16.4.2021

Hallitus esittää: Pörssi- ja First North -listayhtiöt voisivat järjestää yhtiökokouksen kokonaan etäyhteyksin 30.6.2022 asti

Hallitus on 15.4.2021 esittänyt eduskunnalle uutta lakia väliaikaisesta poikkeamisesta osakeyhtiölaista, osuuskuntalaista, yhdistyslaista ja eräistä muista yhteisölaeista (HE 53/2021). Laki korvaisi voimassa olevan väliaikaisen lain, joka ehdotetaan samalla kumottavaksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian ja olla voimassa 30.6.2022 saakka. Oikeusministeriön valmisteleman esityksen tarkoituksena olisi jatkaa syksyllä 2020 säädetyn määräaikaisen lain eräiden säännösten olemassaoloa siten, että pörssi- ja First North -listayhtiöt voisivat järjestää yhtiökokouksensa kokonaan etäosallistumiseen perustuen aina kesäkuun 2022 loppuun asti.

Hallituksen esityksessä on katsottu lisäksi tarpeelliseksi, että yhteisöt voisivat lykätä kevään ja kesän lakiin, yhtiöjärjestykseen ja sääntöihin perustuvat yhteisöjen osakkeenomistajien ja jäsenten kokoukset pidettäväksi syyskuun 2021 loppuun mennessä. Tämä mahdollistaisi epidemia- ja rokotustilanteen kehityksen huomioon ottamisen kokousjärjestelyissä siten, että terveydensuojelutarpeet kyetään huomioimaan samalla kuitenkin riittävästi turvaten yhteisöissä äänivaltaa käyttävien oikeudet.

Syksyllä 2021 koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi ja kokousten järjestämiseksi luotettavalla ja ennakoitavalla tavalla on edelleen tarpeellista sallia kokousten järjestäminen tarkoituksenmukaisella tavalla voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti. Hallituksen esityksessä todetaan lisäksi, että kevään 2021 kokouskäytännöistä olisi mahdollista saada riittävät tiedot verkkokokoukset sallivan ja etäosallistumista helpottavan pysyvän lainsäädännön valmisteluun.

Oikeusministeriön 23.3.2021 päivitetyn tilanteen mukaan keväällä 2021 yli 80 % pörssiyhtiöistä tarjoaa osakkeenomistajilleen mahdollisuuden ennakkoetäosallistumiseen kevään yhtiökokouksissa. Esityksessä todetaankin, ettei väliaikaisen lain ja yhteisölainsäädännön soveltamisesta vuonna 2020 ja keväällä 2021 saadun selvityksen perusteella käytännössä ole heikennetty osakkeenomistajien ja jäsenten oikeuksia eikä osakkeiden ja osuuksien arvoa. Osassa yhteisöistä kokousosallistumisen ja kokousaktiivisuuden koetaan jopa lisääntyneen aikaisempaan verrattuna. Aikaisemmat kokemukset ovat myös lisänneet etäosallistumismahdollisuuksien osalta palveluntarjontaa ja palveluiden hyödyntämistä. Kokouspalvelut kehittyvät jatkuvasti ja niiden käyttöönotto leviää nopeasti. Väliaikaisen lain voimassaolon jatkaminen kevätkauden 2022 ajaksi onkin katsottu olevan tarpeen verkkokokoukset sallivan ja etäosallistumista helpottavan pysyvän sääntelyn valmistelua varten.

Hallituksen esittämä lakiehdotus on sisällöltään ja vaikutuksiltaan hyvin pitkälle samanlainen kuin aikaisempi voimassa oleva väliaikainen laki. Yhteisöjen erilaisten tarpeiden vuoksi ehdotetaan kunkin yhteisömuodon osalta voimassa olevaa väliaikaista lakia vastaavasti erilaisia keinoja osakkeenomistajien ja jäsenten kokousten järjestämiseen, jotta kokousjärjestelyissä ei tarvitsisi tarpeettomasti poiketa aiemmin poikkeusoloissa toimiviksi havaituista järjestelyistä. Käytännössä uusi väliaikainen laki vastaakin voimassa olevaa väliaikaista lakia muutetuilla päivämäärätiedoilla, mutta uuteen väliaikaiseen lakiin lisättäisiin aikaisemmin voimassa olleen väliaikaisen lain mukaiset määräykset yhteisöjen kokousten siirtämisestä keväältä ja kesältä 2021 pidettäväksi 30.9.2021 mennessä.

Hallituksen esityksen lisäksi kirjanpitolautakunta on jo 23.3.2021 antanut omaehtoisen poikkeusluvan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisajan pidentämiseksi siten, että päätöksessä mainituin ehdoin kirjanpitovelvollinen voi kirjanpitolaista poiketen laatia tilikauden päättymistä seuraavan kuuden kuukauden kuluessa. Näin ollen kirjanpitolautakunta käytännössä myönsi kahden kuukauden lisäajan kirjanpitolain 3 luvun 6 §:n mukaiseen tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisaikaan.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme Huhtamäki Oyj:tä, kun se teki 450 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun, syndikoidun ja monivaluuttaisen luottolimiittisopimuksen (syndicated multicurrency revolving credit facility). Järjestely on voimassa viisi vuotta. Uusi luottolimiitti korvaa nykyisen, tammikuussa 2021 allekirjoitetun, 400 miljoonan euron vastuullisuusindikaattoreihin sidotun syndikoidun luottolimiitin, ja sitä käytetään konsernin yleisiin rahoitustarpeisiin. Luottolimiittiä on mahdollista jatkaa kaksi kertaa yksi vuosi kerrallaan lainanantajien suostumuksella. Luottolimiitin pääjärjestäjinä ja -välittäjinä toimivat Citi, Nordea Bank Abp, Skandinaviska Enskilda Banken AB (publ), BNP Paribas, Commerzbank Aktiengesellschaft, Danske Bank A/S, DBS Bank Ltd., London Branch, J.P. Morgan SE, Landesbank Hessen-Thüringen Girozentrale, OP Corporate Bank plc, Raiffeisen Bank International AG ja Standard Chartered Bank AG.
Julkaistu 28.11.2024
Edustimme suurta suomalaista yhtymää ja siihen kuuluvaa keskinäistä kiinteistöosakeyhtiötä välitysmenettelyssä rakennusliikettä vastaan. Välitysoikeus hylkäsi rakennusliikkeen vaatimukset kokonaisuudessaan ja velvoitti rakennusliikkeen korvaamaan asiakkaallemme välitysmenettelystä aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Erimielisyys koski urakkasopimuksen mukaista urakkahintaa, jonka oli sovittu määräytyvän asiakkaamme tuottovaatimuksen sekä urakkakohdetta koskevan vuokrasopimuksen mukaisen vuokran perusteella. Osapuolet olivat erimielisiä vuokran tarkistamiseen sovellettavasta indeksiehdosta ja sen vaikutuksesta urakkasopimuksen mukaiseen urakkahintaan.
Julkaistu 22.11.2024
Toimimme VR-Yhtymä Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana heidän strategisessa päätöksessään myydä maantielogistiikan yksikkönsä sijoitusyhtiö Mutaresille. Kauppa tukee VR:n keskittymistä logistiikkaliiketoiminnassaan rautatiekuljetuksiin. Maantielogistiikan liiketoiminta, joka tuotti noin 80 miljoonan euron liikevaihdon vuonna 2023, siirretään Mutaresin perustamaan uuteen yhtiöön. Liiketoimintayksikkö työllistää noin 75 henkilöä, jotka siirtyvät uuden yhtiön palvelukseen. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 18.11.2024
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä kahdenvälisen 150 miljoonan euron vihreän lainasopimuksen Danske Bank A/S, Suomen sivuliikkeen kanssa. Lainasopimuksesta saatavat varat käytetään Nesteen vihreän rahoituksen viitekehyksen mukaisiin hankkeisiin ja projekteihin. Lainasopimus on kaksivuotinen, ja siinä on yksi yhden vuoden lisäoptio. Helmikuussa 2024 Neste julkisti uudistetun vihreän rahoituksen viitekehyksensä (Green Finance Framework), jonka tarkoituksena on yhdenmukaistaa tulevat rahoitustoimet markkinoiden parhaiden käytäntöjen ja standardien kanssa. Uudistettuun viitekehykseen kuluu uusiutuvia ratkaisuja sekä kiertotalousratkaisuja ja uusiutuva energia omana sijoituskategoriaan. Nesteen ilmastosuunnitelmassa pidemmän aikavälin toimia ovat muun muassa uusien teknologioiden ja innovaatioiden laajempi soveltaminen erityisesti uusiutuvan vedyn osalta. On arvioitu, että uusiutuvalla vedyllä ja muilla uusilla teknologioilla voidaan pienentää vuoden 2019 vertailutason mukaisten päästöluokkien 1 ja 2 päästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. 
Julkaistu 4.11.2024