Valtiovarainministeriö lähetti 2.12.2022 lausuntokierrokselle luonnosehdotuksen sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittojen verotusta koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen mukaan verovelvollisia olisivat Suomen markkinoilla toimivat tietyt sähköalan yritykset sekä tietyt fossiilisten polttoaineiden alan yritykset. Veronalaisiin voittoihin sovellettaisiin 33 prosentin verokantaa. Ehdotetut verot perittäisiin tavanomaisen yhteisöveron (20 prosenttia) lisäksi, ja ne suoritettaisiin valtiolle. Voittovero ei olisi yritysten verotuksessa vähennyskelpoinen.
7.12.2022
Windfall-veron valmistelu jatkuu – lausunnot annettava 12.12.2022 mennessä
Kanerva Sunila, Mikko Alakare, Noora Ahonen & Samuli Tarkiainen
Verotettavat yritykset
Voittoveroa sovellettaisiin sähköalan yrityksiin, jotka harjoittavat sähköntuotantoa tai -toimitusta. Sähköntuottajien lisäksi verovelvollisia olisivat siten myös tukku- ja vähittäismyyjät. Huomionarvoista on, että tältä osin ehdotus poikkeaisi taustalla olevasta EU-asetuksesta (2022/1854), jossa edellytetään tulokaton kohdistamista sähköntuottajiin. Voittoveroa olisi kuitenkin tarkoitus soveltaa vain toimijoihin, joiden sähköntuotannon ja -myynnin laajuus ylittäisi sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) vähäiselle liiketoiminnalle asetetut rajat. Konserniyhtiöiden verovelvollisuus määräytyisi yhtiökohtaisesti, joten vähäisen liiketoiminnan rajan ylittymistä arvioitaisiin yrityskohtaisesti.
Fossiilisten polttoaineiden alan yrityksistä voittoveroa sovellettaisiin niihin, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä ja kivihiilituotteiden valmistuksesta.
Veronalaisen voiton määrittäminen
Voittoveron soveltamisalaan kuuluvilla sähköalan yrityksillä voittovero laskettaisiin muun sähköliiketoiminnan kuin sähköverkkotoiminnan tuloksen perusteella eli – lakiluonnoksen sanamuodon mukaan – sähköliiketoiminnan tuloksen perusteella. Mahdollisen ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamaa tuloa ei otettaisi huomioon sähköliiketoiminnan tuloksessa. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan verovuodelle jaksotettujen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus, kuten myös tulojen ja menojen jaksottaminen, määräytyisivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Sähköliiketoiminnan voitosta ei kuitenkaan verotettaisi määrää, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Viiden prosentin tuottorajan tarkoituksena olisi välttää negatiivisia vaikutuksia sähkön tuotannon investointeihin. Veronalaisen voiton määrittämisessä käytettäisiin uudella tavalla ”sähköliiketoiminnan” tulosta, ja tästä mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset jäänevät oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.
Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden alan yritykset maksaisivat voittoveroa elinkeinotoiminnan tuloksestaan, joka ylittäisi taseen mukaiselle omalle pääomalle lasketun viiden prosentin tuoton. Kiinteän toimipaikan varoja ja velkoja ei otettaisi huomioon viiden prosentin vuotuisen tuoton määrää laskettaessa. Koska fossiilisten polttoaineiden alan yrityksiin ei sovelleta vastaavia eriyttämisvelvoitteita kuin sähköalan yrityksiin, voitto laskettaisiin yrityksen koko elinkeinotoiminnan tuloksen eli verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksen perusteella.
Mitä seuraavaksi?
Lakiesityksen lausuntoaika päättyy 12.12.2022. Uusi voittoverolaki ja siihen liittyvät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiluonnoksen mukaan voittoveroa sovellettaisiin verovuodelle 2023 kohdistuviin voittoihin. Verot kannettaisiin käytännössä jälkikäteen vuoden 2024 aikana. Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi on luultavaa, että valmistelu etenee lausuntokierroksen jälkeen nopeasti. EU-asetuksen 2022/1854 mukaan jäsenvaltion on 31.12.2022 mennessä hyväksyttävä ja julkaistava toimet, joilla solidaarisuusmaksu pannaan täytäntöön. EU-asetuksen sähköntuottajien tulokattoa koskevia säännöksiä alettiin soveltaa 1.12.2022.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026
Plastep – Osakekannan myynti
Avustimme Plastep Oy:tä ja sen osakkeenomistajia FinnProfiles Oy:n ostaessa yrityksen koko osakekannan. Yrityskauppa vahvistaa FinnProfilesin asemaa pohjoismaisena tiivistys- ja eristeratkaisujen asiantuntijana sekä laajentaa yhtiön osaamista muovituotteiden ja teknisten komponenttien valmistuksessa. Plastep on vuonna 2001 perustettu Etelä-Savossa kotipaikkaansa pitävä vaativien ja teknisten muoviosien suunnitteluun ja tuotantoon erikoistunut sopimusvalmistaja, jonka liikevaihto on 6,5 miljoonaa euroa.
Julkaistu 18.2.2026