Kääntääkö korona globalisaation peruutusvaihteelle?

Euroopan komissio kehotti koronakriisin puhjettua unionin jäsenmaita tarkkailemaan, että kriittisten alojen yritykset pysyvät eurooppalaisessa omistuksessa. Komissio neuvoi hyödyntämään kansallista yrityskauppojen seurantasääntelyä ”mahdollisimman laajasti”. Niille maille, joissa sääntelyä ei vielä ole, komissio suositteli ” täysimittaisen seurantamekanismin” perustamista.

Lokakuussa unioni ottaa käyttöön EU-tason seurantamekanismin, joka seuloo jäsenmaiden turvallisuuteen vaikuttavia ulkomaisia sijoituksia. Mekanismi antaa jäsenmaille ja komissiolle mahdollisuuden puuttua kriittisen alan yrityskauppaan myös kaupan jo toteuduttua. 

Uusi seuranta nostaa tarkasteluun yritysjärjestelyitä, joita ei ole tähän asti valvottu. Kun EU-maat ryhtyvät seuraamaan esimerkiksi bioteknologian ja terveysteknologian yrityskauppoja nykyistä laajemmin kansallisen turvallisuuden näkökulmasta, valvottavaksi voi päätyä pk-yrityksiä, jopa startup-yrityksiä. Muutos on merkittävä, koska tähän asti strateginen valvonta on koskenut lähinnä isoja yhtiöitä.

Yrityskauppojen tarkkailua tiivistää myös DAC6-direktiivi, johon perustuva lainsäädäntö tuli Suomessa voimaan vuoden alussa. Direktiivi pyrkii estämään veronkierron kansainvälisissä yritysjärjestelyissä parantamalla veroviranomaisten tiedonsaantia.

Liike-elämä sopeutuu tähänkin sääntelyyn ajan kanssa. Yritysten kannattaa kuitenkin varata tänä vuonna riittävästi aikaa ja resursseja rajat ylittäviin yrityskauppoihin.