7.6.2018

Konserniyritykset kilpailijoina julkisissa hankinnoissa

Jos kaksi saman konsernin yritystä osallistuu erillisillä tarjouksilla julkiseen tarjouskilpailuun, saavatko yritykset vaihtaa tietoja keskenään? Saavatko ne esimerkiksi käyttää samoja tietolähteitä tai työntekijöitä tarjousten tekemisessä, vai pitääkö niiden aidosti kilpailla keskenään?

Kysymykset saattavat äkkiseltään kuulostaa erikoisilta, sillä kilpailulain tarjouskartellikielto ei koske määräysvaltasuhteessa olevia saman konsernin yhtiöitä. Esimerkiksi konsernin emoyhtiö voi päivittäisessä toiminnassaan vaihtaa tytäryhtiön kanssa tietoja tai jakaa asiakkuuksia, eikä sitä pidetä kilpailurikkomuksena.

Julkisten hankintojen maailmassa lähtökohta on toinen: tarjouskilpailuun osallistuvien yritysten pitää kilpailla keskenään ja tehdä tarjouksensa itsenäisesti, vaikka yritykset olisivat samasta konsernista. Näin on linjannut unionin tuomioistuin, joka on viime aikoina käsitellyt kilpailu- ja hankintalainsäädännön rajapintoja.

Unionin tuomioistuimen tuoreiden ratkaisujen Lloyd’s of London ja Specializuotas transportas mukaan keskenään määräysvaltasuhteessa olevia tarjoajia ei pidä automaattisesti sulkea tarjouskilpailusta. Niiden tarjousten on kuitenkin oltava itsenäisiä ja toisistaan riippumattomia.  

Jos tarjousten erillisyydestä herää epäilyksiä, hankintayksiköllä on avoimuusperiaatteen ja tarjoajien syrjimättömän kohtelun varmistamiseksi velvollisuus selvittää, onko konserniyhtiöiden välisellä suhteella ollut vaikutusta yhtiöiden tarjouskilpailussa antamiin tarjouksiin. Hankintayksikön tulee pyytää lisäselvitystä esimerkiksi silloin, jos sen tiedossa on, että samat henkilöt ovat molempien yhtiöiden päätöksentekoelimissä tai molemmissa tarjouksissa hyödynnetään samoja voimavaroja.

Vaadi sidonnaisuuksien ilmoittamista ja varaudu selvityksiin

Mitä unionin tuomioistuimen tuore ratkaisukäytäntö tarkoittaa? Hankintayksikön tavoitteena on varmistaa mahdollisimman laaja kilpailu. Erityisesti monen tarjoajan puitejärjestelyissä ja tarjouskilpailuissa, joissa osatarjoukset ovat sallittuja, on tärkeää varmistaa, että tarjoukset todella kilpailevat keskenään. Konserniyritysten on pystyttävä osoittamaan, etteivät ne ole tehneet tarjouksiaan yhteistyössä. Kaikkien etu on, että hankintapäätöksen jälkeen vältytään sotkuisilta valitusprosesseilta.

Karikkojen välttämiseksi hankintayksiköiden ja konserniyritysten kannattaakin pitää mielessä seuraavat muistilistat:

Hankintayksikön muistilista

  1. Vaadi tarjousasiakirjoissa, että konsernisidonnaisuudet täytyy ilmoittaa.
  2. Tarkkaile tarjouksia lukiessasi, löytyykö niistä paljon yhtäläisyyksiä. Tämä voi olla todiste siitä, etteivät tarjoukset aidosti kilpaile keskenään.
  3. Pyydä lisäselvitystä tarjoajilta, jos on ilmeistä syytä epäillä, ettei tarjouksia ole laadittu itsenäisesti.
  4. Jos tarjoajilla ei ole esittää riittävää ja uskottavaa selvitystä tarjoustensa itsenäisyydestä ja riippumattomuudesta, hylkää tarjoukset ja perustele päätöksesi.

Tarjoajan muistilista

  1. Jos kaksi konsernin yhtiötä osallistuu tarjoajina samaan julkiseen tarjouskilpailuun, noudata tarjouskartellikieltoa. Toimi siis samalla tavalla kuin toimisit tärkeimmän kilpailijasi kohdalla.
  2. Varmista, etteivät tarjoajat pidä yhteyttä toisiinsa eivätkä pääse käsiksi toistensa tarjousten valmistelumateriaaliin. Pidä huolta, ettei tarjousten valmistelua käsitellä yritysten yhteisissä kokouksissa. Huolehdi lisäksi tarvittaessa riittävistä salassapitositoumuksista.
  3. Varaudu lisäselvityspyyntöihin: pidä riittävän tarkkaa kirjaa tarjousprosessista ja konsernin toimenpiteistä jo ennakolta. 

Uusimmat referenssit

Olemme avustaneet Ilmastorahastoa, kun se on sijoittanut kotimaisiin hankkeisiin, joilla tuetaan muun muassa eri teollisuudenalojen vihreää siirtymää ja sitä kautta hiilineutraalia yhteiskuntaa. Ilmastorahasto Oy on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Ilmastorahasto rahoittaa merkittävän mittaluokan kohteita, joissa yhtiön rahoitusosuus mahdollistaa hankkeen toteutumisen ylipäätään, laajemmassa mittakaavassa tai aiemmin kuin muun rahoituksen turvin. Sijoitus päästöjen mittaamiseen ja kartoittamiseen erikoistuneeseen Aeromoniin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Aeromon Oy:hyn. Rahoituksella kehitetään ohjelmistojärjestelmiin ja mittauskapasiteettiin liittyvää teknologiaa. Aeromonin teknologian avulla voidaan paikallistaa ja mitata teollisten tuotantolaitosten ja kaatopaikkojen hajapäästöjä lähes reaaliaikaisesti ja mobiilisti miehittämättömien ilma-alusten avulla. Yhtiö on kehittänyt käyttämänsä mittausmetodit ja -laitteiston sekä datan ja signaalien prosessointiin tarvittavat algoritmit. Aeromonin ratkaisut osaltaan edistävät kehitystä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Sijoitus Joensuu Biocoaliin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Joensuu Biocoal Oy:hyn. Joensuu Biocoal rakentaa torrefioidun biomassan tuotantolaitoksen, joka on ensimmäinen kaupallisen mittaluokan tuotantolaitos Suomessa. Joensuu Biocoalin tuottama torrefioitu biomassa korvaa ensisijaisesti kivihiilen käyttöä teollisissa prosesseissa sementti- ja terästeollisuudessa. Kivihiiltä käytetään edelleen runsaita määriä kyseisillä teollisuudenaloilla. Laitoksen rakentaminen vauhdittaa osaltaan kivihiilestä luopumista prosessiteollisuudessa ja auttaa pienentämään teollisuuden hiilidioksidipäästöjä keskipitkällä aikavälillä. Sijoitus geotermiseen lämmöntuotantoon erikoistuneeseen QHeatiin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa Quantitative Heat Oy:hyn (QHeat). Rahoitus kohdentuu erityisesti uuden ja tehokkaamman porauskaluston hankintaan keskisyvien lämpökaivojen poraamiseksi. Geoterminen lämpö on hyvä osaratkaisu, kun siirrytään pois fossiilisten polttoaineiden hyödyntämisestä lämmöntuotannossa, sillä lämpökaivojen avulla lämpöä voidaan tuottaa energiatehokkaasti ilman polttamista. Keskisyviä lämpökaivoja voidaan käyttää myös kiinteistöjen jäähdytykseen, jolloin ne mahdollistavat energian varastoinnin ja siten vastaavat kausivaihtelusta johtuvaan lämmön tasaamistarpeeseen. Sijoitus Finn Recyclingiin Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa euroa Finn Recycling Oy:hyn, jonka kehittämä elvytyslaitteisto mahdollistaa metallivalimoiden jätehiekan uudelleenkäytön. Rahoituksen tavoitteena on vauhdittaa valimohiekan elvytyslaitteistojen käyttöönottoa sekä toiminnan kansainvälistymistä. Hiekkatuotteita käytetään globaalisti 40–50 miljardia tonnia vuosittain. Erityisesti metalliteollisuuden valimoprosesseissa syntyy kymmeniä miljoonia tonneja jätehiekkaa vuosittain. Finn Recyclingin ratkaisulla on mahdollisuus pitää hiekka kauemmin käytössä ja vähentää neitseellisen hiekan käyttöä, valimoprosessista syntyvän jätehiekan määrää sekä prosessista syntyviä kasvihuonekaasupäästöjä.
Julkaistu 7.2.2023
Neuvoimme Ilmastorahasto Oy:tä syksyllä 2021 kolmessa eri rahoitusjärjestelyssä. Ilmastorahasto sijoitti yhteensä 16,5 miljoonaa euroa suomalaisiin kasvuyrityksiin, joiden ratkaisuilla on vety- ja kiertotaloudessa merkittävä päästövähennyspotentiaali seuraavien vuosikymmenien aikana.   Aurelia Turbines Ilmastorahasto myönsi Aurelia Turbines Oy:lle 5 miljoonan euron pääomalainan tehokkaampien teollisuuskaasuturbiinien käyttöönoton vauhdittamiseksi. Ilmastorahaston rahoitukseen sisältyy ensimmäistä kertaa erillinen päästövähennysten lisäkannustin. Aurelia Turbines valmistaa teollisuuden tarpeisiin pienen kokoluokan kaasuturbiineja, joissa voidaan käyttää muiden energialähteiden lisäksi polttoaineena vetyä.  Vedyllä on tärkeä rooli siirtymässä kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, ja vetytalous rakentuu vedyn valmistamisen, varastoinnin, kuljettamisen sekä hyödyntämisen arvoketjun varaan. Aurelia Turbinesin ratkaisulla päästöjä voidaankin merkittävästi vähentää: kymmenen vuoden kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali on noin 1,5 Mt hiilidioksidiekvivalenttia.  Päästövähennysten lisäksi Ilmastorahaston rahoitus tukee osaltaan vetyklusterin kehittymistä Suomeen.   Betolar Materiaaliteknologiayritys Betolar Oyj sai Ilmastorahastolta 7 miljoonan euron pääomalainan. Rahoitus kohdistuu Betolarin päästövähennyksiä tehostavaan digitaaliseen markkinapaikkaan, ja se on Ilmastorahaston ensimmäinen digitaaliseen ratkaisuun kohdistuva rahoitus. Sementin tuotanto on yksi suurimpia päästölähteitä ihmisen toiminnassa, ja se aiheuttaa vuosittain noin 7 prosenttia globaaleista hiilidioksidipäästöistä. Betolarin ratkaisun päästövähennyspotentiaalin perustana on neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen olemassa olevilla teollisuuden sivuvirroilla, jolloin betonin raaka-aineiden päästöjä voitaisiin vähentää jopa 80 prosenttia verrattuna vastaaviin perinteisiin betonituotteisiin. Digitaalinen alusta toimii tulevaisuudessa Betolarin ratkaisujen digitaalisena markkinapaikkana ja betonituotteiden valmistajien ja teollisten sivuvirtojen tuottajien kohtaamispaikkana. Markkinapaikka voi mahdollistaa merkittävät päästövähennykset laajemmassa mittakaavassa ja aikaisemmin kuin ilman digitaalista ratkaisua.   Magsort Ilmastorahasto myönsi 4,5 miljoonan euron pääomalainan Magsort Oy:n kiertotalousratkaisulle terästeollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseksi. Teräksen ja sementin tuotanto ovat merkittäviä päästölähteitä. Magsortin kiertotalousratkaisulla jätekuonasta voidaan kerätä talteen lähes kaikki metalli. Tulevaisuudessa kuona saatetaan vielä jauhaa sementiksi. Terästeollisuuden kuonan entistä tehokkaamman hyödyntämisen kautta ratkaisuun liittyy huomattavan vientipotentiaalin lisäksi seuraavan vuosikymmenen aikana myös erittäin suuri kumulatiivinen päästövähennyspotentiaali, jopa 7,5 Mt hiilidioksidiekvivalenttia. Ilmastorahasto Oy on Suomen valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Rahoitettavista kohteista noin 65 prosenttia liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 prosenttia sitä mahdollistavaan digitalisaatioon.
Julkaistu 28.12.2021
Neuvoimme Ilmastorahastoa sen sijoittaessa 10 miljoonaa euroa P2X Solutionsiin. P2X Solutions Oy on suomalainen vihreän vedyn ja Power-to-X-teknologian edelläkävijä. Se rakentaa 20 megawatin vihreän vedyn tuotantolaitoksen, joka toimii uudistuvalla energialla tuotetulla sähköllä ja tuottaa vihreää vetyä. P2X jatkojalostaa osan vihreästä vedystä Power-to-X-teknologian avulla. Se hyödyntää kiertotalousratkaisuja ottamalla talteen teollisuuden hiilidioksidipäästöjä ja tuottamalla vihreästä vedystä ja talteen otetusta hiilidioksidista synteettistä biopolttoainetta. Näin se osaltaan edistää kehitystä kohti päästötöntä yhteiskuntaa. Ilmastorahasto Oy  on valtion omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toiminta keskittyy ilmastonmuutoksen torjumiseen, teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen ja digitalisaation edistämiseen. Noin 65 prosenttia Ilmastorahaston sijoituskohteista liittyy ilmastonmuutokseen ja noin 35 prosenttia ilmastoon liittyvään digitalisaatioon. P2X  on suomalainen vihreän vedyn ja Power-to-X-teknologian edelläkävijä. Yhtiön visiona on tuottaa vihreää vetyä ja jatkojalostaa sitä synteettisiksi polttoaineiksi kustannustehokkaasti.
Julkaistu 22.12.2021
Olemme auttaneet useita asiakkaitamme hankintatoimeksiannoissa muuttuvan sääntelyn tiimellyksessä. Olemme toimineet niin ostajan kuin tarjoajan asemassa neuvottelumenettelyissä, elinkaarihankkeissa, palveluiden ulkoistamisessa, tietojärjestelmähankinnoissa ja toimintojen uudelleen järjestelyissä. Viemme käytäntöön uusia innovatiivisia menettelyjä ja tulosperusteisia hankintoja. Esittelemme tässä muutaman hankintojen asiakasreferenssin. 
Julkaistu 18.4.2017