikesalaisuuksiensa väärinkäyttötilanteissa.