20.10.2014

Laki, jota meidän ei vieläkään tarvitse noudattaa?

Parikymmentä vuotta sitten istuin oikeustieteen opiskelijana eduskunnan lehtereillä, kun Suomi päätti liittyä Euroopan unioniin. Äänestys sujui eleettömästi, ja ulkomaalaiset toimittajat jäivät ihmettelemään, oliko se todella tässä. Ei julistuksia, ei torvisoittoa. Nyt kaksi vuosikymmentä myöhemmin ihmettelen, ettemme täällä Suomessa tunnu vieläkään ymmärtävän keskeistä EU-lainsäädäntöä – vai johtuuko se vain siitä, ettemme halua ymmärtää?

Kilpailuneutraliteetilla tarkoitetaan julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan tasapuolisia toimintaedellytyksiä. Kilpailuneutraliteetin vaatimus on osa EU:n valtiontukisääntöjä, joita on noudatettu Suomessakin vuodesta 1995 alkaen.

Vuonna 2007 Euroopan komissio totesi Tieliikelaitosta koskevassa päätöksessä, ettei julkinen sektori voi harjoittaa taloudellista toimintaa siten, että se hyötyisi veroeduista ja konkurssisuojasta. Tieliikelaitos yhtiöitettiinkin sittemmin Destiaksi.

Nyt vuonna 2014 poliitikot tekevät EU-sääntöjen noudattamisesta mielipidekysymyksen ja työntekijät lakkoilevat yhtiöittämisen edessä. Tämän osoitti hyvin Palmian yhtiöittämistä koskeva päätöksenteko.

Tasapuoliset mahdollisuudet kaikille

Kun kyse on taloudellisesta toiminnasta, jossa tavaraa tai palveluita myydään EU:n jäsenvaltioiden rajojen yli, tai kun alalla toimii kansainvälisiä yrityksiä, kaikilla osapuolilla pitää olla tasapuoliset ja reilut mahdollisuudet harjoittaa liiketoimintaansa. Näistä säännöistä emme voi vapaasti poiketa kansallisella tasolla. Tästä huolimatta kuntalaki sisältää yhtiöittämisvelvoitteen poikkeuksia, joita EU:n valtiontukisääntely ei tunne.

On hyvä muistaa, että EU-oikeuden etusijaperiaate on ollut voimassa jo vuodesta 1965. Ristiriitatilanteessa kansallinen sääntö väistyy.

Merkittävin ongelma ei ole se, että EU-sääntöjä ei noudateta, vaikka siitä saattaakin seurata Suomen valtiolle rikkomuskanteita ja korvausvelvoitteita. Merkittävin ongelma on itse kilpailuneutraliteettivaje.

Kilpailu kannustaa kehittymään

Julkisen palvelutuotannon epäreilut kilpailuedut syrjäyttävät yksityisiä, tehokkaasti toimivia ja veroja maksavia yrityksiä markkinoilta. Julkiset markkinat keskittyvät ja taantuvat, eikä niiden palvelutarjonta kehity samalla tavalla ilman kilpailua.

Samalla yhteiskunnan kustannukset ja meidän jokaisen maksamat verot nousevat. Kehittymättömiltä kotimarkkinoilta yritysten on myös kovin vaikeaa ponnistaa nopeasti kehittyville kansainvälisille markkinoille.

Mielestäni meillä Suomessa ei oteta kilpailuneutraliteettiongelmaa vakavasti. Olisiko jo aika?

Lue lisää aiheesta Defensor Legiksen numerosta 4/2014: ”Kilpailuneutraliteetti, valtiontuki ja kuntien taloudellisen toiminnan yhtiöittämisvelvollisuus”. Lataa PDF-versio artikkelista: Defensor Legis 4 2014 

Uusimmat referenssit

Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme ANDRITZ-konserniin kuuluvaa Andritz Oy:tä sen ostaessa koko Procemex Oy:n osakekannan. Kauppa vahvistaa entisestään ANDRITZin automaatio- ja digitalisointiratkaisujen valikoimaa. Procemex on yksi maailman johtavista integroituja radanvalvonta- ja vianilmaisuratkaisuja sellu- ja paperiteollisuudelle tarjoavista yrityksistä. Se työllistää yli 100 konenäköjärjestelmien asiantuntijaa, ja sillä on tytäryhtiöitä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. ANDRITZ tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia laitoksia, välineitä, järjestelmiä, palveluita ja digitaalisia ratkaisuja monille eri toimialoille ja loppumarkkinoille. ANDRITZilla on johtava asema maailmanmarkkinoilla kaikilla neljällä liiketoiminta-alueellaan: sellu ja paperi, metallit, vesivoima sekä ympäristö ja energia. Se on julkisesti noteerattu konserni, jolla noin 30 000 työntekijää ja yli 280 toimipistettä yli 80 maassa.
Julkaistu 18.7.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa Cactos Fleet Finland Ky:hyn. Cactos Fleet Finland sijoittaa älykkäisiin sähkövarastoihin Suomessa. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin. Cactos Fleet Finland sijoittaa pääasiassa kiinteistöihin asennettaviin sähkövarastoihin, jotka voivat verkkotason tehtäviensä ohella esimerkiksi leikata kiinteistön huipputehoa ja tarjota varavoimaa. 
Julkaistu 29.4.2024
Toimimme OP Suomi Infra -rahaston oikeudellisena neuvonantajana rahaston sijoittaessa ESL Shipping Oy -laivaliikenneyhtiöön. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma myötäsijoitti yhtiöön yhdessä OP Suomi Infra -rahaston kanssa. Sijoitus tehtiin ESL Shippingin uusia osakkeita vastaan, ja 45 miljoonan euron yhteissijoitus vastaa 21,43 prosentin omistusosuutta ESL Shipping -yhtiöstä. Sijoituksen tarkoituksena on kiihdyttää ESL Shippingin vihreää siirtymää. ESL Shipping Oy on kotimainen varustamo ja laivaliikenneyhtiö, jonka pääomistaja on Aspo Oyj. OP Suomi Infra Ky on OP Ryhmän hallinnoima eräpäivätön rahasto, joka sijoittaa suomalaiseen infrastruktuuriin. Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on työeläkevakuutusyhtiö, jonka sijoitussalkun suuruus oli 57,5 miljardia euroa syyskuussa 2023.
Julkaistu 26.4.2024