7.12.2022

Windfall-veron valmistelu jatkuu – lausunnot annettava 12.12.2022 mennessä

Valtiovarainministeriö lähetti 2.12.2022 lausuntokierrokselle luonnosehdotuksen sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan yritysten voittojen verotusta koskevaksi väliaikaiseksi lainsäädännöksi. Lakiluonnoksen mukaan verovelvollisia olisivat Suomen markkinoilla toimivat tietyt sähköalan yritykset sekä tietyt fossiilisten polttoaineiden alan yritykset. Veronalaisiin voittoihin sovellettaisiin 33 prosentin verokantaa. Ehdotetut verot perittäisiin tavanomaisen yhteisöveron (20 prosenttia) lisäksi, ja ne suoritettaisiin valtiolle. Voittovero ei olisi yritysten verotuksessa vähennyskelpoinen.

Verotettavat yritykset

Voittoveroa sovellettaisiin sähköalan yrityksiin, jotka harjoittavat sähköntuotantoa tai -toimitusta. Sähköntuottajien lisäksi verovelvollisia olisivat siten myös tukku- ja vähittäismyyjät. Huomionarvoista on, että tältä osin ehdotus poikkeaisi taustalla olevasta EU-asetuksesta (2022/1854), jossa edellytetään tulokaton kohdistamista sähköntuottajiin. Voittoveroa olisi kuitenkin tarkoitus soveltaa vain toimijoihin, joiden sähköntuotannon ja -myynnin laajuus ylittäisi sähköliiketoimintojen eriyttämisestä annetussa työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1305/2019) vähäiselle liiketoiminnalle asetetut rajat. Konserniyhtiöiden verovelvollisuus määräytyisi yhtiökohtaisesti, joten vähäisen liiketoiminnan rajan ylittymistä arvioitaisiin yrityskohtaisesti.

Fossiilisten polttoaineiden alan yrityksistä voittoveroa sovellettaisiin niihin, joiden liikevaihdosta yli 75 prosenttia muodostuu raakaöljyn tai maakaasun tuotannosta, jalostettujen öljytuotteiden valmistuksesta raakaöljystä ja kivihiilituotteiden valmistuksesta.

Veronalaisen voiton määrittäminen

Voittoveron soveltamisalaan kuuluvilla sähköalan yrityksillä voittovero laskettaisiin muun sähköliiketoiminnan kuin sähköverkkotoiminnan tuloksen perusteella eli – lakiluonnoksen sanamuodon mukaan – sähköliiketoiminnan tuloksen perusteella. Mahdollisen ulkomailla sijaitsevan kiinteän toimipaikan tuottamaa tuloa ei otettaisi huomioon sähköliiketoiminnan tuloksessa. Sähköliiketoiminnan tuloksella tarkoitettaisiin sähköliiketoiminnan verovuodelle jaksotettujen veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen sekä muiden vähennyskelpoisten erien erotusta. Tulojen veronalaisuus ja menojen vähennyskelpoisuus, kuten myös tulojen ja menojen jaksottaminen, määräytyisivät joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain mukaisesti. Sähköliiketoiminnan voitosta ei kuitenkaan verotettaisi määrää, joka vastaa sähköliiketoiminnan tilinpäätöksen omalle pääomalle laskettua viiden prosentin vuotuista tuottoa. Viiden prosentin tuottorajan tarkoituksena olisi välttää negatiivisia vaikutuksia sähkön tuotannon investointeihin. Veronalaisen voiton määrittämisessä käytettäisiin uudella tavalla ”sähköliiketoiminnan” tulosta, ja tästä mahdollisesti aiheutuvat tulkintakysymykset jäänevät oikeuskäytännössä ratkaistavaksi.

Ehdotetun lain soveltamisalaan kuuluvat fossiilisten polttoaineiden alan yritykset maksaisivat voittoveroa elinkeinotoiminnan tuloksestaan, joka ylittäisi taseen mukaiselle omalle pääomalle lasketun viiden prosentin tuoton. Kiinteän toimipaikan varoja ja velkoja ei otettaisi huomioon viiden prosentin vuotuisen tuoton määrää laskettaessa. Koska fossiilisten polttoaineiden alan yrityksiin ei sovelleta vastaavia eriyttämisvelvoitteita kuin sähköalan yrityksiin, voitto laskettaisiin yrityksen koko elinkeinotoiminnan tuloksen eli verovuoden tuottojen ja kulujen erotuksen perusteella.

Mitä seuraavaksi?

Lakiesityksen lausuntoaika päättyy 12.12.2022. Uusi voittoverolaki ja siihen liittyvät muutokset elinkeinotulon verottamisesta annettuun lakiin on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Lakiluonnoksen mukaan voittoveroa sovellettaisiin verovuodelle 2023 kohdistuviin voittoihin. Verot kannettaisiin käytännössä jälkikäteen vuoden 2024 aikana. Ehdotuksen kiireellisyyden vuoksi on luultavaa, että valmistelu etenee lausuntokierroksen jälkeen nopeasti. EU-asetuksen 2022/1854 mukaan jäsenvaltion on 31.12.2022 mennessä hyväksyttävä ja julkaistava toimet, joilla solidaarisuusmaksu pannaan täytäntöön. EU-asetuksen sähköntuottajien tulokattoa koskevia säännöksiä alettiin soveltaa 1.12.2022.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi. 
Julkaistu 19.8.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026