1. Post

   Kestävän rahoituksen SFDR 2.0 – mitä rahastojen hallinnoijien tulee tietää

   Kestävän rahoituksen tiedonantoasetus SFDR (Sustainable Finance Disclosure Regulation, asetus (EU) 2019/2088) hyväksyttiin 27.11.2019 ja sitä on sovellettu maaliskuusta 2021 lähtien. Asetus on keskeinen osa EU:n kestävän rahoituksen kehystä, ja sen tavoitteena on ollut lisätä läpinäkyvyyttä siinä, miten finanssimarkkinatoimijat huomioivat kestävyystekijät sijoitustoiminnassaan ja tiedottavat niistä sijoittajille. Asetuksen merkitys markkinoilla on huomattava: SFDR:n 8 ja 9 artiklojen mukaisesti tiedotettavat tuotteet kattavat lähes 50 prosenttia EU:n hallinnoitavista varoista ja yli 60 prosenttia EU:ssa toimivista rahastoista. Puutteistaan huolimatta SFDR on ollut merkkipaalu eurooppalaisessa kestävyyssääntelyssä. Euroopan komissio julkaisi ehdotuksen SFDR:n uudistamisesta 20.11.2025. Muutosten tavoitteena on korjata nykyiset puutteet tekemällä sääntelystä yksinkertaisempaa, tehokkaampaa ja paremmin markkinatodellisuuden mukaista. Käymme läpi uudistuksen tärkeimmät muutokset ja niiden käytännön merkityksen rahastojen hallinnoijille sekä sijoittajille. Miksi SFDR:ää on uudistettava? SFDR:n alkuperäisenä tavoitteena on ollut lisätä läpinäkyvyyttä, torjua viherpesua ja suojata sijoittajia varmistamalla, että kestävyystietoa annetaan sijoittajille riittävästi ja vertailukelpoisessa muodossa. Vaikka edellä mainitut tavoitteet ovat edelleen laajasti kannatettuja, käytäntö on osoittanut, että nykyinen sääntely on jäänyt monelta osin puolitiehen. Keskeisiä ongelmia ovat nykyisten sääntöjen monimutkaisuus, vaikea toimeenpantavuus ja osittainen tehottomuus. Erityistä huomiota on herättänyt kehitys, jossa artiklojen 8 ja 9 mukaisia tiedonantovelvoitteita on markkinoilla käytetty käytännössä epävirallisena luokittelujärjestelmänä, vaikka ne oli alun perin suunniteltu puhtaasti tiedonantokehykseksi, ei tuotteiden kestävyystason osoittimeksi. Tämä on johtanut sijoittajansuojan näkökulmasta ongelmalliseen tilanteeseen, jossa kestävyysväitteet ovat perustuneet vaihteleviin kriteereihin ilman yhtenäistä valvontakäytäntöä. Muita tunnistettuja ongelmia ovat epäjohdonmukaisuudet käsitteiden ja määritelmien suhteessa muuhun EU:n kestävän rahoituksen sääntelyyn sekä toimijoiden vaikeudet hankkia luotettavaa ja kattavaa ESG-dataa. Asetuksen soveltaminen on johtanut liian yksityiskohtaisten ja monimutkaisten tietojen antamiseen, minkä vuoksi sijoittajien on ollut vaikeaa hahmottaa ja vertailla rahoitustuotteiden ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia. Euroopan komission ehdotuksen keskeisimmät muutokset SFDR:ään Uusi kolmiportainen luokittelujärjestelmä Suurin rakenteellinen muutos on nykyisten tiedonantovelvollisuussäännöiksi tarkoitettujen artiklojen 6, 8 ja 9 korvaaminen uudella, kolmiportaisella luokittelujärjestelmällä. Ehdotuksessa siirrytään tuoteryhmittelyyn perustuvaan järjestelmään (uudet 7, 8 ja 9 artiklat). Kolme uutta kategoriaa ovat ehdotuksen mukaan: Artikla 7 – Siirtymäkategoria : Rahoitustuotteet, joilla investointeja ohjataan yrityksiin, jotka eivät vielä ole kestäviä, mutta jotka ovat uskottavalla siirtymäpolulla. Artikla 8 – ESG-peruskategoria : Muut rahoitustuotteet, joihin sisältyy erilaisia ESG-sijoituksia mutta jotka eivät täytä siirtymä- tai kestävyysluokan kriteerejä. Tämän kategorian rahoitustuotteet integroivat kestävyystekijöitä sijoitusprosessiin uskottavien mittareiden avulla kestävyysriskien huomioon ottamisen lisäksi. Artikla 9 – Kestävyyskategoria : Rahoitustuotteet, joilla edistetään kestävyystavoitteita, kuten sijoitukset yrityksiin tai hankkeisiin, jotka täyttävät korkeat kestävyysvaatimukset. Tämän kategorian mukainen kestävyystavoite katsottaisiin saavutetuksi sellaisten rahoitustuotteiden osalta, joiden sijoituksista vähintään 15 prosenttia kohdistuu taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin. Kaikissa kolmessa kategoriassa vähintään 70 prosenttia sijoituksista on oltava linjassa kyseisen kategorian kriteerien kanssa. Jos tuote, kuten rahasto, ei täytä kestävään kehitykseen liittyvän luokituksen vaatimuksia, rahaston hallinnoija ei voi esittää rahastoon liittyviä kestävään kehitykseen perustuvia väitteitä. Lisäksi ehdotuksen mukaisen poissulkuluettelon perusteella tietyt sijoituskohteet rajataan kokonaan luokkien ulkopuolelle. Tällaisia ovat esimerkiksi ihmisoikeuksia rikkovat yritykset, tupakkatuotteiden valmistajat ja fossiilisiin polttoaineisiin liian suuressa määrin liittyvät yritykset. Ainoastaan uudet 7, 8 ja 9 artiklan vaatimukset täyttävät rahoitustuotteet voivat esittää kestävään kehitykseen perustuvia väitteitä markkinointiasiakirjoissaan ja esimerkiksi rahaston nimessä. Ehdotukseen on sisällytetty myös uusi 9a artikla, joka koskee rahoitustuotteita, jotka sijoittavat edellä mainittujen 7, 8 tai 9 artiklan mukaisiin rahoitustuotteisiin tai yhdistelevät niitä täyttämättä itse minkään kolmesta kategoriasta vähimmäiskriteereitä. Kyseessä voisi olla esimerkiksi rahastojen rahasto. Lisäksi ehdotus sisältää vaikuttavuusalakategorian artiklojen 7 ja 9 mukaisille rahoitustuotteille, jotka pyrkivät tuottamaan ennalta määritellyn, positiivisen ja mitattavan sosiaalisen tai ympäristövaikutuksen. Ainoastaan tämän alakategorian kriteerit täyttävät rahoitustuotteet saavat käyttää termiä ”vaikuttavuus” nimessään. Vaikka nykyiset artiklojen 6, 8 ja 9 kategoriat poistuvat uusien tieltä, ehdotus sisältää valinnaisen poikkeuksen olemassa oleville suljetuille rahastoille, jotka eivät ole enää varainkeruuvaiheessa SFDR 2.0:n soveltamisen alkaessa, jonka myötä nämä voivat jättäytyä uuden sääntelyn soveltamisalan ulkopuolelle. Kuitenkin uudet rahastot, joiden varainkeruuvaihe on vielä kesken SFDR 2.0:n voimaantulon jälkeen kuuluvat sääntelyn soveltamisalaan. Uusi luokittelujärjestelmä ja vaikuttavuus-termin käytön rajoittaminen tarkoittaa joka tapauksessa sitä, että osa nykyisiä artiklojen 8 tai 9 mukaisia rahoitustuotteita tarjoavista rahastojen hallinnoijista on valinnan edessä: mukauttaako sijoitusstrategiaa vai luopuako tuotteiden kestävyysbrändäyksestä. Yhteisötason tiedonantovelvollisuus poistuu (PAI-raportointi) Nykyisessä järjestelmässä SFDR sisältää yhteisötason tiedonantovaatimukset pääasiallisia haitallisia vaikutuksia koskevien indikaattoreiden osalta (Principal Adverse Impacts eli PAI, nykyinen 4 artikla) ja vaatimukset avoimuuteen kestävyysriskien huomioon ottamisessa palkitsemispolitiikoissa (nykyinen 5 artikla). Pakollinen toimijatasoinen PAI-raportointi koskee erityisesti suuria toimijoita (yli 500 työntekijää), kun taas pienemmät toimijat voivat ns. comply-or-explain -periaatteen mukaisesti selittää, miksi eivät huomioi haitallisia vaikutuksia. Komissio ehdottaa SFDR 2.0:ssa toimijatasoisia PAI-tiedonantovelvoitteita koskevan SFDR:n 4 ja 5 artiklan kumoamista kokonaan. Perusteena ehdotukselle on, että yhteisötason PAI-raportointi on päällekkäistä CSRD-direktiivin (Corporate Sustainability Reporting Directive) kestävyysraportoinnin kanssa, ja samojen tietojen vaatiminen kahdessa eri kehyksessä muodostaa tarpeettoman hallinnollisen taakan. PAI-raportointivelvollisuus on säilytetty rahoitustuotteiden tasolla uusissa 7 ja 9 artikloissa, mutta tiedonannon sisältöä tullaan yksinkertaistamaan ja yhdenmukaistamaan uusien tuotekategorioiden kanssa. Tuotetason tiedonantovelvollisuudet keventyvät Nykyinen tuotetason tiedonantovelvollisuus (erityisesti delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 laajat raportointimallit) on tunnistettu yhdeksi SFDR:n suurimmista käytännön ongelmakohdista. Monimutkainen lomakemalli on tehnyt raportoitavista tiedoista vaikeasti ymmärrettäviä sekä ammattilaisille että erityisesti yksityissijoittajille. Komissio ehdottaa tuotetason tiedonantojen merkittävää yksinkertaistamista, jolloin toimijoiden olisi ilmoitettava vain saatavilla olevat, vertailukelpoiset ja merkitykselliset tiedot. Samalla koko delegoitu asetus (EU) 2022/1288 ehdotetaan kumottavaksi uuden asetuksen soveltamispäivästä alkaen. Tiedonantovelvollisuuden laajuutta rajoitetaan konkreettisin toimin: SFDR 2.0 sisältää valtuutuksen antaa delegoituja säädöksiä, joissa määritellään tietojen esittämistapa. Tavoitteena on, että kategorisoidun tuotteen ennakkotiedot ovat enintään kahden sivun mittaisia, ja mahdolliset lisätiedot vaikutuksesta enintään yhden sivun mittaisia. Kahden sivun mallipohjat ovat lyhyitä, pitkälle standardoituja yhteenvetoja. Jakelijoiden velvoitteet keventyvät Yksi uudistuksen periaatteellisesti merkittävimmistä muutoksista koskee sääntelykuorman jakautumista tuotteen elinkaaren eri tasoilla. Nykyisessä SFDR:ssä tiedonantovelvoitteet koskevat sekä finanssimarkkinatoimijoita (kuten rahastojen hallinnoijia) että rahoitusneuvojia eli jakelijoita. Erityisesti toimijatasoinen PAI-raportointi sekä palkitsemispolitiikan avoimuusvaatimus koskevat molempia toimijatyyppejä, samoin kuin osa ennakkoasiakirjoihin liittyvistä tuotetason tiedonantovelvoitteista. SFDR 2.0:ssa painopiste siirtyy selvästi tuotteiden luojatasolle. Artiklojen 4 ja 5 kumoaminen poistaa velvoitteet, jotka nykyisin koskevat jakelijoita siinä missä hallinnoijiakin. Uudet tuotekategoriasäännökset (uudet 7, 8 ja 9 artiklat) kohdistuvat ensisijaisesti finanssimarkkinatoimijoihin, jotka luovat ja hallinnoivat luokiteltavia tuotteita. Jakeluportaalta edellytetään jatkossa lähinnä valmistajan tuottamien standardoitujen tuotetietojen välittämistä asiakkaille. Muutos keventää merkittävästi jakelijoiden hallinnollista taakkaa ja yksinkertaistaa kestävyystiedon kulkua sijoittajille. Vaikutukset sijoittajille Selkeämmät kategoriat – siirtymä, ESG ja kestävyys – auttaisivat sijoittajaa arvioimaan sijoituksiaan sellaisiin kohteisiin, joiden ympäristövaikutukset olisivat myönteisiä tai rasittaisivat ympäristöä vähemmän kuin muut sijoitukset. Muutoksen voidaan siis olettaa lisäävän vertailtavuutta ja läpinäkyvyyttä sijoittajien näkökulmasta. Toisaalta vaikutuksia voi näkyä suoraan myös sijoitussalkussa, kun osa nykyisistä kestävyystuotteista voi joutua poistumaan markkinoilta tai muuttumaan olennaisesti. Muutokset tiedonantovelvollisuuksissa kohdentavat tiedonantovelvollisuuksia itse rahoitustuotteisiin, jonka tulisi johtaa selkeämmän ja luotettavamman tiedon tarjoamiseen sijoittajille. Yhtenäiset säännöt tukisivat sijoittajien yhdenvertaista kohtelua eri EU jäsenvaltioissa, minkä lisäksi lisääntyvä kilpailu sisämarkkinoilla voisi laskea sijoitustuotteiden hintoja. Muutosten voimaantulo Ehdotuksen mukaan asetus tulisi voimaan 20 päivää sen julkaisemisesta EU:n virallisessa lehdessä, ja sitä sovellettaisiin 18 kuukautta voimaantulon jälkeen. Tarkat päivämäärät selviävät vasta lopullisen lainsäätämisprosessin päätyttyä, ja neuvottelut Euroopan parlamentin ja neuvoston välillä ovat vielä edessä. Ehdotuksessa on lisäksi erityisiä siirtymäsäännöksiä: vakuutuspohjaisille sijoitustuotteille (IBIP), eläketuotteille, eläkejärjestelmille ja eurooppalaiselle henkilökohtaiselle eläketuotteelle (PEPP) soveltaminen alkaisi 12 kuukautta myöhemmin kuin muille tuotteille. Ottaen huomioon, että ehdotus tuo EU:n kestävän rahoituksen sääntelykehykseen merkittäviä muutoksia, on realistia odottaa soveltamisen alkavan loppuvuodesta 2028.

   Published: 6.5.2026

2. Post

   Ulkomaisten sijoitusten seuranta Suomessa uudistumassa - Uudistukset vaikuttavat useisiin suomalaisiin yrityksiin 

   EU:n uuden FDI-asetuksen täytäntöönpanon lisäksi Suomi harkitsee myös kansallisia muutoksia tavoitteenaan tehdä FDI-seurannasta nykyistä ennakoitavampaa. Voimassa oleva laki ulkomaalaisten yritysostojen seurannasta korvattaisiin uudella lailla, joka vastaisi muuttuneeseen geopoliittiseen ympäristöön ja teknologiseen kehitykseen. Hallituksen esityksen valmistelu on vielä käynnissä, mutta käymme tässä kirjoituksessa läpi Suomen FDI-seurantaan ehdotetut keskeiset muutokset työ- ja elinkeinoministeriön sidosryhmäkuulemisen perusteella. Suomen FDI-seurantaan ehdotetut keskeiset muutokset   Ulkomaisia sijoittajia ovat kaikki muut kuin suomalaiset sijoittajat ja myös osa suomalaisista sijoittajista  Yksi keskeisimmistä ehdotetuista muutoksista koskee ulkomaisen sijoittajan määritelmää. Uuden lain myötä kaikkia muita kuin suomalaisia sijoittajia pidettäisiin ulkomaisina sijoittajina, mikä tarkoittaa, että nykyinen EU:ta ja ETA-maita koskeva poikkeus poistuisi. Ulkomaisella sijoittajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, joka ei ole Suomen kansalainen. Lisäksi ulkomaisiksi sijoittajiksi katsottaisiin yritys, liiketoimintayksikkö tai muu yhteisö, jonka kotipaikka on rekisteröity Suomen ulkopuolelle sekä Suomeen rekisteröity yritys, liiketoimintayksikkö tai muu yhteisö, jossa ulkomaisella sijoittajalla on suoraan tai välillisesti vähintään 10 % äänimäärästä tai muu tosiasiallinen vaikutusvalta. Ulkomaiseksi sijoittajaksi katsottaisiin myös muut sijoitusrakenteet, joissa ulkomaisella sijoittajalla on vähintään 10 % äänimäärästä tai vastaava tosiasiallinen vaikutusvalta. Pakollinen hakemus uusine kynnysarvoineen   FDI-seurannasta tulisi lakimuutosten myötä pakollista. Ulkomaisten sijoittajien, jotka tekevät sijoituksia uuden lain soveltamisalaan kuuluviin yrityksiin, olisi haettava ennakkohyväksyntä ennen sijoituksen toteuttamista aina, kun omistusosuus tai tosiasiallinen vaikutusvalta ylittää jonkin seuraavista kynnysarvoista: 10 %, 33,3 %, 50 %, 66,6 % ja 90 %. Samat kynnysarvot koskevat lisäomistusosuuksien hankkimista, ja erityisistä syistä hakemuksen jättämistä voidaan vaatia myös silloin, kun kynnysarvot eivät ylity, mutta tosiasiallinen vaikutusvalta kasvaa. Uusia toimialoja FDI-seurannan piiriin  Uuden lain myötä pakollisen FDI-seurannan piiriin kuuluvat toimialat määriteltäisiin nykyistä tarkemmin. Jatkossa pakollinen FDI-seuranta Suomessa koskisi sijoituksia seuraavilla toimialoilla: Yritykset, jotka tuottavat tai toimittavat taikka aikovat tuottaa tai toimittaa puolustustarvikkeita tai muita sotilaallisen maanpuolustuksen tai Suomen puolustusteollisuuden kannalta tärkeitä tuotteita tai palveluita  Yritykset, jotka tuottavat, kehittävät tai hyödyntävät vientivalvonnan alaisia kaksikäyttötuotteita Yritykset, jotka tuottavat tai toimittavat yhteiskunnan turvallisuuden kannalta keskeisille Suomen viranomaisille näiden lakisääteisiin tehtäviin kriittisiä tuotteita tai palveluita  Yritykset, joiden tuotteisiin tai palveluihin sisältyy pääsy salassa pidettäviin, turvallisuusluokiteltuihin tai muutoin kansallisen turvallisuuden kannalta merkityksellisiin tietoihin  Yritykset, jotka tuottavat tai toimittavat kansallisen turvallisuuden, kokonaisturvallisuuden toteuttamisen tai huoltovarmuuden turvaamisen kannalta merkityksellisiä tieto- ja viestintätekniikan tai tietoturva-alan tuotteita tai palveluita  Yritykset, joiden toiminta, tuotteet tai palvelut liittyvät huoltovarmuuden turvaamiseen, kriittiseen infrastruktuuriin tai muihin yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin tai palveluihin  Muut yritykset, joiden toimiala on EU:n seuranta-asetuksen piirissä, mukaan lukien yritykset, joiden toiminta liittyy kriittisiin teknologioihin (kuten puolijohteet, kvanttiteknologia ja tekoälyteknologia), liikenteen, energian ja digitaalisen infrastruktuurin avaintoimintoihin, strategisten raaka-aineiden arvoketjuun, rahoitus- ja maksujärjestelmiin (niiden kannalta kriittiset yritykset) sekä vaalitoimintoihin suunniteltuihin tietojärjestelmiin.  Greenfield-investoinnit FDI-seurannan piiriin Merkittävä ehdotettu muutos on myös se, että greenfield-investoinnit tulisivat ensimmäistä kertaa Suomen FDI-seurannan piiriin. Jatkossa FDI-seuranta koskisi greenfield-investointeja seuraavilla aloilla: Puolustussektorin hankkeet  Kaksikäyttötuotteiden tuotanto tai kehittäminen Satamainfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä satamatoiminnot ja lastinkäsittelypalvelut  Lentokenttäinfrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito sekä maahuolintapalvelut  Huoltovarmuuden tai maanpuolustuksen ja puolustustoimialan kannalta merkityksellisiä sektoreita palvelevien logistiikkaterminaalien perustaminen  Datakeskukset, joiden potentiaalinen kapasiteetti on vähintään 100 MW ja jotka on tarkoitettu harjoittamaan turvallisuuden, huoltovarmuuden tai kriittisen infrastruktuurin näkökulmasta arkaluonteista toimintaa  Energiainfrastruktuurihankkeet, joiden tuotantokapasiteetti on vähintään 100 MW, kattaen perusvoimatuotannon ja säätövoiman sähköjärjestelmässä, uusiutuvan energian tuotannon, vetyhankkeet sekä sähköverkon toiminnan  EU:n strategisten raaka-aineiden kaivannais- ja jalostushankkeet  Kaksivaiheinen FDI-seuranta ja selkeä käsittelyaika I-vaiheelle Uuden lain myötä FDI-seurannasta tulisi kaksivaiheista. Ensimmäinen vaihe koostuisi alustavasta tarkastelusta (I-vaihe) ja tarvittaessa toisen vaiheen arvioinnista, joka käsittäisi yksityiskohtaisen turvallisuusnäkökohtiin perustuvan arvion (II-vaihe). Huoltovarmuuskeskus (HVK) vastaisi I-vaiheen tarkastelusta, ja työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi II-vaiheen tarkastelusta tapauksissa, joissa tarkempi arviointi on tarpeen. I-vaiheen käsittelylle säädettäisiin selkeä 45 kalenteripäivän käsittelyaika. II-vaiheen arvioinnille ei olisi kiinteää käsittelyaikaa. Vaikutuksiltaan merkittävät tapaukset voitaisiin jatkossakin siirtää valtioneuvoston yleisistunnon päätettäväksi.   Seuraamusmaksun käyttöönotto Uusi laki korvaisi myös nykyiset rikosoikeudelliset seuraamukset hallinnollisella seuraamusmaksulla, jonka tarkoituksena on tehostaa FDI-seurannan vaikuttavuutta. Oikeushenkilöille määrättävä seuraamusmaksu olisi enintään 10 miljoonaa euroa tai 10 % edellisen tilikauden kokonaisliikevaihdon maailmanlaajuisesta määrästä sen mukaan, kumpi on suurempi. Luonnollisille henkilöille määrättävä seuraamusmaksu olisi enintään 500 000 euroa.   Aikataulu ja yhteenveto Luonnoksen hallituksen esitykseksi on tarkoitus lähteä lausunnoille huhtikuun 2026 aikana, minkä jälkeen asian on tarkoitus mennä eduskunnan käsiteltäväksi syksyllä 2026. Uuden lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alkupuolella. Vaikka ehdotetut muutokset eivät ole vielä lopullisia, voidaan ennakoida, että FDI-hakemusten määrä Suomessa kasvaa merkittävästi uuden lain myötä, sillä toimialakohtainen kattavuus laajenee huomattavasti. Jatkossa kaikkien muiden kuin suomalaisten sijoittajien on haettava ennakkohyväksyntä tehdessään kynnysarvot ylittäviä sijoituksia lain kattamilla toimialoilla, olipa kyseessä sijoitus olemassa olevaan yritykseen tai greenfield-investointi. Muutosten osalta on hyvä huomata, että myös suomalaiset sijoittajat katsotaan ulkomaisiksi sijoittajiksi, mikäli merkittävä osa omistuksesta on ulkomaisilla osakkeenomistajilla. Kaksivaiheisen FDI-seurannan käyttöönotto selkeällä I-vaiheen käsittelyajalla on tervetullut uudistus, joka helpottaa transaktioaikataulun suunnittelua. FDI-seurantaan on kuitenkin syytä varata riittävät resurssit sen varmistamiseksi, että lisääntynyt hakemusmäärä ei muodostu sijoitusten toteuttamisen hidasteeksi. 

   Published: 28.4.2026

3. Post

   AI-agentit muuttavat pelisäännöt ja alkavat määrittää yritysten arvoa

   Yritysjärjestelyissä AI-murros näkyy jo nyt konkreettisesti. Perinteiset arvonmääritysmallit, jotka nojaavat liikevaihtoon tai kannattavuuteen, eivät yksin riitä kuvaamaan yrityksen täyttä potentiaalia tai riskiprofiilia tilanteessa, jossa AI-kyvykkyys on strategisesti merkittävä tekijä. Keskeistä on lisäksi se, kuinka tehokkaasti yritys hyödyntää AI-agentteihin perustuvaa toimintamallia: onko liiketoiminta aidosti skaalautuva, ja hyötyykö se AI-murroksesta. Tämä kysymys on noussut keskiöön sekä yrityskauppojen ostaja- että myyjäpuolella. Myyjän näkökulmasta AI-kyvykkyys on yhä useammin keskeinen arvoa nostava tekijä – tai sen puuttuminen merkittävä riskitekijä. Ostajan kannalta taas on olennaista arvioida, onko kohdeyhtiön liiketoimintamalli altis häiriölle: kilpailijoiden ottaessa etumatkaa toimialan rakenteet voivat muuttua nopeasti, ja toimialasta riippuen kannattavakin liiketoiminta voi lyhyessä ajassa päätyä haastavampaan kilpailuasemaan. Muutos avaa myös valtavia mahdollisuuksia yrityksille. Edelläkävijät voivat skaalata liiketoimintaansa tavalla, joka voi heijastua positiivisesti arvostuskertoimiin. Räätälöityjen ja raskaiden IT-ratkaisujen kustannus- ja aikakynnys madaltuu dramaattisesti, mikä voi avata uusia markkinoita tai muuttaa olemassa olevien liiketoimintojen kilpailuasetelmaa. ICT-alan perinteinen oletus siitä, että standardiratkaisut ovat aina kustannustehokkain vaihtoehto, on syytä kyseenalaistaa – erityisesti silloin, kun AI-avusteinen toteutus mahdollistaa räätälöinnin ilman vastaavaa resurssikasvua. Pullonkaulana ei ole enää toteutus, vaan vaatimusmäärittely: mitä yritys todella haluaa ja tarvitsee? Olennainen osa tätä kokonaisuutta on sääntely, joka herättää organisaatioissa usein liikaakin varovaisuutta. Mahdollisuuksia jätetään käyttämättä, koska sääntelyn asettamia rajoja yliarvioidaan. Todellisuudessa sääntely harvoin estää toimintaa. Kun sääntely huomioidaan jo valmisteluvaiheessa, lähes kaikki on mahdollista toteuttaa. Yritysjärjestelyissä tämä tarkoittaa, että toiminnan sääntelynmukaisuudesta ja sopimuskirjauksista on syytä huolehtia etukäteen, jotta esimerkiksi due diligence voidaan toteuttaa valistuneesti ja mahdollisiin löydöksiin voidaan tarjota perusteltuja, rakentavia ratkaisuja.

   Published: 2.4.2026

4. Post

   Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?

   Lakimuutoksen tavoitteena on erityisesti helpottaa pienten yritysten tilannetta, jotka ovat pitäneet irtisanomiseen liittyviä oikeudellisia riskejä merkittävänä esteenä työllistämiselle. On kuitenkin tärkeää huomata, että uudistus koskee tästä huolimatta kaiken kokoisia yrityksiä. Muutos helpottaa näin myös suurempien yritysten irtisanomiskynnystä. Irtisanomiseen vaadittavan asiallisen syyn täyttyminen Työntekijän työsuhteen irtisanomiseen vaaditaan jatkossa vain asiallinen syy, kun aiemmin vaatimuksena oli asiallinen ja painava syy. Mutta miten tämä edellytys eroaa käytännössä laissa aiemmin säädetystä "asiallisesta ja painavasta syystä"? Käsiteparin merkitystä ei ole voimassa olevassa laissa eroteltu, ja oikeuskäytännössäkin asiallisen ja painavan syyn vaatimusta on pääasiassa käsitelty yhdessä. Haastetta lisää se, että oikeuskäytännössä irtisanomisperusteen arvioinnissa asiallisen ja painavan syyn vaatimusta on arvioitu yleensä kokonaisuutena. Asiallisen syyn sisältöä ei voida määritellä ennakolta tyhjentävästi – oletettavasti nämä uudet säädösmuutokset tarkentuvat vasta oikeuskäytännön kautta. Asiallisuuden vaatimusta tulee kuitenkin arvioida kahdesta näkökulmasta: Syyn luonteeseen liittyvä asiallisuus: irtisanomisperusteen tulisi olla asialliselta luonteeltaan irtisanomiseen oikeuttava. Toisin sanoen irtisanomisperuste ei voi olla esimerkiksi yhteiskunnassa vallitsevan hyvän tavan vastainen tai mielivaltainen. Mikä tahansa moitittava käytös tai puutteellinen työsuoritus ei siten riitä irtisanomisperusteeksi. Syyn vakavuuden asteeseen liittyvä asiallisuus: Työntekijän irtisanomisessa on keskeisintä sen arviointi, onko työsuhteen irtisanominen asiallinen seuraus työntekijän menettelylle. Työntekijän menettelyn tulee olla sellaista, että työsuhteen irtisanomista voidaan pitää ymmärrettävänä ja sopusuhtaisena seurauksena työntekijän menettelylle tai työntekoedellytysten heikentymiselle. Asiallisena syynä pidetään sellaista työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, jonka vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Irtisanomisperuste ei kuitenkaan saa edelleenkään olla syrjivä. Työsopimuslakiin on lisätty luettelo asiallisista syistä, joka kuvaa esimerkinomaisesti joitain yleisempiä rikkomuksia tai laiminlyöntejä, jotka voivat tulla kyseeseen irtisanomisperusteena. Luettelo ei ole tyhjentävä, mutta asiallisena syynä voidaan pitää ainakin: Työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen Töiden laiminlyöminen Perusteeton poissaolo Epäasiallinen käytös Huolimattomuus työssä Työntekijän työntekoedellytysten olennainen muuttuminen Aiemmin työntekijän sai irtisanoa, jos hän rikkoi tai laiminlöi "vakavasti" työsuhteeseen "olennaisesti" vaikuttavia velvollisuuksia. Uusi laki poisti lainsäädännöstä laiminlyönnin "vakavuuden" ja "olennaisuuden" vaatimukset. Käytännössä työntekijä voidaan siis irtisanoa aiempaa vähäisemmästä rikkeestä, vaikka irtisanomisen mahdollistavat teonlajit ovat samoja kuin ennenkin. Kokonaisharkinnalla suuri merkitys Irtisanomisperusteen täyttyminen perustuu jatkossakin kokonaisharkintaan, jossa huomioidaan kaikki työnantajan ja työntekijän olosuhteet. Lakimuutoksen jälkeen kokonaisharkinnassa huomioitavat seikat näkyvät laissa nykyistä selkeämmin. Kokonaisharkinnassa on otettava huomioon: Työntekijän asema ja tehtävien luonne: Esimerkiksi johtavassa asemassa olevilta voidaan edellyttää korkeampaa vastuullisuutta Työntekijän muu työsuhteeseen vaikuttavien velvoitteiden vastainen toiminta: Onko kyseessä yksittäinen lipsahdus vai toistuva käyttäytymismalli? Työnantajan toimet omien velvollisuuksiensa täyttämiseksi: Koska kokonaisharkinnassa huomioidaan nyt lain tasolla työntekijän ohjeistamisen merkitys, kannattaa työnantajien jatkossakin huolehtia siitä, että työntekijälle on tarjottu riittävästi tukea ja ohjeistusta työnsä suorittamiseen. Työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä: Yrityksen koko vaikuttaa siihen, millaisia resursseja työnantajalla on käytettävissään Työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan Kun laista poistui painavuuskriteeri, se voi joissakin tilanteissa mahdollistaa työsopimuksen irtisanomisen olosuhteissa, joissa se ei aiemmin ollut mahdollista. Näiden seikkojen välinen painoarvo määrittyy tapauskohtaisesti, ja tuomioistuinten tulkinta uudesta laista määrittää viime kädessä sen, miten korkealle irtisanomiskynnys jatkossa asettuu. Muut työsopimuslakiin suunnitellut muutokset ja huomiot Lakimuutoksen myötä työnantajan uudelleensijoitusvelvollisuus rajattiin koskemaan vain työntekijän työntekoedellytysten muuttumista. Käytännössä tämä tarkoittaa, että työnsä laiminlyövälle työntekijälle ei jatkossa tarvitse selvittää uutta työtä, mutta esimerkiksi pitkäaikaissairauden vuoksi aiemmassa työssään jatkamaan kykenemättömälle työntekijälle uudelleensijoitusvelvollisuus säilyy. Varoitusmenettely säilyy ennallaan – työntekijää ei saa irtisanoa ennen kuin hänelle on annettu varoitus ja mahdollisuus korjata menettelynsä, paitsi erityisen vakavissa rikkomuksissa, joissa työntekijän olisi tullut ymmärtää menettelynsä moitittavuus jo ilman varoitusta. Ennen uuden matalamman irtisanomiskynnyksen soveltamista on välttämätöntä selvittää, sisältääkö sovellettava työehtosopimus irtisanomisperusteesta tiukempia määräyksiä. Työehtosopimuksiin on voitu kirjata vanhan lain mukainen vaatimus asiallisesta ja painavasta syystä, joka sitoo työnantajaa lain muutoksesta riippumatta. Irtisanomisperusteen täyttyminen voi siten jatkossakin edellyttää asiallisen ja painavan syyn täyttymistä, jos työehtosopimus niin määrää. Myös varoituskäytäntö voi olla työehtosopimuksessa tarkemmin säänneltyä. Siirtymäsäännösten osalta on huomioitava, että vanhaa lainsäädäntöä noudatetaan, jos irtisanomisen perusteena oleva työntekijän menettely on kokonaisuudessaan tapahtunut viimeistään 31.12.2025. Irtisanomiseen sovelletaan uutta lainsäädäntöä, jos irtisanomisen perusteena oleva työntekijän menettely on alkanut ennen lakimuutoksen voimaantuloa ja jatkuu vielä voimaantulon jälkeen.

   Published: 3.3.2026

5. Post

   Verotarkastus – miten verovelvollinen voi vaikuttaa lopputulokseen?

   Verotarkastuksen tarkoituksena on verotuksen oikeellisuuden selvittäminen Verotarkastus on perusteellisin Verohallinnon valvontatoimenpide, jossa verotarkastajat perehtyvät yksityiskohtaisesti tarkastuksen kohteeseen. Verotarkastukset tehdään lähtökohtaisesti veronsaajan intressissä, vaikka asianmukaisesti toteutettu verovalvonta edistää myös tasapuolista kilpailua. Verotarkastuksen tavoitteena on muodostaa kattava käsitys kohteen toiminnasta ja verotuksesta sekä selvittää, vastaako kirjanpito harjoitettua liiketoimintaa ja ovatko verotukseen annetut tiedot olleet oikein. Verotarkastuksessa verovelvollisella on laaja tiedonanto- ja aineiston esittämisvelvollisuus. Verohallinto lähettää tarkastuksen aikana tyypillisesti laajoja selvityspyyntöjä. Vaikka asian selvittäminen tapahtuu pääosin kirjallisen aineiston pohjalta, suulliset keskustelut voivat tehostaa prosessia molempien osapuolten näkökulmasta. On tärkeää, että verovelvollisena saat tehokkaasti hyödynnettyä nämä tilaisuudet.  Verovelvolliselle tulisi esimerkiksi antaa mahdollisuus varautua loppukeskusteluun toimittamalla yhteenveto havainnoista ja suunnitelluista verotustoimenpiteistä jo etukäteen. Näin loppukeskustelu voi toimia tehokkaana keinona selventää epäselväksi jääneitä asioita ennen niiden kirjaamista verotarkastuskertomukseen. On tärkeää muistaa, että verottajan näkemys ei ole ainoa oikea. Tulkinnanvaraisissa asioissa kannattaa panostaa siihen, että saat esitettyä myös oman näkemyksesi perusteluineen tarkastuksen aikana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aktiivinen osallistuminen ja oman kannan selkeä esittäminen voivat vaikuttaa merkittävästi tarkastuksen lopputulokseen. Neljä vinkkiä tehokkaaseen ja hallittuun verotarkastukseen Verotuksessa ennakointi on avainasemassa. Valmistaudu mahdollisiin verotarkastuksiin pitämällä huolta, että liiketoimet on aina riittävästi dokumentoitu . Kokosimme alle vinkit sujuvan ja tehokkaan verotarkastusprosessin läpiviemiseen. Ulkopuolinen veroasiantuntija kannattaa ottaa mukaan prosessiin jo Verohallinnon ilmoituksesta verotarkastuksen aloittamisesta. Asiantuntija auttaa kartoittamaan tarvittavat materiaalit ja varmistamaan optimaalisen valmistautumisen. Vastaa tietopyyntöihin huolellisesti. Vastaa tietopyyntöihin huolellisesti ja täsmällisesti. Puutteelliset selvitykset johtavat väärinymmärryksiin, joiden korjaaminen jälkikäteen on työläämpää. Oikaise virheelliset käsitykset suullisessa loppukeskustelussa.  Loppukeskustelussa verotarkastajat esittelevät havaintonsa ensimmäistä kertaa. Mukana oleva asiantuntija auttaa reagoimaan esiin tuleviin havaintoihin ja alustaviin toimenpide-esityksiin. Hyödynnä mahdollisuus antaa vastine verotarkastuskertomukseen. Tämä on viimeinen tilaisuutesi vaikuttaa johtopäätöksiin. Asiantuntija auttaa ymmärtämään tulkinnat ja laatimaan täsmällisen vastineen, jolla vältät ylimitoitetut toimenpidesuositukset lopullisessa kertomuksessa Huomioi johdon vastuu ja rikosprosessin mahdollisuus Osakeyhtiön johto voi joutua henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä kohtaan, mikäli yhtiölle aiheutuu vahinkoa johdon laiminlyöntien seurauksena. Asiaan tulee suhtautua vakavasti, sillä jopa joka kolmas verotarkastus johtaa rikostapausharkintaan , ja poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yli 2 600 talousrikosasiaa – enemmän kuin koskaan aiemmin. On siis tärkeää huomioida, että verotuksen oikaisuprosessin rinnalla voi kulkea myös poliisin esitutkinta, josta verovelvollinen ei välttämättä ole tietoinen. Tämän vuoksi mahdolliseen rikosprosessiin kannattaa varautua jo verotarkastuksen varhaisessa vaiheessa. Tulemme käsittelemään verorikosprosesseja ja johdon vastuuta tämän artikkelisarjan viimeisessä osassa, joka julkaistaan helmikuussa 2026. 

   Published: 26.1.2026

6. Post

   Pääomasijoittajien arvonlisäverovähennykset suurennuslasin alla

   Ratkaisu selkeytti tiettyjä periaatteita, mutta on myös ongelmallinen, sillä se asettaa yhtiöille tiukan näyttövelvollisuuden kulujen allokoinnista. Erityisenä riskinä on esimerkiksi kulujen jälkikäteinen kohdistaminen pääomasijoittajalle, jolla ei ole liiketoiminnan luonteen takia arvonlisäveron vähennysoikeutta. Tarkemman ohjeistuksen puuttuessa vähennysoikeudesta ei ole varmuutta ilman ennakkoratkaisua ja jälkikäteiseen oikaisuun liittyy myös merkittävä veronkorotuksen riski. Aiempi käytäntö Aiemman verotuskäytännön perusteella on jo ollut selvää, että jos järjestelyn yhteydessä ostetaan palveluita, jotka hyödyttävät hankkivaa yhtiötä vain välillisesti, näiden hankintojen arvonlisäverot eivät ole vähennyskelpoisia hankkivalle yhtiölle. Kulut tulee sen sijaan kohdistaa yhtiölle, joka välittömästi hyötyy palveluista. Tällaisia sijoittajien intressissä tehtyjä palveluita ovat esimerkiksi hankkivan yhtiön omistajia koskevat osakassopimus ja ylemmän hankintarakenteen suunnittelupalvelut. Kolme kategoriaa ja allokointi KHO:n ratkaisussa asiantuntijapalvelut luokitellaan vähennyskelpoisuuden perusteella kolmeen kategoriaan: kokonaan vähennyskelpoiset, osittain vähennyskelpoiset ja ei ollenkaan vähennyskelpoiset. Ratkaisun myötä osa asiantuntijapalveluista voi siten olla vain osittain vähennyskelpoisia hankkivalle yhtiölle, ja loput tulisi allokoida esimerkiksi rakenteessa ylempänä oleville sijoittajille. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tällaisia osittain vähennyskelpoisia, eli osittain sijoittajia palvelevia kuluja voivat olla esimerkiksi due diligence-kulut. KHO ei ottanut tarkemmin kantaa siihen, miten kulut tulee allokoida eri yhtiöiden kesken. Ohjeistuksen puute Kulujen kohdistamisesta ei toistaiseksi ole tarkempaa Verohallinnon ohjetta, joten yhtiöiden on tehtävä arvio KHO:n linjaamiin yleisiin periaatteisiin nojautuen. Tilanne on hankala, sillä kohdistaminen voi olla verovelvollisille työlästä ja vaatia merkittävästi manuaalista työtä. Etenkin isommissa transaktioissa on suositeltavaa keskustella allokaatiosta Verohallinnon kanssa etukäteen ja tarvittaessa hakea ennakkoratkaisua. Tällä viikolla aiheesta järjestetyssä paneelikeskustelussa Verohallinto indikoi, että se tekee asiassa yhteistyötä verovelvollisten kanssa ja on avoin myös epävirallisemmille keskusteluille ratkaisujen löytämiseksi. Dokumentointi Jatkossa kulujen dokumentoinnin merkitys korostuu ja yhtiöiden täytyy varmistaa, että palveluiden sisältö voidaan myös jälkikäteen verifioida. Tämä on välttämätöntä sen todentamiseksi, keitä transaktion yhteydessä ostetut palvelut hyödyttävät eli kuka voi vähentää hankintojen arvonlisäverot. Yhtiön tulee pystyä perustelemaan vähennyksissä käyttämänsä allokaatio. KHO:n nyt ratkaisemassa yksittäistapauksessa esimerkiksi osakassopimuksen kirjaukset kuluja koskien saivat yllättävän merkityksen, joten tällaisiin sopimuskirjauksiin on jatkossa syytä kiinnittää huomiota. Selkeämmällä dokumentaatiolla ratkaisun lopputulos olisi voinut olla selkeämpi ja osittain jopa toisenlainen . ”Tilanne ei ehkä ole niin huono, kuin ratkaisun jälkeen aluksi pelättiin. Huolellisella dokumentoinnilla yhtiöt ja sijoittajat voivat valmistautua tuleviin selvityksiin Verohallinnon kanssa jo yrityskauppaa tehtäessä. Verohallinnon kanssa käytyjen keskustelujen perusteella vaikuttaa, että he ovat avoimia vuoropuheluun yhtiöiden ja neuvonantajien kanssa.” - Mikko Alakare Mitä pääomasijoittajien tulisi ottaa jatkossa huomioon? Oikea allokaatio : Varmista, että kulut allokoidaan ja tarvittaessa edelleenlaskutetaan yhtiölle, jonka liiketoimintaan ne välittömästi ja suoraan liittyvät. Hankkivalla yhtiöllä ei välttämättä ole täyttä vähennysoikeutta yrityskaupan yhteydessä laskutettujen asiantuntijapalveluiden arvonlisäveroista. Riittävä dokumentaatio : Varaudu siihen, että kulujen kohdistamista oikealle yhtiölle voidaan jälkikäteen joutua selvittämään. Varmista, että dokumentaatio on riittävän selkeää myös muutaman vuoden päästä ymmärrettäväksi ja vaadi neuvonantajilta selkeät laskuerittelyt tehdystä työstä. C&S:n asiantuntijat ovat avustaneet asiakkaitamme useissa transaktiokulujen arvonlisäverotukseen liittyvässä toimeksiannossa jo ennen uusinta KHO:n ennakkopäätöstä. Olemme apunanne kaikissa aiheeseen liittyvissä selvityksissä ja prosesseissa.

   Published: 5.12.2025

7. Post

   Vastuulliset hankinnat: Lainsäädännön vaatimuksia ja käytännön haasteita

   Mitä vastuullisuusvaatimuksia hankinnalle sitten lainsäädännössä asetetaan? Mitä on otettava huomioon, kun suunnitellaan ja toteutetaan vastuullisia hankintoja? Jos katsotaan pelkästään hankintasääntelyä, vastuullisuuskriteerien asettaminen on hankintayksikön harkinnassa. Tätä onkin nykyisten hankintadirektiivien osalta kritisoitu, koska harkinnanvaraisuudella ei katsota olevan riittävää ohjausvaikutusta kestävämpien hankintojen tekemiseen. Samaan aikaan EU:n tuote- ja sektorikohtaisessa sääntelyssä on jo useita kymmeniä säädöksiä, joissa on julkisille hankinnoille vastuullisuus- ja ympäristövaatimuksia. Hankintayksiköille sääntelyn pirstaleisuus tuo haasteita. Esimerkiksi akkuasetuksen (EU) 2023/1542 mukaan hankintayksikön on otettava huomioon akkujen ja paristojen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset, jotta haitalliset vaikutukset pidetään mahdollisimman vähäisinä. Nettonollateknologia-asetus (EU) 2024/1735 edellyttää, että julkisessa hankinnassa on sovellettava muun muassa ympäristökestävyyttä koskevia vähimmäisvaatimuksia. Kummankin asetuksen vaatimusten tarkempi sisältö täsmentyy, kun komissio antaa niistä täytäntöönpanoasetukset. Metsäkatoasetuksessa (EU) 2023/2011 puolestaan näillä näkymin edellytetään, että asetusta rikkovat suljetaan enintään 12 kuukauden määräajaksi julkisista hankinnoista. Eduskunnan käsiteltävänä olevan hallituksen esityksen HE 77/2025 mukaan seuraamuksesta päättäisi Ruokavirasto. Lain voimaantulon jälkeen hankintayksiköt voisivat tarjouspyynnössä asettaa tarjoajalle vaatimuksen nimenomaisesti ilmoittaa, koskeeko sitä tällainen poissuljentapäätös. Kun valtaosa substanssisääntelystä on EU-lainsäädäntöä, esimerkkien mukaisen sääntelyn seuraaminen voi tuntua erityisen työläältä. Vastuullisten hankintojen tekeminen edellyttää hankintalainsäädännön ja markkinoiden tuntemista, mutta niiden lisäksi vaaditaan yhä enemmän hankinnan kohteen mukaan vaihtelevien vaatimusten hallintaa. Kun tutkimustulosten mukaan kilpailutilanne julkisissa hankinnoissa on Suomessa heikko, lainsäädännön vaatimukset saattavat edelleen kaventaa tarjontaa. Hankintalain uudistuksessa kannustetaan markkinakartoituksen tekemiseen kilpailun lisäämiseksi nykytilaan nähden. Vastuullisuustyössä hankinnan hyvä suunnittelu onkin korostetun tärkeää. Hankintayksikön on etukäteen tunnistettava sovellettava sektorisääntely ja sen asettamat vastuullisuusvaatimukset. Huolellisella markkinavuoropuhelulla on syytä arvioida markkinoiden mahdollisuudet vastata vaatimuksiin pakollisena vähimmäisvaatimuksena, vertailuperusteena tai esimerkiksi sopimuskauden aikana toteutettavana ehtona. Hankinnan jakamisella osiin tai esimerkiksi dynaamisen hankintajärjestelmän perustamisella voidaan myös huomioida toimittajien erilaisia valmiuksia vastata vastuullisuusvaatimuksiin.

   Published: 2.12.2025

8. Post

   Avautunut IPO-ikkuna enteilee vilkasta listautumisvuotta 2026

   Useat yhtiöt valmistelevat parhaillaan listautumista tavoitteenaan päästä pörssiin vuoden 2026 aikana – monet jo ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Heikompien vuosien seurauksena useat yhtiöt ovat odottaneet otollista listautumishetkeä jo pitkään. Potentiaalisia listautujia siis riittää. Mikäli osakemarkkinoilla ei nähdä merkittävää volatiliteettia eivätkä geopoliittiset jännitteet kasva, ensi vuodesta saattaa muodostua Suomen vilkkain listautumisvuosi sitten vuoden 2021 listautumisbuumin. Edellytyksenä on, että markkinoille tarjotaan laadukkaita yhtiöitä eikä listautumisanteja hinnoitella liian korkealle. Listautuminen edellyttää sekä huolellista valmistautumista että tarkkaa ajoitusta. Dynaamisella IPO-markkinalla sopiva listautumismahdollisuus saattaa tulla eteen lyhyelläkin varoitusajalla. Suotuisasta markkinakäännöksestä pääsevät hyötymään ne yhtiöt, jotka voivat viedä hyvin pohjustettua listautumisprosessiaan nopeasti eteenpäin. Onnistunut IPO rakennetaan kauan ennen pörssin kellon soittoa.

   Published: 28.11.2025

9. Post

   Millainen on hallituksen rooli, kun yhtiöstä tehdään julkinen ostotarjous?

   Kohdeyhtiön hallituksen korostunutta velvollisuutta toimia aktiivisesti osakkeenomistajien kannalta parhaan mahdollisen ratkaisun löytämiseksi täsmennetään suosituksessa aiempaa tarkemmilla toimintaohjeilla. Kohdeyhtiö ei saa esimerkiksi sitoutua sopimusehtoihin, jotka vaikeuttavat kilpailevia tarjouksia. Hallitus voi suositella ostotarjousta vain, jos tarjousvastike ja ehdot ovat kokonaisuutena objektiivisesti arvioiden kaikkien osakkeenomistajien yhteisen edun mukaisia. Asiakastilaisuudessamme 25.11.2025 esiin nousi myös ennakoinnin tärkeys: Hallituksen on varauduttava mahdollisiin ostotarjouksiin jo ennalta, koska tarjousprosessin aikajänne on usein erittäin tiivis. Julkisissa ostotarjouksissa viestintä markkinoille on keskeisessä roolissa, sillä mukana on usein monia eri intressejä. Avoimuus ja läpinäkyvyys ovat avainasemassa: viestinnän on tuettava luottamusta hallituksen toimintaan ja objektiivisuuteen. Asiantuntijavierainamme olivat Tuomas Syrjänen, Member of the Board, Chair of the Committee, WithSecure, Tommi Kaltio, Head of Investment Banking Finland, DNB Carnegie, Ville Kajala, johtava asiantuntija, Keskuskauppakamari ja Sanna Kaira, Head of M&A and Investor Relations, Burson.

   Published: 26.11.2025

10. Post

    Vaasan hallinto-oikeuden päätös asettaa uuden vaatimustason merialueen akku­teollisuuden ympäristölupiin

    Keskeiset muutokset ja niiden merkitys Hallinto-oikeus tiukensi sulfaattipäästön vuosiraja-arvon 22 000 tonniin vuodessa (alkuperäinen hakemus 50 000 t/a), kun taas pitoisuusraja 10 200 mg/l säilyi ennallaan. Päätöksessä korostettiin, että sulfaatin poistoon on käytettävissä teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tekniikoita, kuten kiteytys ja muut sulfaatinpoistomenetelmät, ja niiden käyttöönottoa edellytetään. Sulfaattien pitkäaikaisvaikutuksiin liittyvä epävarmuus – kuten kerrostuminen, happikato, fosfaatin vapautuminen ja metyylielohopean muodostuminen – johti tiukkoihin raja-arvoihin varovaisuusperiaatteen nojalla. Vaikka pCAM-tuotannolle ei ole olemassa BAT-päätelmiä, lupaehtoja annettiin ympäristönsuojelulain 53 §:n mukaisella BAT-arvioinnilla – velvoitukset voivat ylittää hakemuksen esitykset. Yksityiskohtaiset rakentamis- ja prosessisuunnitelmat, mukaan lukien jätevesitekniikat ja poistotehot, on esitettävä valvontaviranomaiselle ennen rakentamista. Merialueen lisätarkkailu laajennettiin merkittävästi, ja ELY-keskus voi muuttaa analytiikkaa ja tiheyttä tulosten perusteella. Uudelle purkuputkelle asetettiin sekä vuosikuorma- että pitoisuusrajat metallipäästöille ja typelle, mikä edellyttää jatkuvaa prosessinohjausta ja näytteenottoa. Mitä päätös tarkoittaa tulevaisuudessa vastaaville laitoksille? Sulfaatinpoistoteknologia on pakollinen – pelkkä laimennus ei riitä Yksityiskohtainen BAT-arviointi vaaditaan jo lupavaiheessa Laaja ympäristötarkkailu alkaa jo rakentamisvaiheessa Selvitysvelvoitteet kattavat kaikki haitalliset aineet ja niiden päästöt Typpi- ja metallipäästöille tiukat sekä pitoisuus- että vuosirajat Ennakkosuunnittelu, teknologiavalinnat ja kattavat selvitykset ovat avainasemassa lupaprosessin onnistumisessa.

    Published: 14.11.2025