25.5.2020

Kansainvälisesti tunnetut FIDIC-mallisopimukset sopivat vaativiin rakennushankkeisiin

Kansainvälisen insinöörikonsulttien liiton FIDIC:n (International Federation of Consulting Engineers)  sopimukset ovat kansainvälisesti käytetyimpiä sopimuspohjia laajoissa rakennushankkeissa.

FIDIC-mallisopimukset ovat Suomessa melko tuntemattomia, mutta liiketoiminnan ja erityisesti suurten rakennushankkeiden kansainvälistyessä ne tulevat myös suomalaisilla yhtiöillä yhä useammin vastaan.

Kattava sopimussarja monimutkaisiin rakennushankkeisiin

FIDIC-sopimussarjaan kuuluu useita sopimuspohjia, jotka on suunniteltu erilaisia tilaajan ja urakoitsijan vastuun- ja riskienjakojärjestelyjä silmällä pitäen. Malleihin viitataan usein niiden värien mukaan: Red Book, Yellow Book ja Silver Book lienevät tunnetuimmat.

Red Book on tarkoitettu tilaajan ja Yellow Book urakoitsijan suunnittelemille rakennushankkeille.

Silver Book on ns. avaimet käteen -sopimuspohja. Se soveltuu prosessi- ja energia-alan hankkeisiin sekä yksityisen sektorin infrahankkeisiin, joissa urakoitsijalla on kokonaisvastuu sekä hankkeen suunnittelusta että toteutuksesta.

Kansainvälisyys lisää FIDIC-mallien suosiota Suomen markkinoilla

Kotimaisia rakennusurakan yleisiä YSE 1998 -sopimusehtoja käytetään useimmissa suomalaissa rakennushankkeissa. Ne ovat kuitenkin usein liian yksinkertaiset monimutkaisiin ja vaativiin hankkeisiin, koska ne tarjoavat varsin rajalliset puitteet esimerkiksi vastaanotto- ja hyväksyntämenettelyille.

FIDIC-mallisopimukset – erityisesti Yellow ja Silver Book – ovat kasvattaneet Suomessa suosiotaan vaativammissa hankkeissa, kuten voimalaitoshankkeissa. FIDIC-mallisopimukset eivät ole suinkaan ainoa vaihtoehto YSE 1998 -sopimusehdoille, vaan monet suomalaisyhtiöt käyttävät myös omia mallejaan, joita on hiottu vuosien tai jopa vuosikymmenten saatossa juuri niiden omiin erityistarpeisiin. Orgalime-sopimusmalleja suositaan erityisesti energia-alalla, kun taas ruotsalaiset SSGE Delivery Contract -mallit ovat monen metsäteollisuuden toimijan luottovalinta.

FIDIC-mallien kasvava suosio perustuu niiden hyvään ja vakiintuneeseen kansainväliseen maineeseen. Ne tunnetaan selkeästä vastuunjaosta ja tasapainoisesta riskienjaosta, ja niitä on käytetty menestyksekkäästi erilaisissa kansainvälisissä rakennushankkeissa.

Tunnetun sopimusmallin valitseminen sopimusneuvottelujen pohjaksi voi tuoda sujuvuutta ja alentaa sopimuskuluja huomattavasti osapuolten tietäessä, millaiseen sopimukseen ne ovat sitoutumassa. Toinen kansainvälisesti hyväksi todettujen ja arvostettujen FIDIC-mallien eduista liittyy rahoituksen hankintaan. Erityisesi kansainväliset rahoituslaitokset hyväksyvät niille tutut FIDIC-mallit rahoitusneuvottelujen pohjaksi helpommin kuin yhtiön omat tai kansalliset sopimusehdot, kuten YSE-ehdot.

Päivitetyt FIDIC-mallit aiempaa yksityiskohtaisempia – tavoitteena riitojen väheneminen

FIDIC 1999 -mallisopimukset päivitettiin vuoden 2017 lopulla. Uudella, vuoden 2017 sarjalla pyrittiin lisäämään selkeyttä ja varmuutta sekä ratkomaan vuoden 1999 sarjan ongelmakohtia. Uusi sarja onkin edeltäjäänsä normatiivisempi, ja huomio kohdistuu kysymyksiin, jotka ovat aiheuttaneet erimielisyyksiä hankkeiden osapuolille vuoden 1999 malleissa.

Esimerkiksi vuoden 2017 sarjassa on yksityiskohtaisemmat määräykset reklamaatioita ja muuta viestintää koskevista vaatimuksista. Myös laadunvalvontaa ja urakoitsijan sopimuksenmukaisuuden todentamista koskevia määräyksiä on täsmennetty.

Yksityiskohtaisuuden johdosta uudet sopimusmallit ovat vaatimusten osalta vuoden 1999 malleja pidemmät ja raskaammat. Tämän odotetaan kuitenkin tekevän uudesta sarjasta helppokäyttöisemmän ja jättävän vähemmän sijaa tulkinnalle, minkä vuorostaan ennakoidaan vähentävän riitatilanteita.

Toisaalta yksityiskohtaisuuden vuoksi vuoden 2017 sarjan käyttäminen ja hallinnointi on käyttäjien näkökulmasta melko lailla raskaampaa, mikä saattaa heikentää niiden houkuttelevuutta varsinkin suoraviivaisemmissa rakennushankkeissa.

Uudistettu vaatimusmenettely

Vuoden 2017 päivityksessä tehtiin merkittäviä muutoksia keskeisiin määräyksiin esimerkiksi vaatimusten esittämisen osalta. Uudessa sarjassa asetetaan esimerkiksi tiukat aikarajat ja sisältökriteerit tilaajan vaatimuksille, kun vuoden 1999 sarjassa näitä ei ollut lainkaan.

Toinen mielenkiintoinen uudistus on ennakkovaroitusmekanismi, jossa osapuolten tulee ilmoittaa mahdollisista havainnoista, jotka voivat antaa aihetta vaatimusten esittämiselle. Mekanismia on kuitenkin jo ehditty kritisoida siitä, että sen noudattamatta jättämistä ei ole sanktioitu, eikä sopimusmalleissa aseteta selkeitä vaatimuksia ennakkovaroitusten kirjaamiselle tai niitä koskeville kokouksille.

Uusi sarja antaa myös enemmän tilaa vaihtoehtoiselle riidanratkaisulle korostaen riidanratkaisulautakuntien (Dispute Avoidance and Adjudication Boards) asemaa.

Käyttöönotto edennyt hitaasti

Vaikka vuoden 2017 mallien julkaisusta on jo kaksi vuotta, käsityksemme mukaan niitä ei ole vielä käytetty sen enempää Suomessa kuin muuallakaan. Tämä ei ole yllätys, sillä uusien sopimusmallien osalta muutos on aina hidasta – osapuolille on usein helpompaa käyttää tuttuja sopimusehtoja kuin hypätä tuntemattomaan. Kaikkialla maailmassa ei ole edes vielä otettu käyttöön vuoden 1999 FIDIC-malleja, vaan käytössä ovat yhä aiemmat vuoden 1987 mallisopimukset. Monet odottavatkin, että saisivat kuulla muiden kokemuksia päivitetyistä vuoden 2017 malleista ennen kuin rohkenevat ottamaan ne omaan käyttöönsä.

Malleihin tutustumista helpottaa FIDIC:n vuonna 2019 julkaisema teos FIDIC Golden Principles, joka antaa hyvän kuvan FIDIC-mallien keskeisistä periaatteista sekä logiikasta niiden taustalla.

Oletettavasti kestää vielä muutamia vuosia, ennen kuin vuoden 2017 uusista malleista saadaan käytännön kokemuksia. Vasta käytännön kokemusten myötä voidaan kunnolla arvioida, onko vuoden 1999 malleihin tehdyillä muutoksilla saatu aikaan aitoa lisäarvoa. On mielenkiintoista nähdä, korvaavatko vuoden 2017 mallit edeltäjänsä suurten rakennushankkeiden suosikkimalleina, ja milloin tämä muutos tapahtuu.