Ulkoistamista on käytetty IT-alalla jo 90-luvulta lähtien. Ulkoistusmallit ovat toki muuttuneet ja kasvaneet tekniikan kehittymisen myötä. Myös ulkoistussopimukset kehittyvät sitä mukaa kuin vanhat sopimusmallit eivät enää toimi. Kankeat ja staattiset ulkoistussopimukset eivät ole nykyaikaa, sillä yritysten ulkoistamisissa on siirrytty nopeatahtisempaan sopimusrytmiin. Yhden tai kahden toimittajan sijaan käytetään rinnakkain useita toimittajia. Olemme havainneet seuraavanlaisia merkittäviä kehityssuuntia markkinoilla.
IT-palvelujen ulkoistaminen – 5 merkittävää kehityssuuntaa
Palvelut
Enemmän palveluntarjoajia, lyhyemmät sopimukset ja palveluintegraattorit
Pienemmät sopimukset usean palveluntarjoajan kanssa ovat ulkoistamisessa yhä kasvava trendi. Yritysten multisourcing eli monitoimittajamallin käyttö yleistyy, ja ulkoistettavia toimintoja pilkotaan yhä useammin pienemmiksi paloiksi, jotta saadaan paras mahdollinen toimittaja (ns. best-in-breed sourcing).
Useiden palveluntarjoajien käyttö tarjoaa uudenlaisia mahdollisuuksia myös pienille ja keskisuurille palveluntarjoajille, joilla on laadukkaita ja erikoistuneita, toimialakohtaisia palveluja.
Nykyisin ulkoistussopimukset ovat myös kestoltaan lyhyempiä, joten palveluntarjoajan vaihto on mahdollista ja helpompaa kuin aikaisemmin. Vaikka monitoimittajamallilla on monia hyötyjä, kuten joustavuus ja pienempi riippuvuus yhdestä toimittajasta, mallin käyttö lisää haasteita ulkoistuksien hallinnoinnissa. Siksi rinnalle hankitaan yhä useammin myös palveluintegraattori -tyyppinen palvelu, jossa ulkoistuksien koordinointi ostetaan ulkopuoliselta taholta. Palveluintegraattori hallinnoi ulkoistajan puolesta tämän toimittajia.
Tuloslähtöinen hinnoittelu valtaa alaa
Ulkoistuksissa on herännyt kasvavaa kiinnostusta siirtyä tuloslähtöiseen hinnoitteluun. Tuloslähtöisellä hinnoittelulla voidaan tarkoittaa esimerkiksi kiinteän hinnan lisäksi sovittavaa kannustinpalkkiota tai pienemmissä sopimuksissa jopa täysin tulosperusteisesti määräytyvää korvausta. Tuntiperusteisen hinnoittelun sijasta tuloslähtöisen hinnoittelun uskotaan parantavan palvelun laatua ja auttavan saavuttamaan ulkoistukselle asetetut tavoitteet.
Kaikki eivät sovi samaan pilveen
Pilvipalveluiden käyttöön siirtyminen on ollut aiemmin ennakoitua varovaisempaa, erityisesti yritysten tietoturvaan liittyvien epäilysten vuoksi. Aiemmin pilvipalvelujen uskottiin sopivan hyvin monenlaisiin käyttötarkoituksiin, mutta sittemmin on huomattu, etteivät pilvipalvelut sovikaan kaikkeen. Ainakin pilvipalvelujen tulisi mukautua paremmin tilaajan tarpeisiin. Pilvipalvelujen tarjoajat ovatkin luoneet toimialakohtaisia pilviä, joissa huomioidaan toimialan erityispiirteet ja esimerkiksi sääntelyn vaatimukset.
Automaation ja robotiikan yleistyminen
Kasvavana trendinä ulkoistuksissa on nähtävissä myös automaation ja robotiikan hyödyntäminen. Yhä useammat palveluntarjoajat tarjoavat liiketoimintaprosessien automaatiota, joka voi olennaisesti laskea palvelutuotannon kustannuksia, tai esimerkiksi ”pilvirobotteja”, kuten erilaisia älykkäitä työkaluja ja virtuaalisia palveluita, joita ohjataan pilvessä.
Robotiikan ja automaation käyttö syrjäyttää väistämättä ihmistyövoimaa, kun ulkoistetuista tehtävistä huolehditaan tekniikan avulla ihmistyövoiman sijasta. Asiakkaiden palvelumallit ovat yhä useammin niin sanottuja hybridejä. Ne sisältävät perinteisen konesali- ja mainframe-palvelun lisäksi esimerkiksi datan analysointipalveluita tai pilvipalveluita, jotka saatetaan myös hankkia useilta eri palveluntarjoajilta.
Ulkoistussopimukset elävät mukana kehityksessä
Maailma on täynnä riskejä ja ongelmia, mutta niistä huolimatta ulkoistamisella on onnistuttu sekä karsimaan IT-kustannuksia että saamaan laadukkaita palveluita. Tekniseen helppouteen ja hyvyyteen ei kuitenkaan saa liikaa tuudittautua, vaan sopimuksissa pitää huomioida muuttuvat liiketoimintamallit ja tekninen kehitys.
Uusiin ulkoistussopimuksiin eivät enää päde vanhat säännöt, eivätkä vanhat ulkoistussopimukset enää vastaa nykyajan käytäntöjä. Parhaat tehot ulkoistuksesta saa irti se, joka käyttää hyviä palveluntarjoajia, tähtää tuloksellisuuteen ja hyödyntää myös uutta tekniikkaa mahdollisuuksien mukaan. Tästä kaikesta pitäisi vielä laatia sopimukset, joilla näitä asioita voidaan vaatia myös juridisesti. Muutoin on riskinä, että ulkoistuksen modernit ainekset jäävät vain myyntipuheiden tasolle ja lopputuloksena on perinteinen kankea ulkoistusmalli.
Jaakko Lindgren