7.12.2022

Windfall-veron valmistelu jatkuu – lausunnot annettava 12.12.2022 mennessä

Valtiovarainministeriö lähetti 2.12.2022 lausuntokierrokselle luonnosehdotuksen sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittojen verotusta koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen mukaan verovelvollisia olisivat Suomen markkinoilla toimivat tietyt sähköalan yritykset sekä tietyt fossiilisten polttoaineiden alan yritykset. Veronalaisiin voittoihin sovellettaisiin 33 prosentin verokantaa. Ehdotetut verot perittäisiin tavanomaisen yhteisöveron (20 prosenttia) lisäksi, ja ne suoritettaisiin valtiolle. Voittovero ei olisi yritysten verotuksessa vähennyskelpoinen.

Verotettavat yritykset

Voittoveroa sovellettaisiin sähköalan yrityksiin, jotka harjoittavat sähköntuotantoa tai -toimitusta. Sähköntuottajien lisäksi verovelvollisia olisivat siten myös tukku- ja vähittäismyyjät. Huomionarvoista on, että tältä osin ehdotus poikkeaisi taustalla olevasta EU-asetuksesta (2022/1854), jossa edellytetään tulokaton kohdistamista sähköntuottajiin. Voittoveroa olisi kuitenkin tarkoitus soveltaa vain toimijoihin, joiden sähköntuotannon ja -myynnin laajuus ylittäisi sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) vähäiselle liiketoiminnalle asetetut rajat. Konserniyhtiöiden verovelvollisuus määräytyisi yhtiökohtaisesti, joten vähäisen liiketoiminnan rajan ylittymistä arvioitaisiin yrityskohtaisesti.

Fossiilisten polttoaineiden alan yrityksistä voittoveroa sovellettaisiin niihin, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä ja kivihiilituotteiden valmistuksesta.

Veronalaisen voiton määrittäminen

Voittoveron soveltamisalaan kuuluvilla sähköalan yrityksillä voittovero laskettaisiin muun sähköliiketoiminnan kuin sähköverkkotoiminnan tuloksen perusteella eli – lakiluonnoksen sanamuodon mukaan – sähköliiketoiminnan tuloksen perusteella. Mahdollisen ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamaa tuloa ei otettaisi huomioon sähköliiketoiminnan tuloksessa. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan verovuodelle jaksotettujen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus, kuten myös tulojen ja menojen jaksottaminen, määräytyisivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Sähköliiketoiminnan voitosta ei kuitenkaan verotettaisi määrää, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Viiden prosentin tuottorajan tarkoituksena olisi välttää negatiivisia vaikutuksia sähkön tuotannon investointeihin. Veronalaisen voiton määrittämisessä käytettäisiin uudella tavalla ”sähköliiketoiminnan” tulosta, ja tästä mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset jäänevät oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.

Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden alan yritykset maksaisivat voittoveroa elinkeinotoiminnan tuloksestaan, joka ylittäisi taseen mukaiselle omalle pääomalle lasketun viiden prosentin tuoton. Kiinteän toimipaikan varoja ja velkoja ei otettaisi huomioon viiden prosentin vuotuisen tuoton määrää laskettaessa. Koska fossiilisten polttoaineiden alan yrityksiin ei sovelleta vastaavia eriyttämisvelvoitteita kuin sähköalan yrityksiin, voitto laskettaisiin yrityksen koko elinkeinotoiminnan tuloksen eli verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksen perusteella.

Mitä seuraavaksi?

Lakiesityksen lausuntoaika päättyy 12.12.2022. Uusi voittoverolaki ja siihen liittyvät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiluonnoksen mukaan voittoveroa sovellettaisiin verovuodelle 2023 kohdistuviin voittoihin. Verot kannettaisiin käytännössä jälkikäteen vuoden 2024 aikana. Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi on luultavaa, että valmistelu etenee lausuntokierroksen jälkeen nopeasti. EU-asetuksen 2022/1854 mukaan jäsenvaltion on 31.12.2022 mennessä hyväksyttävä ja julkaistava toimet, joilla solidaarisuusmaksu pannaan täytäntöön. EU-asetuksen sähköntuottajien tulokattoa koskevia säännöksiä alettiin soveltaa 1.12.2022.

Uusimmat referenssit

Avustimme Nomiosia, eurooppalaisen growth buyout -pääomasijoittaja Keensight Capitalin portfolioyhtiötä, sen rajat ylittävässä yrityskaupassa, jossa se osti Intragen Groupin. Intragen Group on johtava eurooppalainen digitaalisen identiteetin ja pääsynhallinnan asiantuntija. Yritysosto on merkittävä virstanpylväs Nomiosin kasvustrategiassa ja vahvistaa edelleen yhtiön asemaa kansainvälisenä ja luotettuna kyberturvallisuuden kumppanina Euroopassa. Nomios on yksi Euroopan johtavista kyberturvallisuuspalveluiden tarjoajista. Keensight Capital on eurooppalainen growth buyout -pääomasijoitusyhtiö, jolla on syvää asiantuntemusta teknologia- ja terveydenhuoltoaloilta.
Julkaistu 17.11.2025
Castrén & Snellman laati ympäristöministeriön toimeksiannosta selvityksen siitä, miten kiertotalouslailla voitaisiin vaikuttaa julkisiin hankintoihin siten, että kiertotaloustekijät otettaisiin niissä paremmin huomioon. Selvityksellä tuotettiin tietoa kiertotalouslain valmistelun tueksi. Selvitys sisältää katsauksen relevantteihin strategioihin, toimintaohjelmiin ja linjauksiin, lainsäädäntökatsauksen, oikeuskäytäntökatsauksen, arvion kiertotaloushankintojen nykytilasta sekä kansainvälisiä esimerkkejä kiertotalousaspektien huomioon ottamisesta julkisissa hankinnoissa. Esitimme selvityksessä myös konkreettisia johtopäätöksiä sekä ehdotuksen mahdolliseksi säännökseksi perusteluineen. Ehdotuksessa on pyritty siihen, että sääntely olisi mahdollisimman vaikuttavaa ja haitalliset sivuvaikutukset mahdollisimman vähäisiä. Julkaistu selvitys on luettavissa kiertotalouslakihankkeen hankeikkunassa . Selvityksen toteutti työryhmä Anna Kuusniemi-Laine, Sanna Aalto-Setälä, Lotta Huhtamäki, Marja Ollila, Laura Vuorinen, Paavo Heinonen ja Anna Ylitalo.
Julkaistu 11.11.2025
Avustimme CapMan Real Estatea korkealaatuisen, Helsingin Katajanokalla sijaitsevan asuinkiinteistön hankinnassa ja rahoituksessa. Kiinteistö hankittiin Suomen Merimiespalvelutoimistolta (MEPA). Kaupan kohteena ollut vuonna 2017 valmistunut kiinteistö koostuu 38 modernista vuokra-asunnosta ja pysäköintihallista. Rakennus on korkealaatuinen, ja siinä on modernit pohjaratkaisut sekä hyvin suunnitellut yhteiset tilat, kuten kuntosali ja kattosauna. Rakennus sulautuu hyvin alueen historialliseen ja merelliseen luonteeseen. Asuinkiinteistö sijaitsee Helsingin keskustan tuntumassa arvostetussa Katajanokan merenrantakaupunginosassa. Kiinteistöllä on korkea ESG-profiili, jota CapMan Real Estate aikoo kehittää entisestään.
Julkaistu 6.11.2025
Toimimme Stena Linen oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa NLC Ferry Ab Oy:n (Wasaline). Kauppa vahvistaa Stena Linen asemaa Itämerellä ja mahdollistaa Stena Linen toiminnan Ruotsin Uumajan ja Suomen Vaasan välisellä lauttareitillä. Yritysosto vahvistaa entisestään Stena Linen asemaa yhtenä kestävän kehityksen johtavista toimijoista lauttateollisuudessa ja parantaa yhtiön mahdollisuuksia käyttää vaihtoehtoisia polttoaineita sekä tarjoaa vahvan intermodaalisen kuljetusyhteyden Göteborgin ja Trelleborgin suuntaan ja edelleen Euroopan mantereelle. NLC Ferryn, joka toimii lisänimellä Wasaline, omisti Merenkurkun Link, joka on Uumajan ja Vaasan kaupunkien puoliksi omistama yhtiö. Wasaline on maailman pohjoisin varustamo, joka liikennöi päivittäin matkustaja- ja rahtiliikennettä Vaasan ja Uumajan välillä. Wasaline on Itämeren ensimmäinen hiilineutraali lauttaliikenteen harjoittaja biokaasulla ja akuilla kulkevalla hybridialuksellaan Aurora Botnia. Stena Line on yksi Euroopan johtavista lauttaoperaattoreista, jolla on 20 reittiä eri puolilla Eurooppaa. Yhtiö on perheyritys, joka perustettiin vuonna 1962, ja sen pääkonttori sijaitsee Göteborgissa. Sen palveluksessa on 6 550 työntekijää ja sen vuotuinen liikevaihto on 19,6 miljardia kruunua. Kaupan toteutuminen on ehdollinen Uumajan ja Vaasan kunnanvaltuustojen hyväksynnöille sekä tavanomaisille kaupan täytäntöönpanoa koskeville ehdoille, kuten viranomaishyväksynnöille. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 alussa. Castrén & Snellman tekee yhteistyötä CMS Wistrandin kanssa, joka on Stena Linen neuvonantaja Ruotsin lakia koskevissa asioissa kaupan yhteydessä.
Julkaistu 4.11.2025