21.7.2023

EU:n ennallistamisasetus – kiistellyn uudistuksen käsittely jatkuu

Komission ehdotus EU:n asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) julkistettiin kesäkuussa 2022. Ehdotuksesta on käyty kuluneen vuoden aikana kiivasta keskustelua, ja sen valmistelu on jakanut mielipiteitä. Parlamentin jäsenten äänet jakautuivatkin tiukassa äänestyksessä lähes tasan, kun parlamentti 12. heinäkuuta äänesti kannastaan ennallistamisasetukseen.

Parlamentissa äänestettiin ensin ennallistamisasetuksen hylkäämisestä, mikä ei mennyt läpi: 312 edustajaa äänesti puolesta, 324 vastaan ja 12 tyhjää. Parlamentti hyväksyi kantansa ennallistamisasetukseen äänin 336 puolesta, 300 vastaan ja 13 tyhjää. Myös Suomen edustajien äänet jakautuivat melko tasaisesti kuuden edustajan vastustaessa ja kahdeksan kannattaessa ehdotuksen hyväksymistä.

Asetusehdotus perustuu vuoteen 2030 ulottuvaan EU:n biodiversiteettistrategiaan. Asetusehdotuksen yleistavoitteena on, että ennallistamistoimenpiteet kattaisivat vähintään 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä ja kaikki ennallistamisen tarpeessa olevat ekosysteemit vuoteen 2050 mennessä. Vaikka parlamentin hyväksymä ehdotus on kevyempi kuin komission alkuperäinen ehdotus, sen yleistavoite on säilynyt ennallaan.

Tämän yleistavoitteen saavuttamiseksi ehdotukseen sisältyy sitovia ennallistamistavoitteita ekosysteemeille, luontotyypeille ja lajeille sekä keinoja näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ehdotuksessa asetetaan jäsenvaltioille velvoite laatia kansallinen ennallistamissuunnitelma, jossa määritellään ennallistamisen kohteet ja toimenpiteet. Ehdotus sisältää sekä uusia tavoitteita että nykyiseen ennallistamista koskevaan sääntelyyn perustuvia tavoitteita.

Merkittävä muutos tuli maa-alueiden, rannikoiden ja makean veden ekosysteemien ennallistamiseen liittyvään 4 artiklaan, kun sen soveltaminen rajattiin koskemaan Natura 2000 -alueita. Ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvos Leila Suvantola on Suomen yleisradiolle antamassaan haastattelussa todennut, että rajaus on epäselvä. Suvantola tulkitsee parlamentin päätöstä niin, että muita kuin Natura 2000 -alueita ei ole jätetty soveltamisalan ulkopuolelle kokonaan, vaan jäsenvaltioiden pitäisi ensi sijassa ennallistaa Natura 2000 -alueita ja sen jälkeen muita alueita. Natura 2000 -alueita koskevaa rajoitusta ja muitakin kohtia tulevan ennallistamisasetuksen 4 artiklan soveltamisalassa olisi tarpeen siis edelleen täsmentää.

Ennallistamisasetuksen käsittely jatkuu seuraavaksi trilogineuvotteluissa, joissa parlamentin, komission ja neuvoston on tarkoitus sopia asetuksen lopullisesta sisällöstä. Kun trilogineuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys, asetus voidaan lopullisesti hyväksyä. Neuvosto hyväksyi oman kantansa ehdotukseen 20. kesäkuuta. Suomi äänesti hyväksymistä vastaan.

Ennallistamisasetuksen voimaantulon jälkeen Suomen ja muiden jäsenmaiden on toimitettava komissiolle 24 kuukauden kuluessa ennallistamissuunnitelmansa, joissa määritellään, miten ennallistamistavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Tavoitteiden edistymistä on seurattava ja siitä on raportoitava komissiolle. Suomessa on esitetty huolta erityisesti ennallistamisasetuksen kustannuksista ja vaikutuksista metsätalouteen.

Trilogineuvotteluihin etenevä ennallistamisasetus on vaikeiden neuvottelujen tulos. Näin ollen se sisältääkin tiettyjä kompromisseja komission vuoden takaiseen ehdotukseen verrattuna. Jäsenmaiden kansalliset olosuhteet on pyritty huomioimaan paremmin esimerkiksi metsäekosysteemien ennallistamiseen liittyvillä joustoilla.

Ennallistamisasetuksen käsittelyprosessissa on nähtävissä vallitsevan geo- ja energiapoliittisen tilanteen vaikutus, kun asetuksen painopiste on tietyiltä osin liikkunut monimuotoisuuden painottamisesta enemmän kohti vihreän siirtymän korostamista. Ennallistamisasetuksen vaikutukset tulevat käytännössä riippumaan siitä, millaisia ennallistamistoimenpiteitä jäsenvaltiot sisällyttävät kansallisiin ennallistamissuunnitelmiinsa.

Uusimmat referenssit

Avustimme Foundation Clinicia sen rahoituskierroksella, johon osallistui joukko tunnettuja suomalaisia teknologiayrittäjiä ja sijoittajia, mukaan lukien Supercellin ja Woltin perustajia. Foundation Clinic on suomalainen terveydenhuoltoalan yhtiö, joka kehittää uudenlaista yksityisen terveydenhuollon mallia, jossa painottuvat ennaltaehkäisevä, dataan perustuva ja jatkuva hoito. Yhtiön tavoitteena on yhdistää kattava terveystieto ja jatkuva lääketieteellinen hoito terveysriskien tunnistamiseksi ja niihin puuttumiseksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 
Julkaistu 29.10.2026
Avustimme Delta Capacity AG:tä kahden energiavarastointiprojektin (BESS) rahoitusjärjestelyssä. Yhteenlasketulla 250 MW / 600 MWh:n kapasiteetilla hankkeet lukeutuvat Suomen suurimpiin rakennusvaiheeseen edenneisiin akkuvarastohankkeisiin. Rahoituksen järjesti Société Générale, jota tuki Finnvera. Molempien hankkeiden rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Lapinlahdella ja Teuvalla. Hankkeiden on tarkoitus siirtyä kaupalliseen käyttöön vuoden 2027 loppupuolella ja molemmille hankkeille on sovittu osittaiset tolling-järjestelyt. Lapinlahden hanke toteutetaan yhteistyössä Covenergon kanssa ja Teuvan hanke Strioga Family Foundationin kanssa. Delta Capacity on sveitsiläinen, suuren mittakaavan akkuvarastoja kehittävä yhtiö. Hankkeet vahvistavat yhtiön kasvavaa pohjoismaista hankekantaa ja tukevat Suomen sähköjärjestelmän joustavuutta tuomalla lisää varastointikapasiteettia markkinoille, joka puolestaan mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin.
Julkaistu 28.10.2026
Toimimme Martela Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana suunnatussa osakeannissa, jolla Martela keräsi noin 7,2 miljoonan euron bruttovarat yhtiön rahoitusaseman ja maksuvalmiuden parantamiseksi sekä liikkumavaran luomiseksi tarvittavien kehitys- ja tehostamistoimenpiteiden jatkamista varten. Suunnatun osakeannin yhteydessä Martelan listaamaton ja äänivaltaisempi K-osakesarja yhdistettiin listattuun A-osakesarjaan. Yhdistämisen jälkeen yhtiöllä on ainoastaan yksi osakesarja, joka on kaupankäynnin kohteena Nasdaq Helsinki Oy:n ylläpitämällä säännellyllä markkinalla ja johon kuuluvilla osakkeilla on kullakin yksi ääni ja muutoinkin samanlaiset oikeudet. Martela on yksi Pohjoismaiden johtavista käyttäjälähtöisten työ- ja oppimisympäristöjen kehittäjistä. Jo yli 80 vuoden kokemuksella Martela luo parhaita paikkoja työn tekemiselle ja tarjoa asiakkailleen Martela Lifecycle -ratkaisujen avulla kalusteet ja niihin liittyvät palvelut saumattomana kokonaisuutena.
Julkaistu 27.10.2026
Toimimme Banyan Softwaren oikeudellisena neuvonantajana sen hankkiessa Carus Ferryn, Suomessa toimivan lautta- ja matkustajaliikenteen harjoittajille varaus-, lähtöselvitys- ja satamatoimintojen ohjelmistoja tarjoavan yhtiön. Yritysosto vahvistaa entisestään Banyan Softwaren asemaa Pohjoismaissa ja tarjoaa samalla Carusille pitkäaikaisen kumppanin tukemaan yhtiön jatkuvaa kasvua ja kehitystä. Carus on perustettu vuonna 1998, ja sen pääkonttori sijaitsee Maarianhaminassa Ahvenanmaalla. Yhtiö kehittää liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja lautta-, risteily- ja matkustajaliikenteen harjoittajille kattaen koko matkustajapolun varauksista ja lipunmyynnistä kapasiteetinhallintaan, lähtöselvitykseen ja alukseen nousuun. Carus tarjoaa lisäksi satama-automaation ratkaisuja, aluksilla käytettäviä myyntijärjestelmiä sekä liiketoimintatiedon työkaluja. Yhtiö palvelee noin 30 operaattoria neljällä mantereella ja on asiakasmäärällä mitattuna suurin lauttaliikenteen varaus- ja lähtöjen hallintajärjestelmien toimittaja. Banyan Software hankkii ja kehittää pitkäjänteisesti erikoistuneilla toimialoilla toimivia, liiketoimintakriittisiä ohjelmistoja tarjoavia yhtiöitä. Vuonna 2016 perustettu Banyan noudattaa buy-and-hold-for-life -mallia ja tukee portfolioyhtiöidensä pitkäjänteistä kasvua ja kehitystä. Banyanilla on yli 130 portfolioyhtiötä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Isossa-Britanniassa, Euroopassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella. Carusin yritysoston myötä Banyanilla on kolme yhtiötä Pohjoismaissa.
Julkaistu 20.10.2026