Kaksi aihetta on puhuttanut ilmasto-oikeuden alalla Suomessa viime viikkoina ja kuukausina: äskettäin hyväksytty ilmastolain muutos sekä ilmastovuosikertomuksesta tehty valitus.
14.12.2022
Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: ilmastolaki täydentyy ja valtion ilmastotoimien riittävyys haastettiin tuomioistuimessa ensimmäistä kertaa Suomessa
Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 lain ilmastolain muuttamisesta (HE 239/2022), joka täydentää heinäkuussa 2022 voimaan tullutta ilmastolakia (423/2022). Ilmastolakiin lisätään 1.1.2023 voimaan tulevalla muutoslailla säännökset niin sanotusta kunnan ilmastosuunnitelmasta sekä muutoksenhausta lain nojalla annettaviin päätöksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät 28.11.2022 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa ne vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun.
Päivitetty ilmastolaki velvoittaa kunnat suunnittelemaan ilmastotyötä
Voimassa olevaa ilmastolakia, josta julkaisimme uutisen keväällä 2022, sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin. Hyväksytyllä ilmastolain muutoksella kunnille säädetään velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma. Muutoksen tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumista tulee seurata.
Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö kehittyy lähivuosina
Ilmastolaissa ei toistaiseksi ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta, vaan lain nojalla annettuihin päätöksin on voinut hakea muutosta yleisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön perusteella. Nyt annettavalla lailla ilmastolakiin lisätään kuitenkin nimenomainen säännös muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Uudessa pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti muun muassa siitä, kenellä on valitusoikeus kyseisistä päätöksistä.
Ilmastotoimiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi ns. Urgenda-tapaus. Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valitus on kuitenkin Suomessa ensimmäinen kerta, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa.
Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Järjestöt viittaavat valituksessaan ilmastolain ohella myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus tutkii seuraavaksi prosessinedellytykset ja päättää, tutkiiko se järjestöjen valituksen.
Ilmastolaki koskee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa, eikä laki aseta suoria velvoitteita yrityksille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin lopputulos ja muutoksenhakusäännöksen tuleva tulkintakäytäntö tulevat joka tapauksessa näyttämään suuntaa sille, millä tavoin ilmastotoimien riittävyys pyritään jatkossa haastamaan suomalaisissa tuomioistuimissa.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Foundation Clinic – Rahoituskierros
Avustimme Foundation Clinicia sen rahoituskierroksella, johon osallistui joukko tunnettuja suomalaisia teknologiayrittäjiä ja sijoittajia, mukaan lukien Supercellin ja Woltin perustajia. Foundation Clinic on suomalainen terveydenhuoltoalan yhtiö, joka kehittää uudenlaista yksityisen terveydenhuollon mallia, jossa painottuvat ennaltaehkäisevä, dataan perustuva ja jatkuva hoito. Yhtiön tavoitteena on yhdistää kattava terveystieto ja jatkuva lääketieteellinen hoito terveysriskien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Julkaistu 29.10.2026
Delta Capacity – Kahden BESS-energiavarastointiprojektin rahoitusjärjestely
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Martela – Suunnattu osakeanti ja osakesarjojen yhdistäminen
Toimimme Martela Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana suunnatussa osakeannissa, jolla Martela keräsi noin 7,2 miljoonan euron bruttovarat yhtiön rahoitusaseman ja maksuvalmiuden parantamiseksi sekä liikkumavaran luomiseksi tarvittavien kehitys- ja tehostamistoimenpiteiden jatkamista varten. Suunnatun osakeannin yhteydessä Martelan listaamaton ja äänivaltaisempi K-osakesarja yhdistettiin listattuun A-osakesarjaan. Yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi osakesarja, joka on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä säännellyllä markkinalla ja johon kuuluvilla osakkeilla on kullakin yksi ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittäjistä. Jo yli 80 vuoden kokemuksella Martela luo parhaita paikkoja työn tekemiselle ja tarjoa asiakkailleen Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla kalusteet ja niihin liittyvät palvelut saumattomana kokonaisuutena.
Julkaistu 27.10.2026
Banyan Software – Carus Ferryn osto
Toimimme Banyan Softwaren oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Carus Ferryn, Suomessa toimivan lautta- ja matkustajaliikenteen harjoittajille varaus-, lähtöselvitys- ja satamatoimintojen ohjelmistoja tarjoavan yhtiön. Yritysosto vahvistaa entisestään Banyan Softwaren asemaa Pohjoismaissa ja tarjoaa samalla Carusille pitkäaikaisen kumppanin tukemaan yhtiön jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Carus on perustettu vuonna 1998, ja sen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa Ahvenanmaalla. Yhtiö kehittää liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja lautta-, risteily- ja matkustajaliikenteen harjoittajille kattaen koko matkustajapolun varauksista ja lipunmyynnistä kapasiteetinhallintaan, lähtöselvitykseen ja alukseen nousuun. Carus tarjoaa lisäksi satama-automaation ratkaisuja, aluksilla käytettäviä myyntijärjestelmiä sekä liiketoimintatiedon työkaluja. Yhtiö palvelee noin 30 operaattoria neljällä mantereella ja on asiakasmäärällä mitattuna suurin lauttaliikenteen varaus- ja lähtöjen hallintajärjestelmien toimittaja. Banyan Software hankkii ja kehittää pitkäjänteisesti erikoistuneilla toimialoilla toimivia, liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja tarjoavia yhtiöitä. Vuonna 2016 perustettu Banyan noudattaa buy-and-hold-for-life -mallia ja tukee portfolioyhtiöidensä pitkäjänteistä kasvua ja kehitystä. Banyanilla on yli 130 portfolioyhtiötä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Isossa-Britanniassa, Euroopassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Carusin yritysoston myötä Banyanilla on kolme yhtiötä Pohjoismaissa.
Julkaistu 20.10.2026