14.7.2016

Suomalaisissa yrityksissä kytevä potentiaali houkuttelee sijoittajia

Yritysjärjestelyt ovat käynnistyneet Euroopassa alkuvuonna odotuksia hitaammin. Vuoden 2016 alkupuoliskon aikana Euroopassa tehtyjen yrityskauppojen arvo oli 19 prosenttia pienempi edellisvuoden samaan ajanjaksoon verrattuna. Kaupankäyntiä Euroopassa on varjostanut Britannian EU-kansanäänestyksen mukanaan tuoma epävarmuus ja Yhdysvaltojen tiukentunut suhtautuminen verotussyistä tehtyihin ns. tax inversion -kauppoihin.

Britanniaan suuntautunut investointitoiminta on vähentynyt varsinkin brexitin johdosta. Vuosi 2015 oli Britanniassa ennätyksellisen vilkas. Sen sijaan vuoden 2016 alkupuoliskon aikana Britanniassa raportoitiin 638 kauppaa, joiden yhteenlaskettu arvo oli noin 50 miljardia euroa. Yrityskauppojen arvo on lähes 70 prosenttia vähemmän vuoden 2015 alkupuoliskoon verrattuna ja alhaisin sitten vuoden 2010.

Euroopan hitaaseen talouskasvuun ja markkinoiden epävakauteen verrattuna Pohjoismaiden markkinat säilyivät taantumasta huolimatta vakaina. Pohjoismaissa tehtiin tämän vuoden alkupuoliskolla 497 kauppaa, joiden yhteenlaskettu arvo oli 38 miljardia euroa. Kauppojen arvo kasvoi 40 prosenttia edellisvuodesta. Kaikista Euroopassa tehdyistä yrityskaupoista 12 prosenttia toteutettiin Pohjoismaissa. Pohjoismaista onkin tulossa yhä houkuttelevampi kohde yritysjärjestelyille.

Yrityskauppojen neljä trendiä Suomessa vuonna 2016

Ira Kalb toteaa tuoreessa Huffington Postin blogitekstissään, että Suomi on maailman parhaiten varjeltu salaisuus. Kalbin mukaan suomalaiset tuotteet ja yhtiöt eivät ole onnistuneet markkinoimaan itseään maailmalla riittävän hyvin ­– vaikka siihen olisi syytä. Tuoreimman, vuoden 2016 alkupuoliskoa koskevan Mergermarket H1 2016 M&A -trendiraportin mukaan näyttää kuitenkin siltä, ettei tämä pidä täysin paikkaansa.

Suomessa raportoitiin vuoden 2016 alkupuoliskolta 76 kauppaa, joiden yhteenlaskettu arvo oli 11,2 miljardia euroa. Kauppojen arvo kasvoi lähes 370 prosenttia vuoden 2015 alkupuoliskoon verrattuna (84 kauppaa, 2,4 miljardia euroa). Tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen suurin kauppa oli järjestely, jossa ruotsalainen Boliden osti Kevitsan kaivoksen 646 miljoonalla eurolla. Toisen vuosineljänneksen tilastojen kärjessä komeilee kauppa, jossa japanilainen televiestintäjätti SoftBank myi enemmistöosuutensa Supercellissä kiinalaiselle internetjätti Tencentille. Supercellin arvoksi on arvioitu 10,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria.

Vuoden alkupuoliskoa hallitsivat muutamat suuret järjestelyt, joista osassa meilläkin on ollut kunnia olla mukana. Yksittäiset isot kaupat hämärtävät kuitenkin tilastoja ja saattavat jättää varjoonsa muita, toisinaan selkeämpiä ja joka tapauksessa mielenkiintoisia trendejä.

Olemme oman toimintamme kautta tunnistaneet tänä vuonna seuraavia yrityskauppoja koskevia trendejä Suomessa.

 

Lähteet:
Mergermarket H1 2016 M&A -trendiraportti ja muu Mergermarketin tietokanta
Thomson Reuters Mid-Market M&A Review, H1 2016 -raportti

Uusimmat referenssit

Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä avointen lähteiden tiedonkeruuseen liittyvän tuotteen ja liiketoiminnan Patria Oyj:lle. Myyty ohjelmistoja ja palveluita yhdistävä liiketoiminta ei kuulu WithSecuren nykyisen strategian piiriin. Myynnin myötä WithSecure terävöittää keskittymistään Elements-portfolioon. WithSecure on globaali kyberturvallisuusyritys (listattu NASDAQ OMX Helsingin pörssissä), jolla on yli 35 vuoden kokemus alalta. WithSecure tarjoaa kumppaneilleen joustavia kaupallisia malleja, jotka varmistavat molemminpuolisen menestyksen dynaamisessa tietoturvan maailmassa. Patria on kansainvälinen puolustus- ja turvallisuusalan yritys, joka tarjoaa puolustus-, turvallisuus- ja ilmailualan elinkaaren tukipalveluita sekä teknologiaratkaisuja. Kaupan myötä Patria avaa toimipisteen Oulussa ja 10 nyt liiketoiminta-alueella työskentelevää WithSecuren asiantuntijaa siirtyy Patrian palvelukseen. 
Julkaistu 30.9.2024
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024