21.7.2023

EU:n ennallistamisasetus – kiistellyn uudistuksen käsittely jatkuu

Komission ehdotus EU:n asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) julkistettiin kesäkuussa 2022. Ehdotuksesta on käyty kuluneen vuoden aikana kiivasta keskustelua, ja sen valmistelu on jakanut mielipiteitä. Parlamentin jäsenten äänet jakautuivatkin tiukassa äänestyksessä lähes tasan, kun parlamentti 12. heinäkuuta äänesti kannastaan ennallistamisasetukseen.

Parlamentissa äänestettiin ensin ennallistamisasetuksen hylkäämisestä, mikä ei mennyt läpi: 312 edustajaa äänesti puolesta, 324 vastaan ja 12 tyhjää. Parlamentti hyväksyi kantansa ennallistamisasetukseen äänin 336 puolesta, 300 vastaan ja 13 tyhjää. Myös Suomen edustajien äänet jakautuivat melko tasaisesti kuuden edustajan vastustaessa ja kahdeksan kannattaessa ehdotuksen hyväksymistä.

Asetusehdotus perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Asetusehdotuksen yleistavoitteena on, että ennallistamistoimenpiteet kattaisivat vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Vaikka parlamentin hyväksymä ehdotus on kevyempi kuin komission alkuperäinen ehdotus, sen yleistavoite on säilynyt ennallaan.

Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi ehdotukseen sisältyy sitovia ennallistamistavoitteita ekosysteemeille, luontotyypeille ja lajeille sekä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa asetetaan jäsenvaltioille velvoite laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määritellään ennallistamisen kohteet ja toimenpiteet. Ehdotus sisältää sekä uusia tavoitteita että nykyiseen ennallistamista koskevaan sääntelyyn perustuvia tavoitteita.

Merkittävä muutos tuli maa-alueiden, rannikoiden ja makean veden ekosysteemien ennallistamiseen liittyvään 4 artiklaan, kun sen soveltaminen rajattiin koskemaan Natura 2000 -alueita. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola on Suomen yleisradiolle antamassaan haastattelussa todennut, että rajaus on epäselvä. Suvantola tulkitsee parlamentin päätöstä niin, että muita kuin Natura 2000 -alueita ei ole jätetty soveltamisalan ulkopuolelle kokonaan, vaan jäsenvaltioiden pitäisi ensi sijassa ennallistaa Natura 2000 -alueita ja sen jälkeen muita alueita. Natura 2000 -alueita koskevaa rajoitusta ja muitakin kohtia tulevan ennallistamisasetuksen 4 artiklan soveltamisalassa olisi tarpeen siis edelleen täsmentää.

Ennallistamisasetuksen käsittely jatkuu seuraavaksi trilogineuvotteluissa, joissa parlamentin, komission ja neuvoston on tarkoitus sopia asetuksen lopullisesta sisällöstä. Kun trilogineuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys, asetus voidaan lopullisesti hyväksyä. Neuvosto hyväksyi oman kantansa ehdotukseen 20. kesäkuuta. Suomi äänesti hyväksymistä vastaan.

Ennallistamisasetuksen voimaantulon jälkeen Suomen ja muiden jäsenmaiden on toimitettava komissiolle 24 kuukauden kuluessa ennallistamissuunnitelmansa, joissa määritellään, miten ennallistamistavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Tavoitteiden edistymistä on seurattava ja siitä on raportoitava komissiolle. Suomessa on esitetty huolta erityisesti ennallistamisasetuksen kustannuksista ja vaikutuksista metsätalouteen.

Trilogineuvotteluihin etenevä ennallistamisasetus on vaikeiden neuvottelujen tulos. Näin ollen se sisältääkin tiettyjä kompromisseja komission vuoden takaiseen ehdotukseen verrattuna. Jäsenmaiden kansalliset olosuhteet on pyritty huomioimaan paremmin esimerkiksi metsäekosysteemien ennallistamiseen liittyvillä joustoilla.

Ennallistamisasetuksen käsittelyprosessissa on nähtävissä vallitsevan geo- ja energiapoliittisen tilanteen vaikutus, kun asetuksen painopiste on tietyiltä osin liikkunut monimuotoisuuden painottamisesta enemmän kohti vihreän siirtymän korostamista. Ennallistamisasetuksen vaikutukset tulevat käytännössä riippumaan siitä, millaisia ennallistamistoimenpiteitä jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin ennallistamissuunnitelmiinsa.

Uusimmat referenssit

Toimimme Nala Renewablesin neuvonantajana Suomen lain osalta Vuolijoella sijaitsevan BESS-energiavarastointiprojektin kehittämisessä, hankinnassa ja rahoituksessa. Hankkeen kapasiteetti on 125 MW / 250 MWh. Avustimme transaktion rahoituksessa, oikeudellisessa due diligence -selvityksessä sekä hankeyhtiön hankinnassa. Työmme piti sisällään myös avustamista keskeisten hankesopimusten kuin myös Coöperatieve Rabobank U.A:n myöntämän projektirahoituksen rahoitusdokumentaation kanssa. Hanke on osa Nala Renewablesin kasvavaa akkuvarastoportfoliota Suomessa ja muualla Pohjoismaissa. Se vahvistaa mahdollisuutta hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja parantaa Suomen sähköverkon joustavuutta ja vakautta.
Julkaistu 3.11.2026
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Avustimme Neoen Renewables Finland Oy:tä, joka on osa ranskalaista Neoen-konsernia, sen myydessä datakeskushankkeen kansainvälisistä datakeskuskehittäjistä ja -operaattoreista koostuvalle konsortiolle. Kauppa oli Neoenin ensimmäinen datakeskuskehityshanke Suomessa. Vuonna 2008 perustettu Neoen on yksi maailman johtavista riippumattomista uusiutuvan energian tuottajista. Yhtiö toimii 15 maassa. Se kehittää, rahoittaa, rakentaa, omistaa ja operoi aurinkovoimaloita, tuulipuistoja ja akkuvarastoja. Neoen-konsernin omistaa globaali vaihtoehtoisten sijoitusten hallinnoija Brookfield Corporation. 
Julkaistu 17.9.2026
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa. 
Julkaistu 21.7.2026