3D-tulostus mullistaa maailmankuvamme

3D-tulostus on erityisen kiehtovaa siksi, että se edustaa aivan tietynlaista tekniikan jatkumoa: tietyt käänteentekevät keksinnöt väistämättä korvaavat olemassa olevan kokonaan. Siirrymme niiden myötä aikaan, jossa emme enää osaa kuvitellakaan elämää ilman käytössämme olevaa uutta tekniikkaa. Voisitko itse kuvitella elämääsi ilman älypuhelintasi?

Millaisia nämä käänteentekevät keksinnöt sitten ovat? Ajatellaan vaikka maustekauppaa, joka käynnisti maailmankaupan. Maustekauppaa harjoitettiin aikanaan, koska mausteiden uskottiin pidentävän elintarvikkeiden säilyvyyttä. Maustekaupalta meni kuitenkin pohja amerikkalaisen Frederik Tudorin keksittyä vuonna 1806 tavan säilöä luonnonjäätä ja rahdata sitä ympäri tuolloin tunnettua maailmaa ruoan säilytystä varten. Tudorin bisnekseltä puolestaan meni matto alta, kun ensin keksittiin keinojää ja tämän jälkeen jääkaapit. Käänteentekevissä keksinnöissä on siten kyse väistämättömästä kehityksestä, jota on aina helpompi katsoa taaksepäin kuin eteenpäin.

Kolmas teollinen vallankumous on jo täällä

3D-tulostus on yksi kolmannen teollisen vallankumouksen avaimista. Kolmannella teollisella vallankumouksella tarkoitetaan muun muassa sitä, että työvoiman kokonaiskustannusten alentuessa (esimerkiksi automatisaation ansiosta) ja työvoimalta vaadittavan koulutuksen lisääntyessä osa tuotannosta saattaa siirtyä takaisin sinne, mistä tuotanto aikanaan siirtyi massatuotannon ja halpojen työvoimakustannusten vuoksi edullisemman työvoiman maihin.

3D-tulostuksessa digitaalinen tarkkuus, massatuotannon toistettavuus ja käsityön yksilöllisyys yhdistyvät uniikilla tavalla siten, että kustomoinnin kulut häviävät lähes kokonaan. Ainakin tiettyjen tuotteiden huolinta- ja rahtausbisnekselle saattaa käydä samalla tavalla kuin Tudorin jääbisnekselle aikanaan: niistä tulee tarpeettomia, kun tuotteet valmistetaan paikan päällä on demand-tyyppisesti.

Tulostimella kuulolaitteita ja lentokoneita

Tekniikan kehittymisen ja halventumisen ohella 3D-tulostuksen tekee ajankohtaiseksi myös viimeaikainen kulutustrendi, jota on selvästi leimannut vahva kulutustavaroiden personointi. Persoonallisen tuotteen valmistaminen on perinteisillä työmenetelmillä todella kallista, mutta 3D-tulostuksen kannalta massatuotannon tuomilla skaalaeduilla on vähemmän merkitystä. Yksilöllisyyden luksus on yhä useamman saatavilla.

Myös auto- ja lentokoneteollisuus hyödyntävät 3D-tulostusta laajasti jo nykyään: Airbus-yhtiön tavoitteena on esimerkiksi tulostaa kokonainen lentokone yhtenä kappaleena vuoteen 2050 mennessä. Lääkelaiteteollisuudessa 3D-tulostuksen mahdollisuudet ovat valtavat ja sitä hyödynnetään muun muassa kuulolaitteiden ja erilaisten proteesien valmistuksessa. The Robohand -projektin ansiosta yli 200 ihmistä on puolestaan saanut Sudanissa toimivan ja edullisen 3D-tulostetun käsiproteesin menettämänsä raajan tilalle.

Mitä tämän käänteentekevän 3D-tulostuksen kehitys tarkoittaa immateriaalioikeuden näkökulmasta?

3D-tulostus ja IPR

Immateriaalioikeuden ja oikeudenhaltijoiden kannalta 3D-tulostus saattaa kuulostaa pahaenteiseltä. Ongelmatonta uusi tekniikka ei tule olemaan, sillä 3D-tulostus tekee fyysisestä digitaalista. Voit esimerkiksi valmistaa edessäsi olevasta maljakosta täydellisen digitaalisen kopion 3D-skannerilla, jonka avulla voit tulostaa vaikka sata täydellistä kopiota maljakosta 3D-tulostimella. 3D-tulostus saattaa siten esimerkiksi musiikki- ja elokuva-alan hyvin tunteman digitaalisen tekijänoikeuden ongelmakenttään uuden suuren joukon, fyysiset objektit. Tämän seurauksena digitaalisen tekijänoikeuden haasteet koskevat pian myös fyysistä todellisuutta. Oikeuksien hallinnointi voi muuttua fyysisten objektien osalta yhtä haastavaksi kuin musiikin oikeuksien hallinnoinnista on tullut digitaalitekniikan ja verkkopiratismin ansiosta.

Kuka loukkaa oikeuksia, kuka vastaa vahingosta?

Laajamittaiseenkin kotitulostukseen saattaa olla hankalaa puuttua tavaramerkki- tai mallioikeudelliselta kannalta, sillä kotitulostus ei täytä elinkeinotoiminnan vaatimusta, jota lainsäädännössä tällaiselta loukkaukselta edellytetään. Mielenkiintoista on myös se, kuka oikein loukkaa ja miten: suojatun tuotteen skannaaja, tuotteen nettiin lataava henkilö, tulostaja vai kaikki yhdessä? Entä kuka vastaa tulostetun tuotteen aiheuttamasta vahingosta esimerkiksi käyttäjälleen, eli kuka on tuotevastuulain tarkoittamassa vastuuasemassa?

Pysyykö lainsäädäntömme kehityksessä mukana? Tekijänoikeus ja sen peruskäsitteet, kuten tekijän yksinoikeuden alaan kuuluva kappaleen valmistaminen, ovat luonteeltaan teknologianeutraaleja. Tekijänoikeus ja sen analogiseen maailmaan alun perin tarkoitetut käsitteet eivät kuitenkaan pysy nopean teknologisen kehityksen ja digitalisoitumisen mukana. Päinvastoin, esimerkiksi nykyisen kaltainen laaja kappaleen valmistamisen käsite saattaa johtaa epätarkoituksenmukaisiin ja sattumanvaraisiin lopputuloksiin. Erityisen ongelmalliseksi teknologianeutraalisuuden ja kappaleen valmistamisen käsitteiden yhteensovittamisen tekee juuri 3D-tulostus, kun fyysinen ja digitaalinen maailma limittyvät keskenään.

Muuttaako 3D-tulostus sittenkään mitään?

Mielestäni 3D-tulostus tarjoaa ennen kaikkea uuden tavan hahmottaa immateriaalioikeuksia. Se toimii muistutuksena siitä, etteivät kaikki olemassa olevat objektit ole ylipäätään millään immateriaalioikeudella suojattuja. Tämän lisäksi 3D-tulostus pakottaa yritykset sekä ajattelemaan uudella tavalla että keksimään uusia ratkaisuja ja liiketoimintamalleja myös fyysisten objektien osalta, aivan kuten musiikki- ja elokuvateollisuus ovat joutuneet tekemään musiikin ja elokuvien digitalisoiduttua. 3D-tulostus ei vähennä immateriaalioikeuksien merkitystä, mutta se ehkä tarjoaa mahdollisuuden arvioida uudelleen sitä, kuinka immateriaalioikeudet toimivat.

Loppujen lopuksi 3D-tulostus on kuitenkin vain yksi uusi tekniikka, jolla valmistetaan digitaalisia ja fyysisiä kopioita mahdollisesti immateriaalioikeuksilla suojatusta kohteesta. Oikeudenhaltijoiden on silti oltava hereillä ja sopeuduttava tilanteeseen ajattelemalla liiketoimintamallejaan aivan uusin silmin. On mahtavaa huomata, että näin Suomessa on jo toimittu ja yhä enemmän toimitaan. Hyvä me!

Uskon myös, että elleivät oikeudenhaltijat halua käydä samanlaista piraattisotaa kuin musiikki- ja elokuvateollisuus ovat aikanaan käyneet, tiettyjen kulutustuotteiden osalta on keksittävä uusia toimintatapoja. Erona tietenkin on, että näiden jo käytyjen taisteluiden vuoksi fyysisten tuotteiden oikeudenhaltijoilla on jo valmiiksi käytössään suhteellisen laaja keinovalikoima, jolla puuttua väärinkäytöksiin.

3D-tulostus ja fyysisen maailman muuttuminen digitaaliseksi eivät ainakaan vähennä tarvetta suunnitella, ylläpitää ja puolustaa yrityksen IPR-salkkua ja ottaa tekniikan kehittyminen huomioon myös yrityksen sopimusehdoissa – päinvastoin.