20.10.2014

Laki, jota meidän ei vieläkään tarvitse noudattaa?

Parikymmentä vuotta sitten istuin oikeustieteen opiskelijana eduskunnan lehtereillä, kun Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Äänestys sujui eleettömästi, ja ulkomaalaiset toimittajat jäivät ihmettelemään, oliko se todella tässä. Ei julistuksia, ei torvisoittoa. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin ihmettelen, ettemme täällä Suomessa tunnu vieläkään ymmärtävän keskeistä EU-lainsäädäntöä – vai johtuuko se vain siitä, ettemme halua ymmärtää?

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on osa EU:n valtiontukisääntöjä, joita on noudatettu Suomessakin vuodesta 1995 alkaen.

Vuonna 2007 Euroopan komissio totesi Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessä, ettei julkinen sektori voi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että se hyötyisi veroeduista ja konkurssisuojasta. Tieliikelaitos yhtiöitettiinkin sittemmin Destiaksi.

Nyt vuonna 2014 poliitikot tekevät EU-sääntöjen noudattamisesta mielipidekysymyksen ja työntekijät lakkoilevat yhtiöittämisen edessä. Tämän osoitti hyvin Palmian yhtiöittämistä koskeva päätöksenteko.

Tasapuoliset mahdollisuudet kaikille

Kun kyse on taloudellisesta toiminnasta, jossa tavaraa tai palveluita myydään EU:n jäsenvaltioiden rajojen yli, tai kun alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä, kaikilla osapuolilla pitää olla tasapuoliset ja reilut mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaansa. Näistä säännöistä emme voi vapaasti poiketa kansallisella tasolla. Tästä huolimatta kuntalaki sisältää yhtiöittämisvelvoitteen poikkeuksia, joita EU:n valtiontukisääntely ei tunne.

On hyvä muistaa, että EU-oikeuden etusijaperiaate on ollut voimassa jo vuodesta 1965. Ristiriitatilanteessa kansallinen sääntö väistyy.

Merkittävin ongelma ei ole se, että EU-sääntöjä ei noudateta, vaikka siitä saattaakin seurata Suomen valtiolle rikkomuskanteita ja korvausvelvoitteita. Merkittävin ongelma on itse kilpailuneutraliteettivaje.

Kilpailu kannustaa kehittymään

Julkisen palvelutuotannon epäreilut kilpailuedut syrjäyttävät yksityisiä, tehokkaasti toimivia ja veroja maksavia yrityksiä markkinoilta. Julkiset markkinat keskittyvät ja taantuvat, eikä niiden palvelutarjonta kehity samalla tavalla ilman kilpailua.

Samalla yhteiskunnan kustannukset ja meidän jokaisen maksamat verot nousevat. Kehittymättömiltä kotimarkkinoilta yritysten on myös kovin vaikeaa ponnistaa nopeasti kehittyville kansainvälisille markkinoille.

Mielestäni meillä Suomessa ei oteta kilpailuneutraliteettiongelmaa vakavasti. Olisiko jo aika?

Lue lisää aiheesta Defensor Legiksen numerosta 4/2014: ”Kilpailuneutraliteetti, valtiontuki ja kuntien taloudellisen toiminnan yhtiöittämisvelvollisuus”. Lataa PDF-versio artikkelista: Defensor Legis 4 2014 

Uusimmat referenssit

Neuvoimme CapMan Buyoutia Renoa Groupin irtautumisessa. Renoa Groupin johto on yhdessä Korpi Capitalin ja muiden sijoittajien kanssa ostanut konsernin. Renoa Group on suomalainen vakiintunut talotekniikka-alan asiantuntija, joka on erikoistunut omakotitaloihin Suomessa ja Ruotsissa. Renoa on merkittävä avaimet käteen -periaatteella toteutettavien käyttövesi- ja lämmitys-, viemäri- ja sähköverkkosaneerausten toimittaja, jolla on toimintaa myös Ruotsissa. Konsernin liikevaihto oli 35 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 300 henkilöä 10 toimipisteessä Suomessa ja 6 toimipisteessä Ruotsissa. Korpi Capital on suomalainen sijoitusyhtiö, jolla on omistuksia 29 yrityksessä. 
Julkaistu 14.1.2025
Avustamme Oomi Oy:tä liiketoimintakaupassa, jonka myötä KSS Energia Oy:n sähkön vähittäismyynnin kuluttaja- ja yritysasiakkaat siirtyvät Oomin asiakkaiksi tavoiteaikataulun mukaan maaliskuussa 2025. Järjestely edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviranomaisen hyväksynnän. Oomi Oy on yksi suurimmista energiapalveluyhtiöistä ja sähkön myyjistä Suomessa. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys ja Oomin strategia, jonka keskeisenä tavoitteena on tarjota asiakkaille mutkatonta ja entistä parempaa digitaalista asiakaskokemusta.
Julkaistu 20.12.2024
Toimimme Fortumin neuvonantajana yritysjärjestelyssä, jossa Fortum vahvistaa uusiutuvan energian hankekantaansa ostamalla hankkeiden kehitysportfolion Enersenseltä. Velaton kauppahinta on noin 9 miljoonaa euroa, ja kauppaan sisältyy mahdollisuus myös projektikohtaisiin lisäkauppahintoihin, mikäli hankkeet etenevät investointipäätökseen asti. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä, ja se arvioidaan saatavan päätökseen vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä. Fortum on johtava pohjoismainen energiayhtiö, joka rakentaa maailmaa, jossa ihmiset, yritykset ja luonto menestyvät yhdessä. Fortumin ydinliiketoiminta käsittää tehokkaan, hiilidioksidipäästöttömän sähköntuotannon sekä luotettavan sähkön ja kaukolämmön toimituksen yksityis- ja yritysasiakkaille. Fortumin osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. Yksi Fortumin strategisista tavoitteista on kehittää rakennusvalmiita yli 800 MW maatuuli- ja aurinkovoimahankkeita vuoden 2026 loppuun mennessä.
Julkaistu 19.12.2024
Toimimme Hanza AB:n suomalaisena neuvonantajana sen hankkiessa Leden Group Oy:n koko osakekannan. Hanza AB on ruotsalainen, Tukholman pörssissä listattu konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys. Vuonna 2008 perustetulla yrityksellä on kuusi tuotantokeskittymää Ruotsissa, Suomessa, Saksassa, Baltiassa, Keski-Euroopassa ja Kiinassa, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 4,6 miljardia Ruotsin kruunua. Leden Group on johtava suomalainen sopimusvalmistaja, joka erikoistuu ohutlevyihin, koneistukseen ja monimutkaisiin järjestelmiin. Leden Groupillla on neljä tuotantolaitosta Suomessa ja yksi Virossa, ja sen vuotuinen liikevaihto on noin 1,1 miljardia Ruotsin kruunua. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 13.12.2024