Finanssivalvonta kiinnittää uudessa Markkinat-tiedotteessa 2/2023 huomiota liikkeeseenlaskijoiden yhteydenpitoon analyytikoihin ja esittää hyviä käytänteitä noudatettavaksi analyytikkokommunikoinnissa. Analyytikkojen rooli markkinoilla on tärkeä, sillä analyytikkoraportit tarjoavat sijoittajille tarpeellista apua sijoituskohteiden arvioinnissa ja ovat siten omiaan lisäämään yhtiöiden kiinnostavuutta sijoituskohteena.
Finanssivalvonnan uusi suositus: liikkeeseenlaskijan tiedonantopolitiikkaan tulee kirjata myös analyytikkoviestinnässä noudatettavat periaatteet
Sakari Sedbom
Liikkeeseenlaskijoiden yhteydenpidosta analyytikoihin on käyty viime aikoina keskustelua mediassa ja markkinatoimijoiden keskuudessa, minkä vuoksi Finanssivalvonnan käytännesuositukset ovat tervetulleita. Vastaavaa keskustelua on käyty jo aiemmin Ruotsissa, jossa keskustelu on painottunut erityisesti siihen, ettei analyytikoiden tule saada muuta markkinaa parempaa tietoa ja ettei liikkeeseenlaskijoiden tule pyrkiä ohjaamaan analyytikkojen raporttien sisältöä. Suomessa keskustelu on painottunut ennen kaikkea tiedon tasapuoliseen antamiseen markkinoille.
Analyytikoille ei tule antaa julkistamatonta olennaista tietoa
Markkinat-tiedotteessa Finanssivalvonta muistuttaa siitä, ettei liikkeeseenlaskija voi kertoa analyytikoille sisäpiiritietoa – eli sellaisia vielä julkistamattomia tietoja, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Finanssivalvonta katsoo, että kielto voi koskea myös tilanteita, joissa liikkeeseenlaskija kommunikoi omia vielä julkistamattomia johtopäätöksiään tai kommentoi analyytikoiden esittämiä näkemyksiä tai arvioita. Keskeistä on, etteivät liikkeeseenlaskijat kommunikoi analyytikoille sellaista olennaista tietoa, jota ei vielä ole annettu markkinoille.
Arvopaperimarkkinalain mukaan liikkeeseenlaskijan on noudatettava tiedottamisessa myös tasapuolisuuden vaatimusta, jonka mukaisesti liikkeeseenlaskija on velvollinen pitämään sijoittajien saatavilla tasapuolisesti ja johdonmukaisesti riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan liikkeeseenlaskijan arvopaperin arvoon. Näin ollen liikkeeseenlaskijan ei tule antaa analyytikkotapaamisissa olennaisia tietoja, joita se ei ole vielä julkistanut, sillä tällöin olennaiset tiedot eivät tule tasapuolisesti kaikkien sijoittajien saataville. Analyytikkoraportit eivät suureksi osaksi ole avoimesti saatavilla, joten analyytikolle ilmaistu tieto hyödyttää ainoastaan niitä sijoittajia, joilla on pääsy kyseiseen tietoon. Olennaisen tiedon ilmaiseminen analyytikoille on myös omiaan sumentamaan sijoittajaviestintää, sillä sääntelyssä lähtökohtana on, että liikkeeseenlaskija julkistaa olennaiset arvopaperin arvoon vaikuttavat tiedot aina ensiksi pörssitiedotteella. Olennaisen tiedon kulkeutuessa markkinoille muulla tavoin kuin pörssitiedotteella voi jäädä epäselväksi, onko kyse liikkeeseenlaskijan olennaiseksi katsomasta tiedosta. Sijoittajien ei voida myöskään olettaa seuraavaan samalla tavoin muita lähteitä kuin pörssitiedotteita olennaisen tiedon saamiseksi.
Analyytikkoviestinnän huomioiminen tiedonantopolitiikassa
Markkinat-tiedotteessa Finanssivalvonta katsoo, että liikkeeseenlaskijoiden tulisi kirjata tiedonantopolitiikkaansa periaatteet, jotka koskevat liikkeeseenlaskijan yhteydenpitoa analyytikoihin. Aiemmin Finanssivalvonta ei ole ottanut asiaan kantaa, joten kyse on uudesta Finanssivalvonnan suosittelemasta käytänteestä. Markkinat-tiedotteessa Finanssivalvonta suosittaa, että
- liikkeeseenlaskija pitää sijoittaja- ja analyytikkotapaamisissa sekä tulosjulkistuksissa käytetyn materiaalin mahdollisimman ajantasaisesti sijoittajien saatavilla internetsivuillaan
- liikkeeseenlaskija järjestää analyytikkotapaamiset ja tulosjulkistuksiin liittyvät informaatiotilaisuudet mahdollisuuksien mukaan internetin välityksellä avoimina kaikille halukkaille osallistujille
- liikkeeseenlaskija ei kommentoi analyytikoille liikkeeseenlaskijan arvonmuodostusta tai rahoitusvälineensä arvon kehitystä
- liikkeeseenlaskija ei kommentoi analyytikon ennustetta tai konsensusennusteeseen koostetun tuloksen tasoa
- liikkeeseenlaskija suhtautuu varauksellisesti analyytikoiden analyysien tai raporttien kommentointiin ja kommentoi ainoastaan raporteissa tai analyyseissä esitettyjen jo julkistettujen asioiden paikkansapitävyyttä, jos liikkeeseenlaskija ylipäätänsä kommentoi analyysejä tai raportteja.
Edellä mainittujen Finanssivalvonnan suosittamien käytänteiden lisäksi liikkeeseenlaskijan olisi hyvä arvioida myös tarvetta kirjata seuraavat asiat tiedonantopolitiikkaan:
- ketkä yhtiön edustajista vastaavat yhteydenpidosta analyytikoihin ja osallistuvat analyytikkotapaamisiin
- milloin analyytikkotapaamisia järjestetään ja asettaako hiljaisen jakson ja/tai seuraavan tulosjulkistuksen valmistelun aloittaminen jotakin rajoitteita analyytikkotapaamisten järjestämiselle
- tieto siitä, missä analyytikkotapaamisen järjestämisestä ja sen ajankohdasta tiedotetaan (verkkosivuilla olevassa sijoittajakalenterissa vai jossakin muualla)
- mainitaanko yhtiön verkkosivuilla tieto yhtiötä seuraavista analyytikoista ja heidän antamistaan yhtiötä koskevista arvioista
- mitä tavoitteita analyytikkotapaamisilla ja muulla sijoittajasuhdetoiminnalla on
- tieto siitä, että analyytikoiden mielipiteet, arviot ja ennusteet ovat analyytikoiden omia, eivätkä ne edusta tai heijasta liikkeeseenlaskijan tai sen johdon omia mielipiteitä, arvioita tai ennusteita
- periaate siitä, ettei yhtiö suosi ketään tiettyä tai tiettyjä analyytikoita
- periaate siitä, tallennetaanko analyytikkotapaamiset ja asetetaanko ne saataville yhtiön verkkosivuille vai ei.
Tiedonantokäytänteet analyytikkoviestinnässä on syytä arvioida
Finanssivalvonnan antaman suosituksen myötä liikkeeseenlaskijoiden on suositeltavaa arvioida, onko kaikki analyytikkoviestinnässä noudatettavat parhaat käytänteet huomioitu tiedonantopolitiikassa nykyisellään riittävässä laajuudessa. Keskeistä on arvioida, onko liikkeeseenlaskijalla sellaisia käytänteitä, jotka muodostavat suoraan tai välillisesti vaaran lausua analyytikoille tahattomasti vielä julkistamatonta olennaista tietoa. Tällaisessa arvioinnissa on syytä kiinnittää huomiota myös analyytikkotapaamisten ajankohtaan ja siihen, kuinka tarkkoja vielä julkistamattomia taloudellisia tietoja yhtiöllä on silloin, kun analyytikkotapaamisia järjestetään. Markkinoilla vakiintuneen käytännön mukaan liikkeeseenlaskijat noudattavat ennen tulosjulkistusta joko 30 päivän tai 21 päivän hiljaista ajanjaksoa, jolloin ei myöskään tavanomaisesti järjestetä analyytikkotapaamisia tai kommunikoida analyytikoille. Liikkeeseenlaskijoiden on myös hyvä arvioida, ovatko analyytikkotapaamisiin liittyvät käytänteet nykyisellään riittävän avoimia ja voisiko avoimuuden lisääminen hälventää mahdollisia yhtiöön kohdistuvia epäilyjä olennaisten tietojen antamisesta analyytikoille.