Verotarkastus – miten verovelvollinen voi vaikuttaa lopputulokseen?

Verotarkastuksen tarkoituksena on verotuksen oikeellisuuden selvittäminen

Verotarkastus on perusteellisin Verohallinnon valvontatoimenpide, jossa verotarkastajat perehtyvät yksityiskohtaisesti tarkastuksen kohteeseen. Verotarkastukset tehdään lähtökohtaisesti veronsaajan intressissä, vaikka asianmukaisesti toteutettu verovalvonta edistää myös tasapuolista kilpailua. Verotarkastuksen tavoitteena on muodostaa kattava käsitys kohteen toiminnasta ja verotuksesta sekä selvittää, vastaako kirjanpito harjoitettua liiketoimintaa ja ovatko verotukseen annetut tiedot olleet oikein.

Verotarkastuksessa verovelvollisella on laaja tiedonanto- ja aineiston esittämisvelvollisuus. Verohallinto lähettää tarkastuksen aikana tyypillisesti laajoja selvityspyyntöjä. Vaikka asian selvittäminen tapahtuu pääosin kirjallisen aineiston pohjalta, suulliset keskustelut voivat tehostaa prosessia molempien osapuolten näkökulmasta.

On tärkeää, että verovelvollisena saat tehokkaasti hyödynnettyä nämä tilaisuudet. Verovelvolliselle tulisi esimerkiksi antaa mahdollisuus varautua loppukeskusteluun toimittamalla yhteenveto havainnoista ja suunnitelluista verotustoimenpiteistä jo etukäteen. Näin loppukeskustelu voi toimia tehokkaana keinona selventää epäselväksi jääneitä asioita ennen niiden kirjaamista verotarkastuskertomukseen.

On tärkeää muistaa, että verottajan näkemys ei ole ainoa oikea. Tulkinnanvaraisissa asioissa kannattaa panostaa siihen, että saat esitettyä myös oman näkemyksesi perusteluineen tarkastuksen aikana mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Aktiivinen osallistuminen ja oman kannan selkeä esittäminen voivat vaikuttaa merkittävästi tarkastuksen lopputulokseen.

Neljä vinkkiä tehokkaaseen ja hallittuun verotarkastukseen

Verotuksessa ennakointi on avainasemassa. Valmistaudu mahdollisiin verotarkastuksiin pitämällä huolta, että liiketoimet on aina riittävästi dokumentoitu . Kokosimme alle vinkit sujuvan ja tehokkaan verotarkastusprosessin läpiviemiseen.

1. Ulkopuolinen veroasiantuntija kannattaa ottaa mukaan prosessiin jo Verohallinnon ilmoituksesta verotarkastuksen aloittamisesta. Asiantuntija auttaa kartoittamaan tarvittavat materiaalit ja varmistamaan optimaalisen valmistautumisen.

2. Vastaa tietopyyntöihin huolellisesti. Vastaa tietopyyntöihin huolellisesti ja täsmällisesti. Puutteelliset selvitykset johtavat väärinymmärryksiin, joiden korjaaminen jälkikäteen on työläämpää.

3. Oikaise virheelliset käsitykset suullisessa loppukeskustelussa. Loppukeskustelussa verotarkastajat esittelevät havaintonsa ensimmäistä kertaa. Mukana oleva asiantuntija auttaa reagoimaan esiin tuleviin havaintoihin ja alustaviin toimenpide-esityksiin.
4. Hyödynnä mahdollisuus antaa vastine verotarkastuskertomukseen. Tämä on viimeinen tilaisuutesi vaikuttaa johtopäätöksiin. Asiantuntija auttaa ymmärtämään tulkinnat ja laatimaan täsmällisen vastineen, jolla vältät ylimitoitetut toimenpidesuositukset lopullisessa kertomuksessa

Huomioi johdon vastuu ja rikosprosessin mahdollisuus

Osakeyhtiön johto voi joutua henkilökohtaiseen vahingonkorvausvastuuseen yhtiötä kohtaan, mikäli yhtiölle aiheutuu vahinkoa johdon laiminlyöntien seurauksena. Asiaan tulee suhtautua vakavasti, sillä jopa joka kolmas verotarkastus johtaa rikostapausharkintaan, ja poliisin tietoon tuli vuonna 2024 yli 2 600 talousrikosasiaa – enemmän kuin koskaan aiemmin.

On siis tärkeää huomioida, että verotuksen oikaisuprosessin rinnalla voi kulkea myös poliisin esitutkinta, josta verovelvollinen ei välttämättä ole tietoinen. Tämän vuoksi mahdolliseen rikosprosessiin kannattaa varautua jo verotarkastuksen varhaisessa vaiheessa. Tulemme käsittelemään verorikosprosesseja ja johdon vastuuta tämän artikkelisarjan viimeisessä osassa, joka julkaistaan helmikuussa 2026.