14.12.2022

Ajankohtaista ilmasto-oikeutta: ilmastolaki täydentyy ja valtion ilmastotoimien riittävyys haastettiin tuomioistuimessa ensimmäistä kertaa Suomessa

Kaksi aihetta on puhuttanut ilmasto-oikeuden alalla Suomessa viime viikkoina ja kuukausina: äskettäin hyväksytty ilmastolain muutos sekä ilmastovuosikertomuksesta tehty valitus.

Eduskunta hyväksyi 9.12.2022 lain ilmastolain muuttamisesta (HE 239/2022), joka täydentää heinäkuussa 2022 voimaan tullutta ilmastolakia (423/2022). Ilmastolakiin lisätään 1.1.2023 voimaan tulevalla muutoslailla säännökset niin sanotusta kunnan ilmastosuunnitelmasta sekä muutoksenhausta lain nojalla annettaviin päätöksiin.

Suomen luonnonsuojeluliitto ry ja Greenpeace Norden jättivät 28.11.2022 korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituksen, jossa ne vaativat vuoden 2022 ilmastovuosikertomuksen antamista koskevan valtioneuvoston päätöksen kumoamista ja palauttamista uuteen valmisteluun.

Päivitetty ilmastolaki velvoittaa kunnat suunnittelemaan ilmastotyötä  

Voimassa olevaa ilmastolakia, josta julkaisimme uutisen keväällä 2022, sovelletaan valtion viranomaisten tehtäviin. Hyväksytyllä ilmastolain muutoksella kunnille säädetään velvoite laatia jatkossa ilmastosuunnitelma.  Muutoksen tarkoituksena on tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelman tulee sisältää muun muassa kunnan päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Kunta voi laatia suunnitelman yksin tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Suunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa ja sen toteutumista tulee seurata.

Ilmastotoimia koskeva oikeuskäytäntö kehittyy lähivuosina

Ilmastolaissa ei toistaiseksi ole säädetty muutoksenhakumahdollisuudesta, vaan lain nojalla annettuihin päätöksin on voinut hakea muutosta yleisen muutoksenhakua koskevan lainsäädännön perusteella. Nyt annettavalla lailla ilmastolakiin lisätään kuitenkin nimenomainen säännös muutoksenhausta ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Uudessa pykälässä säädetään yksityiskohtaisesti muun muassa siitä, kenellä on valitusoikeus kyseisistä päätöksistä.

Ilmastotoimiin liittyvät oikeudenkäynnit ovat yleistyneet maailmalla voimakkaasti viime vuosina. Runsaasti julkisuutta on saanut esimerkiksi ns. Urgenda-tapaus. Luonnonsuojeluliiton ja Greenpeacen valitus on kuitenkin Suomessa ensimmäinen kerta, kun valtion ilmastotoimien riittävyys haastetaan tuomioistuimessa.

Järjestöjen mukaan valtioneuvosto on laiminlyönyt velvollisuutensa ryhtyä tarvittaviin hiilinieluja koskeviin lisätoimiin Suomen ilmastolaissa asetettujen tavoitteiden toteutumisen varmistamiseksi. Järjestöt viittaavat valituksessaan ilmastolain ohella myös Pariisin ilmastosopimuksen velvoitteisiin. Korkein hallinto-oikeus tutkii seuraavaksi prosessinedellytykset ja päättää, tutkiiko se järjestöjen valituksen.

Ilmastolaki koskee ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa, eikä laki aseta suoria velvoitteita yrityksille. Korkeimmassa hallinto-oikeudessa vireillä olevan oikeudenkäynnin lopputulos ja muutoksenhakusäännöksen tuleva tulkintakäytäntö tulevat joka tapauksessa näyttämään suuntaa sille, millä tavoin ilmastotoimien riittävyys pyritään jatkossa haastamaan suomalaisissa tuomioistuimissa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Swedbank AB:tä (publ) suomalaisen vähittäiskauppakiinteistösalkun jälleenrahoituksessa. Kiinteistösalkku on Trophin suomalaisten tytäryhtiöiden omistuksessa. Trophi on Pohjoismaiden johtava päivittäistavarakauppavetoisiin vähittäiskauppakiinteistöihin keskittyvä kiinteistöyhtiö, jonka kiinteistösalkkuun kuuluu 278 kohdetta Ruotsissa ja Suomessa. Suomi on Trophille edelleen kehittyvä ja strategisesti tärkeä markkina, ja sen osuus yhtiön vuokratuotoista ja kiinteistöjen arvosta on noin 30 prosenttia. 
Julkaistu 17.7.2026
Toimimme HANZA:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat. Järjestely toteutetaan liiketoiminta- ja osakekauppana, ja se kattaa Fortaco Finlandin teräsrakenne- ja kokoonpanoliiketoiminnat Suomessa sekä kahden virolaisen ja kahden puolalaisen tytäryhtiön osakkeet. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2026 viimeisen neljänneksen aikana.  Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. HANZA:lla on noin 5 000 työntekijää, ja sen vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljardia Ruotsin kruunua. Avustamme HANZA:a tässä transaktiossa yhteistyössä ruotsalaisen asianajotoimisto Lindahlin kanssa.
Julkaistu 15.7.2026
Avustimme RVRC Holding AB:ta (RevolutionRace) suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa 90,1 % ICANIWILL AB:n (ICIW) osakkeista. RevolutionRacen pääasiallisena oikeudellisena neuvonantajana toimi ruotsalainen asianajotoimisto Mannheimer Swartling. Vuonna 2012 Ruotsissa perustettu ICIW on ruotsalainen treeni- ja urheiluvaatebrändi.  RevolutionRace on nopeasti kasvava ruotsalainen ulkoiluvaatebrändi, joka tarjoaa monikäyttöisiä tuotteita aktiiviseen elämäntyyliin. Yritys toimii digitaalisella suoramyyntimallilla (D2C) ja palvelee asiakkaita noin 40 maassa. Yhtiö on ollut listattuna Nasdaq Tukholmassa vuodesta 2021 lähtien.
Julkaistu 14.7.2026
Avustimme Mandatumin hallinnoimaa erikoissijoitusrahastoa sen myydessä Tampereen Tammelassa sijaitsevan PMK-talon. PMK-talo on monipuolinen toimitilakiinteistö, jossa toimii kymmeniä vuokralaisia.  Tilat ovat muun muassa varasto-, tuotanto- ja toimistokäytössä.
Julkaistu 13.7.2026