Kirjoitimme vuodenvaihteessa kuluttajansuojalain (38/1978, muutoksineen) siirtymisestä digitaaliselle aikakaudelle, kun EU:n tavarankauppadirektiivi (2019/771) ja EU:n digitaalisesta sisällöstä ja digitaalisista palveluista annettu direktiivi (2019/770) saatettiin osaksi kansallista lainsäädäntöä (uutiset täällä ja täällä). Kuluttajansuojalakiin on jälleen luvassa muutoksia, kun niin sanottu Omnibus-direktiivi (2019/2161) saatetaan kansallisesti voimaan. Kuluttajansuojalain uudet säännökset tulevat voimaan vasta 1.1.2023, jotta yritykset ehtivät valmistautua uusiin vaatimuksiin.
12.8.2022
Kuluttajansuojalaki uudistuu tammikuussa 2023: Omnibus-direktiivin kansallinen täytäntöönpano tuo yrityksille merkittäviä muutoksia
Hilma-Karoliina Rozell & Piia Raappana
Omnibus-direktiivin tarkoituksena on muun muassa parantaa kuluttajien oikeussuojakeinoja, poistaa säännöksissä havaittuja puutteita ja epäjohdonmukaisuuksia sekä säätää tiettyjen direktiivien rikkomuksia koskevista seuraamuksista. Tässä uutisessa keskitymme Omnibus-direktiivin keskeisimpiin muutoksiin, joista kuluttajan kanssa kauppaa käyvän yrityksen on hyvä olla tietoinen.
Hinnanalennusilmoituksia koskevat uudistukset
Kuluttajansuojalain 2 luvun 11 §:n uudistaminen aiheuttaa muutoksia hinnanalennusilmoituksia koskeviin säännöksiin.
Peruuttamisoikeus kotimyynnissä laajenee
Kuluttajansuojalain 6 luvun uusi säännös sisältää kotimyynnin peruuttamisoikeuteen liittyviä laajennuksia. Tältä osin sääntely on kansallista eikä perustu Omnibus-direktiiviin.
Kuluttaja-arvostelut sääntelyn piiriin
Omnibus-direktiivi tuo uusia tuulia myös yrityksen itsensä julkaisemiin kuluttaja-arvosteluihin.
1. esittää tekaistuja kuluttaja-arvosteluja tai suositteluja
2. ostaa arvosteluja tai suositteluja
3. vääristellä kuluttaja-arvosteluja tai sosiaalisen median suositteluja.
Markkinapaikan tarjoajien tiedonantovelvollisuus
Kuluttajansuojalakiin kirjataan myös uusia tiedonantovelvollisuuksia verkossa toimiville markkinapaikkojen tarjoajille. Verkossa toimivalla markkinapaikalla tarkoitetaan virtuaalista markkinapaikkaa, jossa kuluttajille tarjotaan mahdollisuus tehdä sopimuksia muiden kuluttajien tai yritysten kanssa.
Sopimattomasta markkinoinnista ja menettelystä aiheutuneiden vahinkojen korvaaminen
Omnibus-direktiivin myötä kuluttajilla voi olla oikeus saada korvaus vahingosta, jonka yritys on aiheuttanut kuluttajalle sopimattomalla markkinoinnilla tai menettelyllä. Tällainen vahinko voi koostua esimerkiksi kuluttajalle aiheutuneista matkakuluista. Lisäksi kuluttajalla voi olla oikeus kohtuulliseen hinnanalennukseen, jos elinkeinonharjoittaja on toiminut sopimattomasti esimerkiksi markkinoimalla aggressiivisella tai harhaanjohtavalla tavalla.
Kirjallinen vahvistusmenettely puhelinmyyntiin
Eduskunnassa on lisäksi hyväksytty uusi puhelinmyyntilainsäädäntö, joka myös tulee voimaan 1.1.2023 lukien. Myös tältä osin sääntely on kansallista eikä siis perustu Omnibus-direktiiviin.
Uusi sääntely sisältää vaatimuksen kirjallisen vahvistusmenettelyn käyttöönotosta. Puhelinmyynnissä elinkeinonharjoittajan olisi lähtökohtaisesti toisin sanoen toimitettava puhelun jälkeen tekemänsä tarjous kuluttajalle pysyvällä tavalla, esimerkiksi sähköpostin liitetiedostona. Jos kuluttaja ei puhelinkeskustelun jälkeen pysyvällä tavalla hyväksy elinkeinonharjoittajan toimittamaa tarjousta, sopimus ei sido kuluttajaa. Vahvistusmenettelyn käytön laiminlyönnistä voitaisiin määrätä elinkeinonharjoittajalle seuraamusmaksu.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Fortum – Tekoälykoulutus
Järjestimme kaksi Fortum Oyj:n M&A-tiimille suunnattua tekoälytyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin liiketoiminnan asiantuntijoita. Koulutuksissa yhdistimme tekoälyajattelun perusperiaatteet Fortumille räätälöityihin kaupallisten tekoälytyökalujen käyttötapauksiin. Lisäksi esittelimme ratkaisun, jossa tekoäly yhdistettiin Legal Tech -tiimimme kehittämään skriptipohjaiseen työkaluun, mahdollistaen entistä automatisoidumman työskentelymallin. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, jotka hyödynsivät juridista osaamistaan ja johtavaa kokemustaan nopeasti kehittyvältä oikeusteknologian alalta. Osallistujat arvostivat erityisesti esiteltyjen käyttötapausten selkeyttä ja soveltuvuutta päivittäiseen työhön. ”C&S loi meille erinomaisen ja hyvin jäsennellyn työpajakokonaisuuden – opit tulevat varmasti käyttöön!” sanoo Sabina Hautaviita, Fortumin M&A-tiimin Legal Counsel.
Julkaistu 9.3.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
CapMan Growth – Sijoitus Kuntokeskus Liikkuun
Toimimme CapMan Growthin neuvonantajana sen tehdessä merkittävän sijoituksen Kuntokeskus Liikkuun. Kuntokeskus Liikku on suomalainen kuntosaliketju, joka tunnetaan sen korkealaatuisista itsepalvelutiloistaan ja erinomaisesta hinta-laatusuhteestaan. Sijoitus vahvistaa entisestään Liikun asemaa markkinajohtajana ja tukee sen markkinastrategian toteuttamista. Liikku on yksi Suomen johtavista kuntosaliketjuista, jolla on yli 70 toimipistettä ympäri maata ja lähes 90 000 jäsentä. Yhtiön konseptina on tarjota korkealaatuisia itsepalvelukuntosaleja poikkeuksellisen kilpailukykyiseen hintaan, mikä yhdistettynä vahvaan operatiiviseen pohjaan luo vankan perustan kannattavalle kasvulle. Yhtiön pääomistaja on COR Group, CapMan Growth:in pitkäaikainen kumppani ja suomalainen terveys- ja hyvinvointikonserni, joka tunnetaan aktiivisesta omistajuudesta ja pitkäjänteisestä arvonluonnista. CapMan Growth on johtava suomalainen kasvusijoittaja, joka tekee merkittäviä sijoituksia 10–200 miljoonan euron liikevaihtoa tekeviin yrittäjävetoisiin kasvuyrityksiin. CapMan Growth on osa CapMania, joka on johtava pohjoismaalainen aktiivista arvonluontityötä tekevä pääomasijoittaja. CapMan on ollut listattuna Helsingin pörssissä vuodesta 2001 lähtien.
Julkaistu 27.2.2026
Terrafame – Yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevat ympäristö- ja vesitalouslupaprosessit
Castrén & Snellman avusti menestyksekkäästi Terrafame Oy:tä yhtiön koko toimintaa ja sivukivialuetta KL1 koskevissa ympäristö- ja vesitalouslupaprosesseissa, joissa korkein hallinto-oikeus antoi 12.2.2026 ratkaisunsa (KHO 366/2026 ja 367/2026). Terrafamen valitusten johdosta Vaasan hallinto-oikeuden päätöksiin tehdyt muutokset mahdollistavat yhtiön uuden strategian toteuttamisen ja toiminnan kehittämisen suunnitellusti. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisujen myötä lähes kymmenen vuoden mittainen luvitusprosessi tuli päätökseen.
Julkaistu 20.2.2026