Kaksi aihetta on puhuttanut ilmasto-oikeuden alalla Suomessa viime viikkoina ja kuukausina: äskettäin hyväksytty ilmastolain muutos sekä ilmastovuosikertomuksesta tehty valitus.
14.12.2022
Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: ilmastolaki täydentyy ja valtion ilmastotoimien riittävyys haastettiin tuomioistuimessa ensimmäistä kertaa Suomessa
Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 lain ilmastolain muuttamisesta (HE 239/2022), joka täydentää heinäkuussa 2022 voimaan tullutta ilmastolakia (423/2022). Ilmastolakiin lisätään 1.1.2023 voimaan tulevalla muutoslailla säännökset niin sanotusta kunnan ilmastosuunnitelmasta sekä muutoksenhausta lain nojalla annettaviin päätöksiin.
Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät 28.11.2022 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa ne vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun.
Päivitetty ilmastolaki velvoittaa kunnat suunnittelemaan ilmastotyötä
Voimassa olevaa ilmastolakia, josta julkaisimme uutisen keväällä 2022, sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin. Hyväksytyllä ilmastolain muutoksella kunnille säädetään velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma. Muutoksen tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumista tulee seurata.
Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö kehittyy lähivuosina
Ilmastolaissa ei toistaiseksi ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta, vaan lain nojalla annettuihin päätöksin on voinut hakea muutosta yleisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön perusteella. Nyt annettavalla lailla ilmastolakiin lisätään kuitenkin nimenomainen säännös muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Uudessa pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti muun muassa siitä, kenellä on valitusoikeus kyseisistä päätöksistä.
Ilmastotoimiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi ns. Urgenda-tapaus. Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valitus on kuitenkin Suomessa ensimmäinen kerta, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa.
Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Järjestöt viittaavat valituksessaan ilmastolain ohella myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus tutkii seuraavaksi prosessinedellytykset ja päättää, tutkiiko se järjestöjen valituksen.
Ilmastolaki koskee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa, eikä laki aseta suoria velvoitteita yrityksille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin lopputulos ja muutoksenhakusäännöksen tuleva tulkintakäytäntö tulevat joka tapauksessa näyttämään suuntaa sille, millä tavoin ilmastotoimien riittävyys pyritään jatkossa haastamaan suomalaisissa tuomioistuimissa.
Ajankohtaista
Uusimmat referenssit
Neste – 250 miljoonan euron sopimus NIB:n kanssa 10 vuoden laina-ajalla
Neuvoimme Nestettä sen tehdessä NIB:n kanssa 250 miljoonan euron sopimuksen 10 vuoden laina-ajalla. Lainalla rahoitetaan Nesteen tutkimus- ja kehittämisinvestointeja (T&K), joiden tavoitteena on kehittää ratkaisuja heikompilaatuisten raaka-aineiden jalostamiseksi korkealaatuisiksi uusiutuviksi tuotteiksi, sekä Porvoon jalostamon investointeja nesteytetyn jätemuovin jalostukseen. Lainalla tuetuissa T&K-toiminnoissa keskitytään uusiutuvien ratkaisujen kehittämiseen. Näihin kuuluvat esimerkiksi raaka-aineiden saatavuuden parantaminen sekä teknologiat, jotka mahdollistavat heikompilaatuisten jäte- ja tähdevirtojen jalostamisen korkealaatuisiksi uusiutuviksi lopputuotteiksi. Osa rahoituksesta tukee yhtiön Porvoon nesteytetyn jätemuovin investointia, joka liittyy heikompilaatuisen jätemuovin jalostamiseen korkealaatuiseksi raaka‑aineeksi teollisessa mittakaavassa. Investointi edistää kiertotalousratkaisuja mahdollistamalla vaikeasti kierrätettävän jätemuovin käytön neitseellisten fossiilisten raaka-aineiden korvaajana. Laitos voi käsitellä vuosittain jopa 150 000 tonnia nesteytettyä jätemuovia. Tuotannon ylösajo alkoi vuonna 2026.
Julkaistu 19.8.2026
Aspo – Jakautuminen ja rahoitus
Neuvoimme Aspo Oyj:tä, ESL Shipping Oy:tä ja AtoBatC Shipping AB:ta rahoitukseen liittyvissä asioissa Aspon osittaisjakautumisessa. Yhtiön on tarkoitus jakautua siten, että kaikki sen omistamat ESL Shipping Oy:n osakkeet sekä niihin liittyvät varat ja velat siirtyvät jakautumisessa perustettavalle uudelle itsenäiselle yhtiölle, jonka nimeksi tulee ESL Shipping Group Oyj. ESL Shipping Groupin osakkeet on tarkoitus hakea kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsingin säännellylle markkinalle. Lisäksi Aspo on tarkoitus nimetä jakautumisen yhteydessä uudelleen Telko Group Oyj:ksi.
Julkaistu 19.8.2026
Rahoittajat ja vientitakuulaitokset – 514,4 miljoonan euron vihreä projektirahoitus Easpring Finland New Materialsin CAM-tehtaalle
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa.
Julkaistu 21.7.2026
Delta Capacity – BESS-energiavarastohankkeen osto
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026