4.5.2017

Uusi hankintalaki puuttuu kovalla kädellä työoikeusrikkomuksiin

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi hankintalaki haluaa muiden tavoitteiden ohella kitkeä harmaan talouden julkisista hankinnoista. Sen seurauksena esimerkiksi työoikeusrikkomukset ovat saaneet laissa selvästi aiempaa suuremman painoarvon. Yritys, joka rikkoo työnantajavelvoitteitaan, voidaan jatkossa yhä useammin sulkea pois tarjouskilpailusta.

Näillä rikkomuksilla olet auttamattomasti ulkona

Tietyt työoikeudelliset rikokset voivat olla julkisissa hankinnoissa niin kutsuttuja pakollisia poissulkemisperusteita eli perusteita, joiden nojalla julkinen hankintayksikkö on pakotettu sulkemaan yrityksen pois tarjouskilpailusta. Tällaisia pakollisia poissulkemisperusteita ovat esimerkiksi työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä.

Kun pakolliset poissulkemisperusteet ovat aikaisemmin koskeneet vain lähinnä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tyyppisiä tekoja, uusi laki on tuonut pakolliset poissulkemisperusteet lähemmäksi yritysten arkea.

Rikkomukset, joiden perusteella voidaan harkita poissulkemista

Pakollisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintalaki antaa painoarvoa myös muun tyyppisille työoikeudellisille rikkomuksille niin kutsuttuna harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena. Hankintalain mukaan julkinen hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta yrityksen, joka on syyllistynyt yrityksen luotettavuuden kyseenalaistavaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen tai joka on rikkonut lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaisia työoikeudellisia velvoitteita. Hankintayksikön on tosin pystyttävä osoittamaan, että rikkomukset ovat myös tapahtuneet.

Lähtökohtaisesti kyse voi olla kaikenlaisista rikkomuksista, kuten esimerkiksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, yhteistoimintalain velvoitteiden rikkomisesta tai erilaisiin palkkasaataviin liittyvistä laiminlyönneistä. Kyse ei siis tarvitse olla rikoslain nojalla saaduista rangaistuksista – saati edes tuomioistuimessa käsitellyistä teoista. Käytännössä hankintayksiköiden harkintavalta näiden poissulkemisperusteiden soveltamisessa on laaja, mutta niiden pitää kuitenkin noudattaa suhteellisuusperiaatetta harkinnassaan.

Relevantti henkilöjoukko on laaja

Sekä pakollisten että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla relevantti henkilöjoukko, joka voi syyllistyä rikkomukseen, on laaja. Kyseessä voi olla yrityksen

Tulkinta siitä, miten laajan henkilöjoukon mainittu ilmaisu kattaa, vaihtelee. Kyseeseen voi tulla ainakin yrityksen toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsenet sekä prokuristit. Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla rikkomukseen voi syyllistyä myös yritys itse.

Virheet kannattaa korjata

Hankintalaki ottaa toisaalta huomioon myös sen, jos yritys haluaa korjata virheensä. Yritys voi korjaavilla toimenpiteillä antaa hankintayksikölle näyttöä luotettavuudestaan siitäkin huolimatta, että sillä on rasitteena hankintalain tarkoittama poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä yritystä pois tarjouskilpailusta.

Suosittelemmekin lämpimästi, että jatkossa osana yritysten compliance-toimia yritykset varmistaisivat, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet tulevat varmasti tehdyiksi, jos työoikeudellisia rikkomuksia ilmenee. Näin yritykset voivat merkittävästi vähentää näistä rikkomuksista aiheutuvia riskejään julkisissa tarjouskilpailuissa. Niiden yritysten, joiden keskeinen asiakaskunta muodostuu julkisista hankintayksiköistä, on joka tapauksessa syytä jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota työoikeudellisista velvoitteistaan huolehtimiseen.

Uusimmat referenssit

Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026
Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025