Keskustelu kilpailukieltosopimusten hyödyistä ja haitoista käy kiivaana. Kilpailukieltojen pelätään heikentävän työvoiman liikkuvuutta ja jäykistävän työmarkkinoiden toimintaa. Samaan aikaan monet työnantajat pelkäävät, että kilpailukieltosopimusten kiristäminen heikentäisi keinoja suojata liiketoimintaa ja vähentäisi halukkuutta investoida työntekijöiden kouluttamiseen.

Kilpailukieltojen käyttö työelämässä on lisääntynyt viime vuosina. Yhä useampi työsopimus sisältää ehdon, joka kieltää työllistymisen kilpailevalle työnantajalle tai oman kilpailevan yrityksen perustamisen – useimmiten sopimussakon uhalla.

Harkitsematon kilpailukieltoehto ei hyödytä ketään

Työsuhteessa kilpailukieltosopimus voidaan tehdä lähtökohtaisesti enintään puoleksi vuodeksi ja vain erityisen painavasta syystä. Jotta kilpailukielto on pätevä, erityisen painava syy vaaditaan sekä kilpailukiellosta sovittaessa että työsuhteen päättyessä, kun työnantaja vetoaa kieltoon.

Aalto-yliopiston elokuussa 2018 julkaistussa selvityksessä ja Jukka Ahtelan työ- ja elinkeinoministeriölle laatimassa selvityksessä on katsottu, että työnantajat lisäävät työsopimuksiin kilpailukieltoehtoja liian rutiininomaisesti, ikään kuin varmuuden vuoksi. Näin ei pitäisi olla. Kilpailukielto ei koskaan saisi olla työsopimuksen vakioehto, vaan sen käyttöä on aina harkittava tapauskohtaisesti. Työnantajan pitää arvioida yrityksen toiminnan laatua, työntekijän asemaa ja tehtäviä sekä sitä, saako työntekijä haltuunsa tietoja, joiden suojaaminen on kilpailunäkökulmasta tärkeää.

Jos kilpailukiellosta on sovittu työsuhteen alussa ilman erityisen painavaa syytä, sopimusehto ei ole pätevä. Tilanne ei muuksi muutu, vaikka työntekijä etenisi urallaan ja siirtyisi tehtäviin, joissa kilpailukiellosta sopiminen olisi perusteltua. Työnantajien etujen mukaista olisikin muistaa päivittää työsopimus vastaamaan uuden tehtävänkuvan vaatimuksia, jos työntekijä siirtyy uusiin tehtäviin.

Kohti Ruotsin mallia – korvaus kiellosta työntekijälle?

Suomessa laki ei velvoita työnantajaa maksamaan puolen vuoden kilpailunrajoitusajalta korvausta työntekijälle. Monissa muissa Euroopan maissa työnantajalla on velvollisuus kompensoida työntekijälle kiellosta aiheutuvaa haittaa. Ruotsissa korvaus on lähtökohtaisesti enintään 60 prosenttia siitä palkasta, jonka työntekijä ansaitsi työsuhteen päättyessä. Tanskassa työnantaja maksaa kilpailukiellon ajalta 40–60 prosenttia palkkaa vastaavan korvauksen, jonka määrään vaikuttavat kiellon laajuus ja kesto sekä työntekijän ansaitsemat tulot kilpailukiellon aikana. Norjassa korvaus vastaa lähtökohtaisesti täyttä palkkaa.

Suomessa on väläytelty korvausvelvollisuutta yhtenä keinona rajoittaa kilpailukieltosopimusten käyttöä. Työministeri Jari Lindström on syyskuun 2018 lopussa asettanut kolmikantaisen työryhmän selvittämään lainsäädännön muutostarpeet. Todennäköistä on, että muutokset johtavat sääntelyn tiukentamiseen. 

Kilpailukiellot yrityskaupoissa

On tavallista, että yrityskaupan yhteydessä myyjälle asetetaan määräajaksi kielto kilpailla myytävän liiketoiminnan kanssa. Tällaisen kilpailukiellon tarkoituksena on varmistaa, että myytävän kohteen arvo siirtyy ostajalle. Yrityskauppasopimukseen sisällytettävää kilpailukieltoa arvioidaan kilpailuoikeuden sääntöjen perusteella, kun taas työsuhteeseen perustuvaa kilpailukieltoa arvioidaan työoikeuden sääntöjen perusteella. Yhteistä molemmille säännöstöille kuitenkin on, että kilpailukielto ei saa olla laajempi kuin on välttämätöntä sen tarkoituksen toteuttamiseksi.

Euroopan komissio on antanut ns. liitännäisrajoitustiedonannon, jossa määritellään tarkemmin, milloin yrityskauppasopimukseen sisällytettyä kilpailukieltoehtoa voidaan pitää sallittuna. Jos kilpailukieltoehto täyttää tiedonannon vaatimukset niin keston, asiallisen ja alueellisen laajuuden kuin kohdehenkilöidenkin osalta, sitä voidaan pitää lähtökohtaisesti tarpeellisena kaupan kohteen arvon säilyttämiseksi. Jos ehto puolestaan ei täytä vaatimuksia, se voi muuttua kielletyksi kilpailunrajoitukseksi. Tällöin ehdosta voi tulla pätemätön, ja se voi johtaa jopa sanktioihin. Jos yrityskauppasopimukseen sisällytetään rekrytointikielto, sitä arvioidaan samoin kuin yrityskauppasopimuksen kilpailukieltoa. Tällainen kielto voi koskea vain aktiivista rekrytointia ja avainhenkilöitä.

Myyjälle asetettua kilpailukieltoa arvioitaessa on tärkeää huomata, millaiseen sopimukseen kielto on asetettu ja mitä sääntöjä siihen sovelletaan. Myyjään on saatettu kohdistaa kilpailukielto paitsi yrityskauppasopimuksessa myös osakassopimuksessa tai työsopimuksessa. On mahdollista, että eri perustein asetettuja kilpailukieltoja sovelletaan myös rinnakkain.

Kun seuraavan kerran harkitset kilpailukiellosta sopimista, pidä pieni hengähdystauko ja käy läpi seuraava muistilista:

Uusimmat referenssit

Toimimme Pernod Ricardin suomalaisena neuvonantajana, kun se myi Turussa valmistettavat tuotemerkkinsä ja niiden tuotannon Oy Hartwall Ab:lle. Tunnetuin Hartwallille kaupan jälkeen siirtyvä tuotemerkki on Minttu-likööri. Hartwall on osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia. Pernod Ricard on yksi maailman suurimpia alkoholiyhtiöitä. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä.
Julkaistu 21.10.2024
Toimimme Fortumin pääneuvonantajana rajat ylittävässä yritysjärjestelyssä, jossa Fortum myy kierrätys- ja jäteliiketoimintansa. Liiketoiminnot myydään temaattiseen vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvälle Summa Equitylle tämän portfolioyhtiön NG Groupin kautta ja velaton kauppahinta on noin 800 miljoonaa euroa. Kaupan toteutuminen edellyttää viranomaishyväksyntää sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Fortumin myytävät kierrätys- ja jäteliiketoiminnot (Recycling & Waste) tarjoavat teollisille ja kuntasektorin asiakkaille jätehuoltopalveluja sekä kokonaisvaltaisia muovien, metallien, tuhkan, kuonan ja vaarallisten jätteiden käsittely- ja kierrätyspalveluja. Liiketoiminnot sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa ja työllistävät noin 900 työntekijää. 
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme ANDRITZ-konserniin kuuluvaa Andritz Oy:tä sen ostaessa koko Procemex Oy:n osakekannan. Kauppa vahvistaa entisestään ANDRITZin automaatio- ja digitalisointiratkaisujen valikoimaa. Procemex on yksi maailman johtavista integroituja radanvalvonta- ja vianilmaisuratkaisuja sellu- ja paperiteollisuudelle tarjoavista yrityksistä. Se työllistää yli 100 konenäköjärjestelmien asiantuntijaa, ja sillä on tytäryhtiöitä Saksassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. ANDRITZ tarjoaa laajan valikoiman innovatiivisia laitoksia, välineitä, järjestelmiä, palveluita ja digitaalisia ratkaisuja monille eri toimialoille ja loppumarkkinoille. ANDRITZilla on johtava asema maailmanmarkkinoilla kaikilla neljällä liiketoiminta-alueellaan: sellu ja paperi, metallit, vesivoima sekä ympäristö ja energia. Se on julkisesti noteerattu konserni, jolla noin 30 000 työntekijää ja yli 280 toimipistettä yli 80 maassa.
Julkaistu 18.7.2024
Neuvoimme Exsitec Holding AB:tä järjestelyssä, jossa se hankki M-flow Finland Oy:n koko osakekannan. M-flow Finland Oy on suomalainen ohjelmistoyritys, joka tarjoaa Medius B2B-standardin mukaisia S2P-ohjelmistoratkaisuja Suomessa. Exsitec Holding AB on ruotsalainen yritys, joka kuuluu pohjoismaiseen Exsitec-konserniin. Konsernilla on yli 20 toimipistettä Pohjoismaissa. Exsitec toimittaa digitaalisia ratkaisuja asiakkaiden liiketoiminnan tueksi.
Julkaistu 4.7.2024