Kuluttajansuojalakiin on luvassa paljon muutoksia ensi vuoden aikana. Osa muutoksista on seurausta EU-tavarankauppadirektiivin (2019/771) kansallisesta täytäntöönpanosta. Tavarankauppadirektiivin lisäksi muutoksia kuluttajansuojalakiin tehdään digitaalisesta sisällöstä ja digitaalisista palveluista annetun niin sanotun EU-digisopimusdirektiivin (2019/770) vuoksi. Direktiivien taustalla on EU:n digitaalisten sisämarkkinoiden strategia. Strategian yksi päätavoitteista on pyrkiä parantamaan kuluttajien ja yritysten verkkotuotteiden ja -palvelujen saantia Euroopassa.
18.11.2021
Digitaalisia sisämarkkinoita kohti: muutoksia kuluttajansuojalakiin vuonna 2022
Hilma-Karoliina Rozell & Piia Raappana
Hallituksen esitys (HE 180/2021) kuluttajansuojalain muuttamisesta annettiin eduskunnalle lokakuussa 2021. Kuluttajansuojalain muutoksien on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2022. Tässä uutisessa keskitymme tavarankauppadirektiivistä seuraaviin muutoksiin.
Kuluttajankaupasta tavarankaupaksi
Tavarankauppadirektiivin täytäntöönpano vaatii muutoksia kuluttajansuojalain 5 lukuun koskien kuluttajankauppaa, erityisesti luvun säännöksiin tavaran ominaisuuksista ja virheestä sekä virheen seuraamuksista. Samalla luvun otsikko päivitetään kuluttajankaupasta tavarankaupaksi.
Keskeisimmät tavarankauppaa koskevat uudistukset ovat näillä näkymin seuraavat:
Kuluttajan asema vahvistuu, yrityksiltä edellytetään entistä enemmän huolellisuutta
Uudistusten on esitetty sekä parantavan yritysten mahdollisuuksia tarjota hyödykkeitä rajan yli että kuluttajien mahdollisuuksia käydä rajat ylittävää kauppaa EU- ja ETA-maiden välillä. Rajat ylittävää kaupankäyntiä helpottavia vaikutuksia vähentää kuitenkin se, että molemmat direktiivit sisältävät viime kädessä paljon kansallista liikkumavaraa ja harmonisointi koskettaa vain osaa sääntelystä.
Tavarankaupassa kuluttajan asema suhteessa myyjäyritykseen tulee ainakin joissakin suhteissa parantumaan ja vastaavasti yritykset voivat joutua nykyistä useammin vastuuseen tavaran virheellisyydestä. Ehdotetut yhtenäisemmät tavarankauppasäännökset tulevat olemaan merkittäviä erityisesti verkkokauppatoimintaa harjoittavien yritysten kannalta. Erityisesti uudet digitaalisia elementtejä sisältävät tavarankauppasäännökset tulevat vaatimaan yrityksiltä huolellisuutta.
Yritysten on hyvä varautua käymään sopimusehtonsa ja myös takuuta koskevat ehdot läpi uuden sääntelyn valossa, mikäli tähän työhön ei ole vielä ryhdytty. Esimerkiksi takuiden kannalta nykyistä kuutta kuukautta pidempi virheolettama merkitsee sitä, että yritys ei voi jatkossa enää tarjota kuluttajalle yhden vuoden takuuta sellaisenaan, koska takuun tulee olla kuluttajalle aito lisäetu.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Efima – Tekoälyliiketoiminnan myynti
Avustimme Efima Oyj:tä sen myydessä tekoälyliiketoimintansa Better Care Technologies Oy:lle. Kaupassa siirtyivät Efiman hoiva-alalle kehittämä Moiva-tekoälyalusta, siihen liittyvä teknologia ja tuotemerkki, asiakassopimukset sekä liiketoiminnassa työskentelevät asiantuntijat. Efima on suomalainen digiyhtiö, joka edistää suurten ja keskisuurten yritysten kasvua tehostamalla asiakkaidensa liiketoimintaprosesseja ja luomalla niille kilpailuetua tekoälyn ja datan innovatiivisella hyödyntämisellä. Yhtiöllä on lähes 200 asiantuntijaa Helsingissä ja Tampereella.
Julkaistu 21.9.2026
Neoen – Datakeskuksen myynti
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation.
Julkaistu 17.9.2026
Jolt Capital ja Tesi – Sijoitus VEV:iin
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä – Immateriaalioikeudelliset asiat
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. VR Group tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa.
Julkaistu 9.9.2026