Taustaa
Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta valtion ilmasto-toimien riittävyyttä koskevan valituksen
Suomen uusi ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2022. Siihen lisättiin joulukuussa 2022 hyväksytyllä lailla ilmastolain muuttamisesta 1.1.2023 voimaan tulleet säännökset muutoksenhausta ilmastolain nojalla annettaviin päätöksiin.
Ennen lakimuutoksen voimaantuloa, 28.11.2022, Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa järjestöt vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa. Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.
Korkein hallinto-oikeus jätti järjestöjen valituksen tutkimatta
Korkein hallinto-oikeus jätti 7.6.2023 tekemällään päätöksellä järjestöjen valituksen tutkimatta.
Korkein hallinto-oikeus arvioi muutoksenhakukelpoisuutta laajasti ja viittasi muun muassa Suomen perustuslakiin. Korkein hallinto-oikeus päätyi arvioinnissaan edellä mainittuun lopputulokseen mutta totesi päätöksessään muun ohella, että valtioneuvoston päätösmenettelyn lainmukaisuuden arvioiminen muutoksenhakijoiden tarkoittamalla tavalla voisi tulla tuomioistuimen tutkittavaksi sellaisessa tapauksessa, että päätöksen tekemättä jättäminen tässä vaiheessa johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai että valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä laissa edellytettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.
Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei ilmastovuosikertomuksen valituskelpoisuutta olisi arvioitava toisin myöskään ilmastolakiin lisätyn muutoksenhakusääntelyn perusteella.
Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö täydentynee tulevaisuudessa
On huomionarvoista, että valtioneuvoston passiivisuus voisi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella tulla tutkittavaksi tuomioistuimessa edellä mainitussa tilanteessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös myös oli äänestysratkaisu. Ratkaisukokoonpanon vähemmistö katsoi valtioneuvoston päätöksen sisältäneen muutoksenhakukelpoisen ratkaisun. Lieneekin odotettavissa, että valtion ilmastotoimien riittävyyttä tullaan myös jatkossa haastamaan kotimaisissa tuomioistuimissa.