14.12.2022

Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: ilmastolaki täydentyy ja valtion ilmastotoimien riittävyys haastettiin tuomioistuimessa ensimmäistä kertaa Suomessa

Kaksi aihetta on puhuttanut ilmasto-oikeuden alalla Suomessa viime viikkoina ja kuukausina: äskettäin hyväksytty ilmastolain muutos sekä ilmastovuosikertomuksesta tehty valitus.

Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 lain ilmastolain muuttamisesta (HE 239/2022), joka täydentää heinäkuussa 2022 voimaan tullutta ilmastolakia (423/2022). Ilmastolakiin lisätään 1.1.2023 voimaan tulevalla muutoslailla säännökset niin sanotusta kunnan ilmastosuunnitelmasta sekä muutoksenhausta lain nojalla annettaviin päätöksiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät 28.11.2022 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa ne vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun.

Päivitetty ilmastolaki velvoittaa kunnat suunnittelemaan ilmastotyötä  

Voimassa olevaa ilmastolakia, josta julkaisimme uutisen keväällä 2022, sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin. Hyväksytyllä ilmastolain muutoksella kunnille säädetään velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma.  Muutoksen tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumista tulee seurata.

Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö kehittyy lähivuosina

Ilmastolaissa ei toistaiseksi ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta, vaan lain nojalla annettuihin päätöksin on voinut hakea muutosta yleisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön perusteella. Nyt annettavalla lailla ilmastolakiin lisätään kuitenkin nimenomainen säännös muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Uudessa pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti muun muassa siitä, kenellä on valitusoikeus kyseisistä päätöksistä.

Ilmastotoimiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi ns. Urgenda-tapaus. Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valitus on kuitenkin Suomessa ensimmäinen kerta, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa.

Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Järjestöt viittaavat valituksessaan ilmastolain ohella myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus tutkii seuraavaksi prosessinedellytykset ja päättää, tutkiiko se järjestöjen valituksen.

Ilmastolaki koskee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa, eikä laki aseta suoria velvoitteita yrityksille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin lopputulos ja muutoksenhakusäännöksen tuleva tulkintakäytäntö tulevat joka tapauksessa näyttämään suuntaa sille, millä tavoin ilmastotoimien riittävyys pyritään jatkossa haastamaan suomalaisissa tuomioistuimissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä niiden sijoittaessa VEV:iin, joka on johtava kaupallisten ajoneuvokalustojen sähköistysratkaisujen tarjoaja. Jolt Capitalin johdolla toteutettu sijoitus, jossa Tesi osallistui rinnakkaissijoittajana, tukee VEV:n seuraavaa kasvuvaihetta ja laajentumista Euroopassa. Osana järjestelyä VEV:stä tuli itsenäinen yhtiö Vitolin omistusosuuden siirtyessä sijoittajille. Vitolin perustama VEV tarjoaa kokonaisvaltaisia kaluston sähköistysratkaisuja, jotka kattavat kalustostrategian, latausinfrastruktuurin, energiapalvelut ja operatiiviset palvelut. Yhtiön VEV IQ -alusta tukee yli 6 000 sähköistä hyötyajoneuvoa eri puolilla Eurooppaa, ja ratkaisuja on otettu käyttöön yli 600 kohteessa kuljetus-, logistiikka- ja jätehuoltosektoreilla. Jolt Capital on eurooppalaisiin syväteknologiayhtiöihin keskittyvä pääomasijoittaja. Tesi on suomalainen valtion omistama sijoitusyhtiö, joka edistää suomalaisten yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sijoitustoiminnan keinoin. Avustimme Jolt Capitalia ja Tesiä transaktion oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen ja strukturointiin liittyvissä kysymyksissä. Kansainvälinen asianajotoimisto Goodwin avusti sijoittajia VEV:n ostoon liittyvissä asioissa.
Julkaistu 10.9.2026
VR-Yhtymä Oyj eli VR Group on Suomen valtion omistama liikenne- ja logistiikkakonserni, joka operoi Suomessa rautatieliikenteen henkilö- ja tavarakuljetuksia ja toimii myös Ruotsin markkinoilla. Yhtiö tarjoaa matkustus-, logistiikka- ja kunnossapitopalveluita, ja sillä on takanaan yli 160 vuoden kokemus vastuullisen liikkumisen kehittämisestä. Avustamme VR Groupia immateriaalioikeudellisissa asioissa osana yhtiön laajempaa brändinsuojaustyötä. Toimeksiantoihin on kuulunut muun muassa tekijänoikeuksiin, mallioikeuksiin ja tavaramerkkeihin liittyvää neuvontaa, jossa on tarkasteltu yhtiön visuaalisen ilmeen, mukaan lukien sen tunnusomaisen vihreän värin, suojaamista kuljetuspalveluiden yhteydessä osana kokonaisvaltaista suojausstrategiaa. VR Group on myös saanut tunnustusta tekemästään johdonmukaisesta brändityöstä. Keskuskauppakamarin asiantuntijaraati valitsi VR:n Vuoden brändi 2026 -kilpailun voittajaksi. Kilpailun arvioinnissa brändejä tarkasteltiin laajasti muun muassa niiden tarinan, strategisen roolin, uusiutumisen ja immateriaalioikeudellisen suojauksen näkökulmasta, ja raati totesi, että VR:n brändissä sen suojaamisen merkitys on ymmärretty osana kokonaisvaltaista strategiaa. 
Julkaistu 9.9.2026
Avustimme NoHo Partners Oyj:tä 50 miljoonan euron senioriehtoisen vakuudellisen vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja se erääntyy 10.9.2030. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan kolmen kuukauden EURIBOR-korkoa lisättynä 4,375 prosenttiyksikön vuotuisella marginaalilla. Joukkovelkakirjat allokoitiin kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille. Avustimme NoHo Partnersia myös yhtiön uuden senioriehtoisen vakuudellisen lainasopimuksen neuvottelussa. Lainasopimus käsittää 60 000 000 euron määräaikaislainajärjestelyn (term loan facility), 10 000 000 euron investointilainajärjestelyn (capex facility) ja 27 000 000 euron luottolimiittijärjestelyn (revolving credit facility). ”Olemme ilahtuneita sijoittajien osoittamasta mielenkiinnosta joukkovelkakirjalainaa kohtaan, mikä kertoo luottamuksesta yhtiön strategiaan. Joukkovelkakirjalainan onnistunut liikkeeseenlasku yhdessä uuden lainasopimuksen kanssa pidentää rahoituksemme maturiteettia ja mahdollistaa yhtiön kasvustrategian toteuttamisen myös jatkossa. Haluan kiittää kaikkia sijoittajia osallistumisesta sekä yhteistyöpankkia joukkovelkakirjalainan hyvästä toteutuksesta” , sanoo NoHo Partnersin toimitusjohtaja Jarno Suominen. OP Yrityspankki Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun pääjärjestäjänä. NoHo Partners on vuonna 1996 perustettu suomalainen ravintola-alan palveluihin erikoistunut konserni ja pohjoiseurooppalaisen ravintolamarkkinan luova uudistaja. Vuonna 2013 ensimmäisenä suomalaisena ravintolatoimijana Nasdaq Helsinkiin listautunut yhtiö on kasvanut voimakkaasti koko historiansa ajan. NoHo Partnersin visiona on olla Pohjois-Euroopan johtava ravintolatoimija.
Julkaistu 4.9.2026