26.9.2019

Kannustaako strategianne aitoon kilpailuun?

Kun kilpailemme, haluamme tarjota muita parempia ja laadukkaampia tuotteita, toimia tehokkaammin, palvella asiakkaitamme paremmin ja tuottaa yrityksen omistajille enemmän arvoa. Tällöin olemme kilpailun ytimessä ja kilpailemme omilla ansioillamme, competition on merits.

Omaan tekemiseensä luottavat yritykset huolehtivat henkilöstöstään ja asiakkaistaan ja tiedostavat maailman muutokset. Ne menestyvät, eivätkä kohtaa ongelmia kilpailulainsäädännön noudattamisessa.

Kaikki tarvitsevat kuitenkin yhteistyötä ja kasvua. Myös alan sisäinen yhteistyö on monesti hyödyllistä. Yhteistyökumppanit ja -keinot pitää kuitenkin valita tarkasti. Et voi liittoutua kilpailijoidesi kanssa tekemään asioita, jotka voisit yhtä hyvin tehdä itse. Et voi vaihtaa tietoja kilpailukäyttäytymiseenne vaikuttavista seikoista tai kysellä kilpailijoidesi hinnoittelustrategioita. Vapaan kilpailun idea ei saa kadota, vaan kunkin yrityksen tulee kilpailla omilla ansioillaan.

Vaikka kasvu luo tehokkuutta ja synergiaetuja, liian suureksi ei kannata kasvaa. Vahva markkina-asema on riski tehokkuudelle ja innovatiivisuudelle. Lisäksi kilpailulaki rajoittaa määräävään asemaan päässeiden yritysten sopimus- ja toimintavapautta.

Yrityksen johdon ja hallituksen tehtävänä on varmistaa, että yrityksen toiminta on lakien mukaista. Se on vaikeaa, jos strategia ohjaa väärään suuntaan tai jos hallituksen jäsenten liitynnät muihin yhtiöihin vievät kovimman terän kilpailusta. Korkeimman hallinto-oikeuden tuore bussikartelliratkaisu on välttämätöntä luettavaa kaikille hallitusten jäsenille. Päätöksen mukaan pelkkä läsnäolo päätöksentekoelimissä tekee myös hallituksen jäsenen edustaman yhtiön osalliseksi kilpailunrajoitukseen. Lisäksi ECN+ -direktiivi tuo kilpailulakiin muutoksia, jotka johtavat entistä ankarampiin seuraamuksiin.

Aika ajoin on hyvä arvioida kriittisesti omaa tilannettaan: perustuuko yhtiömme strategia aitoon kilpailuun ja omien vahvuuksien kehittämiseen? Edistävätkö kumppanuutemme tehokkuutta, innovatiivisuutta ja asiakkaiden etua? Tällainen kilpailu johtaa lopulta sekä yrityksen itsensä että koko yhteiskunnan kannalta parhaaseen mahdolliseen tulokseen.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Avustimme isobritannialaista sijoitysyhtiö Downingia sen ostaessa Tornionlaakson Voima Oy:n koko osakekannan. Tornionlaakson Voima omistaa kolme vesivoimalaitosta Tengeliönjoen vesistössä – Ylitorniolla Portimokosken, Raanujärvellä Jolmankosken ja Sirkkakoskella Kaaranneskosken voimalaitokset. Voimalaitokset tuottavat yhteensä keskimäärin noin 45 gigawattituntia sähköä vuodessa. Tornionlaakson Voiman päivittäinen toiminta jatkuu normaalisti, eikä kaupalla ole vaikutuksia asiakkaille. Kaupan toteutuminen on ehdollinen työ- ja elinkeinoministeriön hyväksynnälle. Downingilla on yli 35 vuoden kokemus monipuolisten sijoitusratkaisujen tarjoamisesta institutionaalisten sijoittajien, neuvonantajien ja yksityissijoittajien tarpeisiin. Yhtiö hallinnoi yli 2 miljardin punnan varallisuutta, sekä yksityisillä että julkisilla markkinoilla, ja sen nykyiseen vesivoimaportfolioon kuuluu Pohjoismaissa noin 50 vesivoimalaitosta.
Julkaistu 27.3.2026
Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025