21.8.2020

Työturvallisuus korona-aikana – mitä jokaisen työnantajan on hyvä tietää?

Maailmalla on vahvistettu jo yli 20 miljoonaa koronatartuntaa. Suomessa keskustellaan, onko toinen aalto tulossa vai onko se itse asiassa jo täällä. Todennäköistä kuitenkin on, ettei yhteiskuntaa suljeta yhtä kokonaisvaltaisesti kuin viime keväänä. 

Koronavirus on herättänyt asiakkaidemme parissa useita kysymyksiä. Käyn seuraavaksi läpi tyypillisimpiä kysymyksiä työturvallisuuden näkökulmasta.

Voiko työntekijä kieltäytyä palaamasta töihin, jos koronavirus pelottaa tai hän kuuluu riskiryhmään?

Työntekijän pelko sairastua koronavirukseen ei lähtökohtaisesti ole syy jäädä pois töistä. Työturvallisuuslaki antaa työntekijälle oikeuden pidättäytyä työstä silloin, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.

Säännöksen soveltamiskynnys on kuitenkin melko korkea.  Pidättäytymisoikeus on mahdollinen vain poikkeustapauksissa, joissa vaara on todellinen ja vakava. Pelkästään koronaviruksen vakavan muodon riskiä lisäävä perussairaus ei automaattisesti oikeuta pidättäytymään työstä.

Lisäksi pidättäytymisoikeutta työstä ei ole, jos vaara on vältettävissä työturvallisuutta parantamalla. Työnantajan työturvallisuustoimet ovatkin aina ensisijainen keino tilanteen ratkaisemiseksi.

Mitä työnantajan työturvallisuuskeinot ovat?  

Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lähtökohtana on, että työnantaja tunnistaa riskit ja vaaratekijät työympäristössä ja pyrkii poistamaan tai, jos se ei ole mahdollista, minimoimaan ne. Riskinarvioinnin pohjalta työnantaja suunnittelee, miten koronaviruksen riskejä hallitaan työympäristössä.

Konkreettiset keinot vaihtelevat työolosuhteiden mukaan. Toimenpiteitä suunniteltaessa työnantajan pitää huomioida myös työntekijän henkilökohtaiset seikat, kuten riskiryhmään kuuluminen. Myös toimenpiteiden velvoittavuus tulee harkita tarkkaan: työnantajan on päätettävä, ovatko toimenpiteet työpaikalla suositusluonteisia vai työnantajan direktio-oikeutensa nojalla antamia velvoittavia määräyksiä.

Konkreettiset toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi

Esimerkiksi riskinarvioinnin perusteella voi olla tarpeen, että vaarojen minimoiseksi työpaikalle asetetaan velvollisuus käyttää maskia.  Tällöin on työnantajan velvollisuus antaa ohjeistus maskien käytöstä työntekijöille, hankkia maskit työpaikalle ja vastata maskeihin liittyvistä kustannuksista.

Mitkä ovat työntekijöiden velvollisuudet?

Työntekijöillä on velvollisuus noudattaa työnantajan ohjeita ja vaikuttaa muutoinkin omalta osaltaan turvalliseen työympäristöön. Aina on mahdollista, että joukosta löytyy yksittäisiä työntekijöitä, jotka suhtautuvat ohjeisiin kielteisesti. Siksi työnantajan on hyvä tehostaa työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä käytettävissä olevilla työoikeudellisilla keinoilla.

Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet kiteytettynä

Oikeudenkäynneissä arvioidaan usein, onko työnantaja täyttänyt sille kuuluvat työturvallisuusvelvoitteet.

Tiivistetysti työnantajan työsuojelutoimenpiteet koronaviruksen osalta ovat seuraavat:

Työnantajan on otettava koronavirus huomioon osana yhtiön työturvallisuusprosesseja. Nyt voisi olla hyvä hetki tarkastella yrityksen työturvallisuusprosesseja ja niiden ajantasaisuutta laajemminkin.

Eveliina Tammela
Lisa Litvin

Uusimmat referenssit

Luonnontuotteiden, muiden terveyteen liittyvien tuotteiden ja kosmetiikan vähittäiskauppaa harjoittanut Life Finland Oy hakeutui konkurssiin omasta aloitteestaan kesäkuussa 2025, ja konkurssipesän pesänhoitajaksi määrättiin asianajajamme, counsel Elina Pesonen . Life Finland Oy kuului kansainväliseen Life-konserniin, ja sen emoyhtiö Life Europe AB asetettiin myös konkurssiin kesäkuussa 2025 Ruotsissa. Life Finland Oy:llä oli konkurssiin asetettaessa eri puolella Suomea yli 30 avoinna olevaa myymälää ja lähes 170 työntekijää. Myymälätilojen lisäksi yhtiöllä oli useita muita vuokrakohteita, kuten tyhjennyksessä olevia liiketiloja sekä toimisto- ja varastotiloja. Konkurssipesä järjesti konkurssiloppuunmyynnit kaikissa yhtiön myymälöissä. Myymälöiden alasajo ja konkurssiloppuunmyynnit toteutettiin tehokkaasti noin kahdessa viikossa yhteistyössä yhtiön maajohtajan, aluejohtajien ja myymälähenkilökunnan kanssa. Loppuunmyynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä, ja vaihto-omaisuusvarasto saatiin lähes kokonaisuudessaan myytyä kuluttajille. Konkurssipesän pesänhoito on vaatinut monipuolista asiantuntemusta. Menettelyssä on hoidettu muun muassa konsernitilijärjestelyihin, immateriaalioikeuksiin, franchising-sopimuksiin, työsuhteisiin ja kuluttajavelkojiin liittyviä erityiskysymyksiä. Lisäksi menettelyyn on keskeisesti liittynyt kansainvälinen ulottuvuus, sillä pesänhoitaja on järjestellyt toiminnan alasajoa ja omaisuuden realisointia tiiviissä yhteistyössä ruotsalaisten konserniyhtiöiden konkurssipesien hallintojen kanssa. Yhteistyö on sisältänyt muun muassa liiketoiminnan myyntimahdollisuuksien selvittämistä, aineettomien oikeuksien myynnin sekä konsernin sisäisten sopimusten koordinointia
Julkaistu 9.12.2025
Toimimme Oomi Oy:n ja Lumme Energia Oy:n yhteisenä oikeudellisena neuvonantajana liiketoimintakaupassa, jossa Lumme Energia yhdistyy Oomiin. Yhdistyminen luo toteutuessaan Suomen suurimman sähkön vähittäismyyjän ja energiapalveluyhtiön, kun kaksi alansa merkittävää toimijaa yhdistyvät. Vuonna 2024 Oomin liikevaihto oli 373,9 miljoonaa euroa ja sen palveluksessa oli noin 110 työntekijää. Lumme Energian liikevaihto samana vuonna oli noin 314,6 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa oli noin 50 työntekijää. Järjestelyn taustalla on sähkömarkkinoiden viimeaikainen kehitys sekä tavoite kehittää kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluita. Tavoitteena on myös vahvistaa asiakaskokemusta entisestään, sillä asiakaslähtöisyys on yhdistävä tekijä molemmissa yhtiöissä. Yhdistymisen seurauksena Lumme Energian asiakkuudet siirtyvät Oomille, ja samalla Lumme Energiasta tulee yksi Oomin omistajista. Kaupan toteutuminen edellyttää Suomen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksyntää.
Julkaistu 29.8.2025
Toimimme HANZA AB:n suomalaisena oikeudellisena neuvonantajana sen ostaessa puolustusteollisuuden sähköjärjestelmiin erikoistuneen Milectrian sopimusvalmistusliiketoiminnan.  Kauppa käsittää Milectria Oy:n (Suomi), Milectria OÜ:n (Viro) ja kiinteistöyhtiö Kiinteistö Oy Kanungin Karhun koko osakekannat. Kaupan toteutuminen edellyttää tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä. Kaupan odotetaan toteutuvan syyskuussa 2025.  HANZA on vuonna 2008 perustettu ruotsalainen konepajateollisuuden ja elektroniikan sopimusvalmistusta harjoittava yritys, joka on listattu Nasdaq Tukholman päälistalla. Seitsemässä maassa toimivan yhtiön vuotuinen liikevaihto on tällä hetkellä noin 6 miljardia Ruotsin kruunua ja sillä on noin 3100 työntekijää. Milectria on suomalainen puolustusteollisuuden sähköjärjestelmien sopimusvalmistaja.
Julkaistu 21.7.2025
Neuvoimme Nevel Oy:tä sen hankkiessa Suomen toiseksi suurinta biokaasulaitosta operoivan Labio Oy:n liiketoiminnan. Järjestelyssä Lahti Aqua Oy ja Salpakierto Oy myivät Labion koko osakekannan Nevelille, mikä laajentaa Nevelin jo entuudestaan merkittävää materiaalitehokkuus- ja biokaasuportfoliota. Kauppa ei vaikuta Lahti Aquan vesihuoltotoimintaan tai Salpakierron yhdyskuntajätehuollon palvelutehtäviin. Labion toiminta ja asiakassuhteet jatkuvat ennallaan. ”Yhteistyö on meille luonnollinen askel jatkaessamme investointeja materiaalitehokkuuteen ja kestäviin energiaratkaisuihin. Integroimalla Labion kattavan tarjooman sekä osaamisen voimme tarjota asiakkaille vahvan alustan materiaalin kiertoon. Vahvistamme myös markkina-asemaamme yhtenä Suomen johtavana toimijana materiaalitehokkuuden saralla”, sanoo Nevelin liiketoimintajohtaja Ville Koikkalainen. Nevel on energiainfrayhtiö, joka tarjoaa teollisuuden ja kiinteistöjen kehittyneitä, ilmastopositiiviseen tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja. Se operoi yli 130:tä energiantuotantolaitosta ja hallinnoi yli 40:tä kaukolämpöverkkoa. Nevelin liikevaihto on 150 miljoonaa euroa, ja sen palveluksessa on 190 asiantuntijaa Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.
Julkaistu 16.7.2025