Taustaa
16.6.2023
Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: korkein hallinto-oikeus jätti tutkimatta valtion ilmasto-toimien riittävyyttä koskevan valituksen
Suomen uusi ilmastolaki tuli voimaan heinäkuussa 2022. Siihen lisättiin joulukuussa 2022 hyväksytyllä lailla ilmastolain muuttamisesta 1.1.2023 voimaan tulleet säännökset muutoksenhausta ilmastolain nojalla annettaviin päätöksiin.
Ennen lakimuutoksen voimaantuloa, 28.11.2022, Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa järjestöt vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Suomessa, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa. Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi.
Korkein hallinto-oikeus jätti järjestöjen valituksen tutkimatta
Korkein hallinto-oikeus jätti 7.6.2023 tekemällään päätöksellä järjestöjen valituksen tutkimatta.
Korkein hallinto-oikeus arvioi muutoksenhakukelpoisuutta laajasti ja viittasi muun muassa Suomen perustuslakiin. Korkein hallinto-oikeus päätyi arvioinnissaan edellä mainittuun lopputulokseen mutta totesi päätöksessään muun ohella, että valtioneuvoston päätösmenettelyn lainmukaisuuden arvioiminen muutoksenhakijoiden tarkoittamalla tavalla voisi tulla tuomioistuimen tutkittavaksi sellaisessa tapauksessa, että päätöksen tekemättä jättäminen tässä vaiheessa johtaisi ilmastolain vastaiseen lopputulokseen tai että valtioneuvoston tosiasiallinen toiminta osoittaisi, ettei sillä ole tarkoitusta tehdä asianmukaisia päätöksiä laissa edellytettyjen tavoitteiden ja velvoitteiden saavuttamiseksi riittävän nopealla aikataululla.
Korkein hallinto-oikeus totesi, ettei ilmastovuosikertomuksen valituskelpoisuutta olisi arvioitava toisin myöskään ilmastolakiin lisätyn muutoksenhakusääntelyn perusteella.
Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö täydentynee tulevaisuudessa
On huomionarvoista, että valtioneuvoston passiivisuus voisi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella tulla tutkittavaksi tuomioistuimessa edellä mainitussa tilanteessa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös myös oli äänestysratkaisu. Ratkaisukokoonpanon vähemmistö katsoi valtioneuvoston päätöksen sisältäneen muutoksenhakukelpoisen ratkaisun. Lieneekin odotettavissa, että valtion ilmastotoimien riittävyyttä tullaan myös jatkossa haastamaan kotimaisissa tuomioistuimissa.
Tutustu myös:
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
eQ Rahastoyhtiö Oy – Asuntorahastoja koskeva rakennejärjestely
Toimimme eQ Rahastoyhtiö Oy:n oikeudellisena neuvonantajana rakennejärjestelyssä, jossa Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot ja Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot II siirsivät omistuksensa Erikoissijoitusrahasto eQ Asunnot III-rahastoon, joka samalla aloitti toimintansa. eQ Asunnot III -rahasto keräsi järjestelyn yhteydessä 37 miljoonaa euroa uutta pääomaa ja sen varainkeruu jatkuu vuoden 2025 aikana. eQ Asunnot III -rahaston salkku koostuu vuosina 2021-2024 valmistuneista, 19 asuinrakennuskohteista ja lähes 1400 asunnosta pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella.
Julkaistu 21.5.2025
Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöt – Kahden hoivakiinteistön myynti
Avustimme Erikoissijoitusrahasto eQ Yhteiskuntakiinteistöjä sen myydessä kaksi hoivakiinteistöä Northern Horizonin edustamalle rahastolle. Myynnin kohteena olevien kiinteistöjen huoneistopinta-ala on noin 3 500 neliömetriä. Kohteet sijaitsevat Espoossa ja Lahdessa. Espoon kohde valmistui vuonna 2018 ja Lahden kohde valmistui vuonna 2023. Molemmissa kohteissa vuokralaisena toimii Attendo, Pohjoismaiden johtava hoivapalveluiden tarjoaja.
Julkaistu 9.5.2025
BMW AG – BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksien puolustaminen
Avustimme menestyksekkäästi BMW:tä poikkeuksellisen pitkässä riita-asiassa, jossa oli kysymys siitä, loukkasivatko vastaajan myymät tarvikevanteet ja niihin kuuluvat keskimerkit BMW:n tavaramerkki- ja mallioikeuksia. Markkinaoikeus katsoi, että vastaajan käyttämä tunnus aiheutti sekaannusvaaran BMW:n tavaramerkkeihin. Kun vastaaja oli käyttänyt tunnusta vanteidensa keskimerkeissä sekä keskimerkkien ja vanteidensa markkinoinnissa, markkinaoikeus totesi vastaajan loukanneen BMW:n tavaramerkkioikeuksia. Vastaaja myönsi loukanneensa BMW:n yhteisömallia mutta kiisti siihen liittyvän kieltovaatimuksen. Markkinaoikeus kuitenkin katsoi, ettei asiassa ollut ilmennyt erityistä syytä pidättyä kieltomääräyksen antamisesta, ja määräsi kiellon. Markkinaoikeus kielsi vastaajaa jatkamasta BMW:n tavaramerkkien ja yhteisömallin loukkausta ja määräsi vastaajan muuttamaan tai hävittämään BMW:n oikeuksia loukkaavat tuotteet ja markkinointimateriaalit. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan BMW:lle tavaramerkkioikeuksien loukkauksen johdosta kohtuullisena hyvityksenä 70 000 euroa ja vahingonkorvauksena 80 000 euroa sekä mallioikeuden loukkauksen johdosta kohtuullisena korvauksena 7 000 euroa ja vahingonkorvauksena 8 000 euroa. Määriä voidaan pitää poikkeuksellisen korkeina Suomessa. Lisäksi markkinaoikeus velvoitti vastaajan maksamaan merkittävän osan BMW:n oikeudenkäyntikuluista viivästyskorkoineen. Korkein oikeus päätti 11.3.2025, että vastaajalle ei myönnetä valituslupaa eikä asiassa ole tarvetta pyytää ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta. Markkinaoikeuden asiassa antamat tuomiot (MAO:494/18 ja 517/2023) ovat siten lainvoimaisia. Varsinaisen riita-asian lisäksi BMW vaati erillisessä väiteprosessissa, että vastaajan eräs tavaramerkkirekisteröinti kumotaan. Kumoamisesta käytiin markkinaoikeudessa kaiken kaikkiaan kolme erillistä oikeusprosessia. Vastaajan tavaramerkkirekisteröinti lopulta kumottiin.
Julkaistu 9.5.2025
Foodiq – Saneerausmenettely
Castrén & Snellmanin asianajaja Christer Svartström toimi selvittäjänä 11.3.2024 alkaneessa Foodiq Oy:n yrityssaneerausmenettelyssä. Foodiq on uniikki tulevaisuuden ruokatuotantoon keskittynyt yhtiö, joka tarjoaa kasvi- ja maitopohjaisten tuotteiden tuotantoa ja tuotekehitystä elintarviketoimialalla sekä yksityiselle että julkiselle sektorille. Yhtiön suurin osakkeenomistaja on elintarviketeknologiaan sijoittava ruotsalainen sijoitusyhtiö Nicoya AB. Velkojien enemmistö hyväksyi saneerausohjelman nopeutetussa menettelyssä hieman alle vuoden kestäneen saneerausmenettelyn päätteeksi. Helsingin käräjäoikeus vahvisti saneerausohjelman ja siihen sisältyvän yksipäiväisen maksuohjelman 10.3.2025 sekä nimitti Christer Svartströmin saneerausohjelman valvojaksi. Yhtiölle löydettiin yhteistyössä osapuolten kesken toimiva ja nopea saneerausratkaisu, jolla vältettiin pitkäkestoinen ohjelma ja mahdollistettiin yhtiön täysipainoinen liiketoimintaan keskittyminen. Saneerausohjelma rahoitettiin yhtiön rahoittajien tekemin sijoituksin. Samalla yhden päivän ohjelma tuotti velkojille paremman lopputuloksen verrattuna pidempään saneerausohjelmaan. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 28.3.2025.
Julkaistu 6.5.2025