4.5.2017

Uusi hankintalaki puuttuu kovalla kädellä työoikeusrikkomuksiin

Vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi hankintalaki haluaa muiden tavoitteiden ohella kitkeä harmaan talouden julkisista hankinnoista. Sen seurauksena esimerkiksi työoikeusrikkomukset ovat saaneet laissa selvästi aiempaa suuremman painoarvon. Yritys, joka rikkoo työnantajavelvoitteitaan, voidaan jatkossa yhä useammin sulkea pois tarjouskilpailusta.

Näillä rikkomuksilla olet auttamattomasti ulkona

Tietyt työoikeudelliset rikokset voivat olla julkisissa hankinnoissa niin kutsuttuja pakollisia poissulkemisperusteita eli perusteita, joiden nojalla julkinen hankintayksikkö on pakotettu sulkemaan yrityksen pois tarjouskilpailusta. Tällaisia pakollisia poissulkemisperusteita ovat esimerkiksi työturvallisuusrikos, työaikasuojelurikos ja työsyrjintä.

Kun pakolliset poissulkemisperusteet ovat aikaisemmin koskeneet vain lähinnä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen tyyppisiä tekoja, uusi laki on tuonut pakolliset poissulkemisperusteet lähemmäksi yritysten arkea.

Rikkomukset, joiden perusteella voidaan harkita poissulkemista

Pakollisten poissulkemisperusteiden lisäksi hankintalaki antaa painoarvoa myös muun tyyppisille työoikeudellisille rikkomuksille niin kutsuttuna harkinnanvaraisena poissulkemisperusteena. Hankintalain mukaan julkinen hankintayksikkö voi sulkea tarjouskilpailusta yrityksen, joka on syyllistynyt yrityksen luotettavuuden kyseenalaistavaan ammattitoiminnan vakavaan virheeseen tai joka on rikkonut lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaisia työoikeudellisia velvoitteita. Hankintayksikön on tosin pystyttävä osoittamaan, että rikkomukset ovat myös tapahtuneet.

Lähtökohtaisesti kyse voi olla kaikenlaisista rikkomuksista, kuten esimerkiksi työsuhteen perusteettomasta päättämisestä, yhteistoimintalain velvoitteiden rikkomisesta tai erilaisiin palkkasaataviin liittyvistä laiminlyönneistä. Kyse ei siis tarvitse olla rikoslain nojalla saaduista rangaistuksista – saati edes tuomioistuimessa käsitellyistä teoista. Käytännössä hankintayksiköiden harkintavalta näiden poissulkemisperusteiden soveltamisessa on laaja, mutta niiden pitää kuitenkin noudattaa suhteellisuusperiaatetta harkinnassaan.

Relevantti henkilöjoukko on laaja

Sekä pakollisten että harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla relevantti henkilöjoukko, joka voi syyllistyä rikkomukseen, on laaja. Kyseessä voi olla yrityksen

Tulkinta siitä, miten laajan henkilöjoukon mainittu ilmaisu kattaa, vaihtelee. Kyseeseen voi tulla ainakin yrityksen toimitusjohtaja, varatoimitusjohtaja, hallituksen jäsenet sekä prokuristit. Harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden kohdalla rikkomukseen voi syyllistyä myös yritys itse.

Virheet kannattaa korjata

Hankintalaki ottaa toisaalta huomioon myös sen, jos yritys haluaa korjata virheensä. Yritys voi korjaavilla toimenpiteillä antaa hankintayksikölle näyttöä luotettavuudestaan siitäkin huolimatta, että sillä on rasitteena hankintalain tarkoittama poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä yritystä pois tarjouskilpailusta.

Suosittelemmekin lämpimästi, että jatkossa osana yritysten compliance-toimia yritykset varmistaisivat, että tarvittavat korjaavat toimenpiteet tulevat varmasti tehdyiksi, jos työoikeudellisia rikkomuksia ilmenee. Näin yritykset voivat merkittävästi vähentää näistä rikkomuksista aiheutuvia riskejään julkisissa tarjouskilpailuissa. Niiden yritysten, joiden keskeinen asiakaskunta muodostuu julkisista hankintayksiköistä, on joka tapauksessa syytä jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota työoikeudellisista velvoitteistaan huolehtimiseen.

Uusimmat referenssit

Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026