Olen jo pitkään seurannut läheltä yritysten lakimiesten arkea ja saanut nähdä, miten innovatiivisesti ja luovasti lakitiimeissä työskennellään. Innovatiivisuus ja luovuus näkyvät paitsi siinä, miten juristit hoitavat oman yrityksensä lakiasiat, mutta myös siinä, miten he ostajina vaativat uudenlaisia palveluita ja muovaavat samalla koko toimialaa.
Tämä havainto toimi yhtenä sytykkeenä Legal 500:n yrityslakitiimejä tutkivalle GC Powerlist Teams -julkaisulle. Julkaisua ja siihen liittyvää tapahtumaa sponsoroi Suomessa Castrén & Snellman.
Tutkimuksissamme selvitämme, miten Pohjoismaiden johtavat lakitiimit vaikuttavat alan kehitykseen niin yritystensä sisällä kuin niiden ulkopuolellakin. Lakitiimien lisääntyvä vaikutusvalta näkyy haastatteluissamme monella tavalla: lakitiimit kehittävät uusia toimintamalleja sekä omassa työssään että toimiessaan yhdessä yritystensä bisnesyksiköiden kanssa. Niillä on merkittävä rooli laajoissa yritysjärjestelyissä ja ne tekevät yhteistyötä alan palveluita tarjoavien yritysten kanssa uusilla ja luovilla tavoilla.
Yrityslakimiesten rooli muuttuu
Tekniikka on nykyisin osa arkipäiväämme ja muuttaa myös lakimiesten työtapoja. Monet lakitiimit kulkevat itse asiassa tekniikan kehityksen etunenässä. Ne ottavat ennakkoluulottomasti käyttöön erilaisia ratkaisuja ja vaativat yhä enemmän myös yhteistyökumppaneiltaan. Uusia juridiikan työkaluja ovat muun muassa sopimus- ja allekirjoitusautomaatio, e-discovery eli todistusaineiston hankinta sähköisten työkalujen avulla ja jopa erilaiset tekoälysovellukset.
Sääntelyn lisääntyminen merkitsee myös entistä suurempia riskejä yrityksille ja niiden edustajille. Yritykset ja niiden johtajat eivät välty rangaistuksilta, jos ne eivät huomioi muuttunutta sääntely-ympäristöä. Yrityslakimiehet ovatkin nyt tärkeämpiä kuin koskaan. Heidän tehtävänään ei kuitenkaan ole pelkästään pitää johtajat poissa kaltereiden takaa, vaan heitä tarvitaan myös muotoilemaan yrityksen visiota ja viitoittamaan suuntaa.
Yrityslakimiehiltä vaaditaan nykyään aivan uudenlaisia ominaisuuksia: heidän on oltava yhtä aikaa yhteistyökumppaneita, riskiasiantuntijoita ja oikeudellisia neuvonantajia. Vaativasta tehtäväkentästä seuraa, että lakiasiainjohtajat kuuluvat nykyisin yritysten ylimpään johtoon – jos eivät vielä, niin pian. He kehittävät ympärilleen tiimejä, jotka ajattelevat omasta roolistaan ja toimintatavoistaan toisin kuin ennen.
Lakitiimit ja työn tarkoitus
Nykyaikaisessa työelämässä korostetaan tiimityöskentelyä ja tiimiläisten voimaannuttamista. Yrityksen kulttuurin ja tarkoituksen tunteminen nousee silloin yhä tärkeämmäksi. Johtamisessa on tullut tutuksi lentävä lause culture eats strategy for breakfast, jonka väitetään olevan peräisin itseltään Peter Druckerilta. Se tarkoittaa, että strategian toteuttaminen kilpistyy helposti kulttuuriin. Parhaatkin strategiset suunnitelmat voivat epäonnistua, jos tiimiläiset eivät tunne itseään motivoituneiksi tai voimaantuneiksi tai jos he eivät ole sitoutuneita yrityksen toimintaan. Esimerkiksi Google kannustaa kaikkia työntekijöitään toimimaan ikään kuin he olisivat yrityksen perustajia.
Samanlaiseen ajattelutapaan kehottaa myös markkinointiguru Simon Sinek, joka puhui vuonna 2009 TED-konferenssissa motivaation kultaisesta ympyrästä. Sittemmin Sinekin esityksestä on tullut yksi katsotuimmista TED Talk -puheista. Sinekin mukaan yksilöt työskentelevät parhaiten silloin, kun heidän toimintaansa ohjaa vahva käsitys siitä, miksi he työtään tekevät. Silloin myös koko organisaatio toimii parhaiten.
Ajatus sopii hyvin myös lakitiimeille. Jos tiimit eivät tiedä, mihin niitä tarvitaan, ne eivät ehkä osaa nähdä tehtäväänsä juristeriaa pidemmälle. Eräs johtava yrityslakimies totesikin kerran, että lakitiimit ovat mukana määrittämässä koordinaatteja, joita ilman yritys kadottaisi suuntansa.
Catherine McGregor
Kirjoittaja on Legal 500 -julkaisun yrityslakimiestutkimuksista vastaava johtaja ja GC Magazine -julkaisun päätoimittaja. Hän on erityisen kiinnostunut siitä, miten asiakkaat vaikuttavat oikeudellisten palveluiden tulevaisuuteen ja miten yhdenvertaisuus toteutuu lakimiehen ammatissa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Julkaistu 5.9.2024 – Data ja teknologia
Teknologiahankinta voi siivittää yrityksen kasvuun – tai kaataa sen
Julkaistu 28.8.2024 – Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot
Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle
Julkaistu 14.8.2024 – ESG ja yritysvastuu
Yritysvastuudirektiivin siirtymäkausi alkoi jo
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Topi Lusenius, Anders Forss & Kim Parviainen
Antti Kaakkola, Sonja Leinonen & Jessica Salmia
Anna Kuusniemi-Laine & Lia Heasman
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024