Maailmalla on vahvistettu jo yli 20 miljoonaa koronatartuntaa. Suomessa keskustellaan, onko toinen aalto tulossa vai onko se itse asiassa jo täällä. Todennäköistä kuitenkin on, ettei yhteiskuntaa suljeta yhtä kokonaisvaltaisesti kuin viime keväänä.
21.8.2020
Työturvallisuus korona-aikana – mitä jokaisen työnantajan on hyvä tietää?
Eveliina Tammela
Palvelut
Koronavirus on herättänyt asiakkaidemme parissa useita kysymyksiä. Käyn seuraavaksi läpi tyypillisimpiä kysymyksiä työturvallisuuden näkökulmasta.
Voiko työntekijä kieltäytyä palaamasta töihin, jos koronavirus pelottaa tai hän kuuluu riskiryhmään?
Työntekijän pelko sairastua koronavirukseen ei lähtökohtaisesti ole syy jäädä pois töistä. Työturvallisuuslaki antaa työntekijälle oikeuden pidättäytyä työstä silloin, jos työstä aiheutuu vakavaa vaaraa työntekijän omalle tai muiden työntekijöiden hengelle tai terveydelle.
Säännöksen soveltamiskynnys on kuitenkin melko korkea. Pidättäytymisoikeus on mahdollinen vain poikkeustapauksissa, joissa vaara on todellinen ja vakava. Pelkästään koronaviruksen vakavan muodon riskiä lisäävä perussairaus ei automaattisesti oikeuta pidättäytymään työstä.
Lisäksi pidättäytymisoikeutta työstä ei ole, jos vaara on vältettävissä työturvallisuutta parantamalla. Työnantajan työturvallisuustoimet ovatkin aina ensisijainen keino tilanteen ratkaisemiseksi.
Mitä työnantajan työturvallisuuskeinot ovat?
Työnantajalla on velvollisuus huolehtia työntekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Lähtökohtana on, että työnantaja tunnistaa riskit ja vaaratekijät työympäristössä ja pyrkii poistamaan tai, jos se ei ole mahdollista, minimoimaan ne. Riskinarvioinnin pohjalta työnantaja suunnittelee, miten koronaviruksen riskejä hallitaan työympäristössä.
Konkreettiset keinot vaihtelevat työolosuhteiden mukaan. Toimenpiteitä suunniteltaessa työnantajan pitää huomioida myös työntekijän henkilökohtaiset seikat, kuten riskiryhmään kuuluminen. Myös toimenpiteiden velvoittavuus tulee harkita tarkkaan: työnantajan on päätettävä, ovatko toimenpiteet työpaikalla suositusluonteisia vai työnantajan direktio-oikeutensa nojalla antamia velvoittavia määräyksiä.
Konkreettiset toimenpiteet voivat tarkoittaa esimerkiksi
Esimerkiksi riskinarvioinnin perusteella voi olla tarpeen, että vaarojen minimoiseksi työpaikalle asetetaan velvollisuus käyttää maskia. Tällöin on työnantajan velvollisuus antaa ohjeistus maskien käytöstä työntekijöille, hankkia maskit työpaikalle ja vastata maskeihin liittyvistä kustannuksista.
Mitkä ovat työntekijöiden velvollisuudet?
Työntekijöillä on velvollisuus noudattaa työnantajan ohjeita ja vaikuttaa muutoinkin omalta osaltaan turvalliseen työympäristöön. Aina on mahdollista, että joukosta löytyy yksittäisiä työntekijöitä, jotka suhtautuvat ohjeisiin kielteisesti. Siksi työnantajan on hyvä tehostaa työturvallisuuteen liittyviä määräyksiä käytettävissä olevilla työoikeudellisilla keinoilla.
Työnantajan työturvallisuusvelvoitteet kiteytettynä
Oikeudenkäynneissä arvioidaan usein, onko työnantaja täyttänyt sille kuuluvat työturvallisuusvelvoitteet.
Tiivistetysti työnantajan työsuojelutoimenpiteet koronaviruksen osalta ovat seuraavat:
Työnantajan on otettava koronavirus huomioon osana yhtiön työturvallisuusprosesseja. Nyt voisi olla hyvä hetki tarkastella yrityksen työturvallisuusprosesseja ja niiden ajantasaisuutta laajemminkin.
Eveliina Tammela
Lisa Litvin
Uusimmat uutiset
Julkaistu 3.3.2026 – Työoikeus
Irtisanomiskynnys madaltuu: mitä käytännössä tulee huomioida?
Julkaistu 29.10.2025 – Työoikeus
Johtajilta vaaditaan muutostilanteissa sekä tehokkuutta että inhimillisyyttä
Julkaistu 22.10.2025 – Työoikeus
Työsuhteessa – Castrén & Snellmanin työoikeustiimin uusi podcast työelämän ja työoikeuden teemoista
Julkaistu 6.5.2024 – Työoikeus
Yritykset ulkoistavat toimintojaan – neljä tärppiä onnistumiseen
Tomi Kemppainen, Mats Forsius & Mikko Hanni
Mikko Hanni & Mats Forsius
Tomi Kemppainen, Kim Parviainen & Eija Warma-Lehtinen
Uusimmat referenssit
Suomalainen Rakennuttajakonsulttiyhtiö — käräjäoikeus hylkäsi syytteen turvallisuuskoordinaattoria koskevassa työturvallisuusrikosasiassa
Avustimme menestyksekkäästi suomalaista rakennuttajakonsulttiyhtiötä ja sen palveluksessa ollutta turvallisuuskoordinaattoria häneen kohdistuneessa työturvallisuusrikossyytteessä. Syyttäjä vaati rangaistusta väitetystä työturvallisuusmääräysten rikkomisesta. Syyte koski putoamistapaturmaa rakennustyömaalla, jossa asiakkaamme toimi rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina. Selvitimme turvallisuuskoordinaattorin velvollisuuksien rajat suhteessa päätoteuttajan vastuuseen sekä sen, miten asiakkaamme oli käytännössä huolehtinut kaikista hänelle kuuluvista tehtävistä. Osoitimme, että asiakkaamme oli toiminut huolellisesti ja velvollisuuksiensa mukaisesti rakennushankkeen suunnittelun, valmistelun ja toteutuksen osalta. Itä-Uudenmaan käräjäoikeus hylkäsi asiakkaaseemme kohdistetun syytteen. Käräjäoikeus katsoi, että asiakkaamme oli turvallisuuskoordinaattorina asianmukaisesti huolehtinut rakennuttajalle kuuluvista työturvallisuustehtävistä rakennushankkeen suunnittelussa ja valmistelussa eikä ollut tietoinen työmaalla havaitusta putoamissuojauspuutteesta. Tuomio on asiakkaamme osalta lainvoimainen.
Julkaistu 22.6.2026
G&W Electric – Safegridin osto
Avustimme G&W Electriciä sen ostaessa suomalaisen Safegrid Oy:n, johtavan älykkäiden sähköverkon valvontaratkaisujen tarjoajan. Yrityskauppa nopeuttaa G&W Electricin pitkäaikaista strategiaa integroida älykäs verkonvalvonta ja ennakoiva analytiikka sähkönjakeluportfolioonsa sekä vahvistaa sen tarjontaa sähköyhtiöasiakkaille maailmanlaajuisesti. Vuonna 1905 perustettu G&W Electric on Illinoisin Bolingbrookissa pääkonttoriaan pitävä globaali johtaja innovatiivisissa sähköverkkojärjestelmissä, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Yhtiö tunnetaan kehittyneiden kytkentälaitteiden, jälleenkytkinten, antureiden, järjestelmänsuojauslaitteiden sekä sähköverkon automaatioratkaisujen suunnittelusta ja valmistuksesta. Safegrid on suomalainen teknologiayritys, jonka pääkonttori sijaitsee Espoossa. Yhtiö kehittää Intelligent Grid System® -sähköverkon valvontaratkaisua, joka yhdistää langattomia antureita ja kehittynyttä analytiikkaa reaaliaikaisen tiedon tuottamiseksi verkon tilasta. Ratkaisu mahdollistaa sähköyhtiöille syntyvien ongelmien tunnistamisen, vikojen ennakoinnin sekä häiriöaikojen lyhentämisen keski- ja suurjännitteisillä jakelu- ja siirtoverkoilla.
Julkaistu 8.5.2026
Aurevia ja Labquality – Strateginen uudelleenjärjestely
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026
VR – Korkeimman oikeuden ratkaisu selkeyttää työaikakäytäntöjä
Edustimme menestyksekkäästi VR-Yhtymää korkeimmassa oikeudessa asiassa, joka koski lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntöä. Korkein oikeus antoi 6.2.2026 ratkaisun (KKO:2026:12) VR:n hyväksi ja vahvisti, että VR:llä oli oikeus muuttaa lähiliikenteen veturinkuljettajien ruokataukokäytäntö palkattomaksi vuonna 2021 työehtosopimuksen mukaisesti. Ratkaisu tuo selkeyttä työehtosopimusten ja työlainsäädännön tulkintaan sekä työnjohto-oikeuden rajoihin. Yli 250 lähiliikenteen veturinkuljettajaa riitautti VR:n huhtikuussa 2021 käyttöön ottaman palkattoman ruokatauon. Ennen muutosta ruokatauko oli ollut pitkään palkallinen. Muutos perustui veturinkuljettajien työehtosopimukseen, joka mahdollistaa ruokatauon järjestämisen joko palkallisena tai palkattomana. Korkein oikeus totesi, että työn jaksottaminen ja työtaukojen pitäminen kuuluvat työnjohto-oikeuden ydinalueelle. Tämän vuoksi kynnys sille, että käytännöstä muodostuisi osapuolia sitova ehto, on varsin korkea. Pelkkä käytännön pitkäaikainen ja johdonmukainen noudattaminen ei yksin tee siitä sitovaa, vaan työnantajan sitoutumistarkoituksen tulee käydä selvästi ilmi työnantajan toiminnasta tai muista seikoista. Kun molemmat ruokatauon järjestämisen vaihtoehdot oli säilytetty työehtosopimuksessa, johon oli vuosien mittaan tehty muita muutoksia, ei näissä olosuhteissa voitu katsoa VR:n tarkoittaneen sitoutua taukokäytäntöön ja luopua työn tauottamisen osalta työnjohto-oikeudestaan. Merkitystä oli myös sillä, että työsopimuksissa oli työajan osalta nimenomaisesti viitattu vain työehtosopimukseen. Korkein oikeus katsoi, että työntekijöiden palkallinen ruokatauko ei ollut vakiintunut työsuhteen ehdoksi ja että VR sai muuttaa käytäntöä työehtosopimukseen perustuen. Työnantajalla oli työnjohto-oikeutensa nojalla oikeus yksipuolisesti muuttaa ruokataukokäytäntöä valitsemalla sovellettavaksi toinen työehtosopimuksen mahdollistamista järjestelyistä.
Julkaistu 3.3.2026