Valtiovarainministeriö lähetti 2.12.2022 lausuntokierrokselle luonnosehdotuksen sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittojen verotusta koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen mukaan verovelvollisia olisivat Suomen markkinoilla toimivat tietyt sähköalan yritykset sekä tietyt fossiilisten polttoaineiden alan yritykset. Veronalaisiin voittoihin sovellettaisiin 33 prosentin verokantaa. Ehdotetut verot perittäisiin tavanomaisen yhteisöveron (20 prosenttia) lisäksi, ja ne suoritettaisiin valtiolle. Voittovero ei olisi yritysten verotuksessa vähennyskelpoinen.
7.12.2022
Windfall-veron valmistelu jatkuu – lausunnot annettava 12.12.2022 mennessä
Kanerva Sunila, Mikko Alakare, Noora Ahonen & Samuli Tarkiainen
Verotettavat yritykset
Voittoveroa sovellettaisiin sähköalan yrityksiin, jotka harjoittavat sähköntuotantoa tai -toimitusta. Sähköntuottajien lisäksi verovelvollisia olisivat siten myös tukku- ja vähittäismyyjät. Huomionarvoista on, että tältä osin ehdotus poikkeaisi taustalla olevasta EU-asetuksesta (2022/1854), jossa edellytetään tulokaton kohdistamista sähköntuottajiin. Voittoveroa olisi kuitenkin tarkoitus soveltaa vain toimijoihin, joiden sähköntuotannon ja -myynnin laajuus ylittäisi sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) vähäiselle liiketoiminnalle asetetut rajat. Konserniyhtiöiden verovelvollisuus määräytyisi yhtiökohtaisesti, joten vähäisen liiketoiminnan rajan ylittymistä arvioitaisiin yrityskohtaisesti.
Fossiilisten polttoaineiden alan yrityksistä voittoveroa sovellettaisiin niihin, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä ja kivihiilituotteiden valmistuksesta.
Veronalaisen voiton määrittäminen
Voittoveron soveltamisalaan kuuluvilla sähköalan yrityksillä voittovero laskettaisiin muun sähköliiketoiminnan kuin sähköverkkotoiminnan tuloksen perusteella eli – lakiluonnoksen sanamuodon mukaan – sähköliiketoiminnan tuloksen perusteella. Mahdollisen ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamaa tuloa ei otettaisi huomioon sähköliiketoiminnan tuloksessa. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan verovuodelle jaksotettujen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus, kuten myös tulojen ja menojen jaksottaminen, määräytyisivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Sähköliiketoiminnan voitosta ei kuitenkaan verotettaisi määrää, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Viiden prosentin tuottorajan tarkoituksena olisi välttää negatiivisia vaikutuksia sähkön tuotannon investointeihin. Veronalaisen voiton määrittämisessä käytettäisiin uudella tavalla ”sähköliiketoiminnan” tulosta, ja tästä mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset jäänevät oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.
Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden alan yritykset maksaisivat voittoveroa elinkeinotoiminnan tuloksestaan, joka ylittäisi taseen mukaiselle omalle pääomalle lasketun viiden prosentin tuoton. Kiinteän toimipaikan varoja ja velkoja ei otettaisi huomioon viiden prosentin vuotuisen tuoton määrää laskettaessa. Koska fossiilisten polttoaineiden alan yrityksiin ei sovelleta vastaavia eriyttämisvelvoitteita kuin sähköalan yrityksiin, voitto laskettaisiin yrityksen koko elinkeinotoiminnan tuloksen eli verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksen perusteella.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesityksen lausuntoaika päättyy 12.12.2022. Uusi voittoverolaki ja siihen liittyvät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiluonnoksen mukaan voittoveroa sovellettaisiin verovuodelle 2023 kohdistuviin voittoihin. Verot kannettaisiin käytännössä jälkikäteen vuoden 2024 aikana. Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi on luultavaa, että valmistelu etenee lausuntokierroksen jälkeen nopeasti. EU-asetuksen 2022/1854 mukaan jäsenvaltion on 31.12.2022 mennessä hyväksyttävä ja julkaistava toimet, joilla solidaarisuusmaksu pannaan täytäntöön. EU-asetuksen sähköntuottajien tulokattoa koskevia säännöksiä alettiin soveltaa 1.12.2022.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Nscale – Datakeskushanke
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026
Taaleri – Sijoitus Nordic Science Investmentsiin
Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Eläketurvakeskus – Informaatiomuotoilutyöpaja
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Aktia Pankki – 80 miljoonan euron AT1-joukkovelkakirjalaina
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026