Valtiovarainministeriö lähetti 2.12.2022 lausuntokierrokselle luonnosehdotuksen sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittojen verotusta koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen mukaan verovelvollisia olisivat Suomen markkinoilla toimivat tietyt sähköalan yritykset sekä tietyt fossiilisten polttoaineiden alan yritykset. Veronalaisiin voittoihin sovellettaisiin 33 prosentin verokantaa. Ehdotetut verot perittäisiin tavanomaisen yhteisöveron (20 prosenttia) lisäksi, ja ne suoritettaisiin valtiolle. Voittovero ei olisi yritysten verotuksessa vähennyskelpoinen.
7.12.2022
Windfall-veron valmistelu jatkuu – lausunnot annettava 12.12.2022 mennessä
Kanerva Sunila, Mikko Alakare, Noora Ahonen & Samuli Tarkiainen
Verotettavat yritykset
Voittoveroa sovellettaisiin sähköalan yrityksiin, jotka harjoittavat sähköntuotantoa tai -toimitusta. Sähköntuottajien lisäksi verovelvollisia olisivat siten myös tukku- ja vähittäismyyjät. Huomionarvoista on, että tältä osin ehdotus poikkeaisi taustalla olevasta EU-asetuksesta (2022/1854), jossa edellytetään tulokaton kohdistamista sähköntuottajiin. Voittoveroa olisi kuitenkin tarkoitus soveltaa vain toimijoihin, joiden sähköntuotannon ja -myynnin laajuus ylittäisi sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) vähäiselle liiketoiminnalle asetetut rajat. Konserniyhtiöiden verovelvollisuus määräytyisi yhtiökohtaisesti, joten vähäisen liiketoiminnan rajan ylittymistä arvioitaisiin yrityskohtaisesti.
Fossiilisten polttoaineiden alan yrityksistä voittoveroa sovellettaisiin niihin, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä ja kivihiilituotteiden valmistuksesta.
Veronalaisen voiton määrittäminen
Voittoveron soveltamisalaan kuuluvilla sähköalan yrityksillä voittovero laskettaisiin muun sähköliiketoiminnan kuin sähköverkkotoiminnan tuloksen perusteella eli – lakiluonnoksen sanamuodon mukaan – sähköliiketoiminnan tuloksen perusteella. Mahdollisen ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamaa tuloa ei otettaisi huomioon sähköliiketoiminnan tuloksessa. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan verovuodelle jaksotettujen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus, kuten myös tulojen ja menojen jaksottaminen, määräytyisivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Sähköliiketoiminnan voitosta ei kuitenkaan verotettaisi määrää, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Viiden prosentin tuottorajan tarkoituksena olisi välttää negatiivisia vaikutuksia sähkön tuotannon investointeihin. Veronalaisen voiton määrittämisessä käytettäisiin uudella tavalla ”sähköliiketoiminnan” tulosta, ja tästä mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset jäänevät oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.
Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden alan yritykset maksaisivat voittoveroa elinkeinotoiminnan tuloksestaan, joka ylittäisi taseen mukaiselle omalle pääomalle lasketun viiden prosentin tuoton. Kiinteän toimipaikan varoja ja velkoja ei otettaisi huomioon viiden prosentin vuotuisen tuoton määrää laskettaessa. Koska fossiilisten polttoaineiden alan yrityksiin ei sovelleta vastaavia eriyttämisvelvoitteita kuin sähköalan yrityksiin, voitto laskettaisiin yrityksen koko elinkeinotoiminnan tuloksen eli verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksen perusteella.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesityksen lausuntoaika päättyy 12.12.2022. Uusi voittoverolaki ja siihen liittyvät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiluonnoksen mukaan voittoveroa sovellettaisiin verovuodelle 2023 kohdistuviin voittoihin. Verot kannettaisiin käytännössä jälkikäteen vuoden 2024 aikana. Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi on luultavaa, että valmistelu etenee lausuntokierroksen jälkeen nopeasti. EU-asetuksen 2022/1854 mukaan jäsenvaltion on 31.12.2022 mennessä hyväksyttävä ja julkaistava toimet, joilla solidaarisuusmaksu pannaan täytäntöön. EU-asetuksen sähköntuottajien tulokattoa koskevia säännöksiä alettiin soveltaa 1.12.2022.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Suominen Oyj – Merkintäetuoikeusanti
Avustimme Suominen Oyj:tä merkintäetuoikeusannissa. Anti ylimerkittiin, ja yhtiö keräsi annissa noin 28 miljoonan euron bruttovarat. Avustimme Suomista myös yhtiön kolmivuotisen 100 miljoonan euron arvoisen syndikoidun lainajärjestelyn ehtojen uudelleenneuvottelussa, jossa laina-aikaa pidennettiin ja kovenanttiehtoihin lisättiin liikkumavaraa. ”Haluan kiittää kaikkia osakkeenomistajia tuesta ja luottamuksesta Suomisen tulevaisuutta kohtaan. Toteutettu osakeanti vauhdittaa Full Potential -ohjelman toimeenpanoa ja vahvistaa samalla pääomarakennettamme. Muutosohjelma keskittyy erityisesti tuotantomme ja toimitusketjumme luotettavuuden ja tehokkuuden sekä kaupallisten kyvykkyyksiemme parantamiseen. Näin kykenemme entistä paremmin vastaamaan asiakkaidemme ja osakkeenomistajiemme odotuksiin”, toteaa Suomisen toimitusjohtaja Charles Héaulmé. Suominen on kuitukangasvalmistaja, joka toimii globaaleilla markkinoilla. Suominen luo arvoa hankkimalla kuituraaka-aineita ja valmistamalla niistä kuitukankaita, joita yhtiön asiakkaat jatkojalostavat tuotteiksi sekä kuluttajille että ammattikäyttöön. Suomisen visio on olla edelläkävijä innovatiivisissa ja vastuullisissa kuitukankaissa. Suomisen liikevaihto vuonna 2025 oli 412,4 milj. euroa ja yhtiö työllistää lähes 700 ammattilaista Euroopassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Suomisen osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.
Julkaistu 6.7.2026
Nordea Bank Oyj ja Avain Yhtiöt – kiinteistöportfolion rahoitusjärjestely
Toimimme Nordea Bank Oyj:n ja Avain Yhtiöiden neuvonantajana noin 48 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä. Järjestely sisälsi luottoja olemassa olevan kiinteistöportfolion jälleenrahoitukseen sekä yrityksien hankkimiseen – ja kiinteistökehitystarpeisiin. Rahoitusjärjestely tukee Avain Yhtiöiden tavoitetta rakentaa ja ylläpitää toimivaa, turvallista ja ympäristöystävällistä asumisympäristöä sekä kehittää asumisen ja rakentamisen yleistä laatua. Avain Yhtiöt on suomalainen asumiseen, asumispalveluihin, rakennusurakointiin ja uudisrakentamiseen keskittyvä konserni. Yhtiön tavoitteena on rakentaa vuosittain 1 000 uutta asuntoa Suomen keskeisille kasvualueille.
Julkaistu 2.7.2026
Osakkeenomistajat – Suomen Autohuolto -konsernin myynti
Avustimme Suomen Autohuolto Oy:n osakkeenomistajia heidän myydessä yhtiön koko osakekannan SAKA Finland Group Oy:lle. Suomen Autohuolto -konserni on yksi Suomen suurimmista autojen merkkihuoltoon keskittyvistä yrityksistä ja sillä on toimipisteitä Oulussa, Tampereella ja heinäkuusta eteenpäin myös Järvenpäässä. Kaupan lopullinen voimaantulo edellyttää Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) hyväksyntää.
Julkaistu 26.6.2026
Luonnonvarakeskus – Tekoälykoulutus
Järjestimme Luonnonvarakeskuksen (Luke) juristeille kaksi heille räätälöityä tekoälytyöpajaa. Keskustelimme tekoälymurroksesta ja sen vaikutuksista juristien ajatusmalleihin ja työtapoihin sekä tarjosimme osallistujille käytännönläheisiä ratkaisuja oman työnsä tehostamiseen ja virtaviivaistamiseen Legoran avulla. Tekoälyyn erikoistuneet juristimme valmistelivat työpajoja varten Lukelle räätälöityjä ja julkishallinnon tarpeisiin soveltuvia käyttötapauksia, jotka Luke sai työpajojen jälkeen omaan käyttöönsä. Käyttötapaukset kattoivat muun muassa seuraavat kokonaisuudet: miten oikeuslähteitä ja organisaation omaa dataa hyödynnetään tekoälytulosten maksimoimisessa miten tekoälytyönkulkuja rakennetaan ja hyödynnetään miten sopimusten luonnostelua ison asiakirjamassan pohjalta tehostetaan tekoälyn avulla. Työpajoissa heräsi monipuolista keskustelua tekoälyn roolista ja hyödyistä juristin työtehtävissä. Osallistujat arvostivat sitä, miten ymmärrettävästi ja kattavasti asiantuntijamme osasivat esitellä tekoälyn luonnetta ja sen hyötyjä juuri juridisessa kontekstissa. ”Työpajat tukivat erinomaisesti Luken tavoitetta hyödyntää tekoälyä hallitusti ja toivat konkreettisia käytännön oppeja heti hyödynnettäväksi”, sanoo Luken hallintojohtaja Hannu Laitinen.
Julkaistu 26.6.2026