Uudella ilmastolailla pyritään hiilineutraaliuteen

Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmä

Uuden ilmastolain mukaisessa ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmässä määritetään kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisen, nielujen vahvistamisen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi tarvittavat toimet eri hallinnonaloilla. Uutena elementtinä sääntelyyn lisättiin edellä mainittujen nielujen vahvistamista koskeva tavoite.

Suunnittelujärjestelmään kuuluu niin nykyisin voimassa olevan kuin uuden ilmastolain mukaan pitkän aikavälin suunnitelma, keskipitkän aikavälin suunnitelma sekä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskeva suunnitelma. Uudella ilmastolailla suunnittelujärjestelmään lisättiin vähintään joka toinen vaalikausi laadittava maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

Uudet ilmastotavoitteet

Uudessa ilmastolaissa säädetään myös uusista ilmastotavoitteista. Lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Hiilineutraaliudella tarkoitetaan sitä, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat.  

Uudessa ilmastolaissa säädetään myös uusista päästövähennystavoitteista vuosille 2030 ja 2040. Tavoitteena on, että taakanjako- ja päästökauppasektorin kasvihuonekaasujen päästöt vähentyvät vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990.

Nykyisin voimassa olevassa ilmastolaissa vuodelle 2050 asetettua 80 prosentin päästövähennystavoitetta päivitettiin uuteen ilmastolakiin niin, että tavoitteena on edellä mainittujen sektorien päästöjen vähentyminen vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosentilla, mutta pyrkien 95 prosenttiin, verrattuna vuoteen 1990.

Lakia täydennetään vielä

Ympäristöministeriössä valmistellaan vielä muutosta, jolla lisättäisiin lakiin velvoite laatia ilmastosuunnitelmat kunta-, seutu- tai maakuntatasolla. Lakiin on tarkoitus myös lisätä säännös, jonka perusteella ilmastolain mukaisiin valtioneuvoston päätöksiin voisi hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Eduskunta edellyttää, että kyseisistä säännöksistä annetaan hallituksen esitys marraskuun 2022 loppuun mennessä.

Ilmastolaki ohjaa hallinnon toimintaa

Nykyisin voimassa oleva ja uusi ilmastolaki koskevat Suomen ilmastopolitiikan suunnittelua ja sen toteutumisen seurantaa eli viranomaisten toimintaa. Seuraamme luonnollisesti tiiviisti ilmastolain uudistuksen jatkovalmistelua sekä sitä, miten kiristyvät ilmastotavoitteet heijastuvat aineelliseen, suoraan yritysten toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön.