19.1.2015

Tuuppauksia pykälien sijaan

Viime aikoina on kovasti viritelty pykälätalkoita. Kriitikoiden mukaan ylisääntely nimittäin tekee asioista monimutkaisia ja vaikeasti hallittavia. Hallinnollinen taakka kasvaa. Missä näkyy hyöty? Kieltojen ja sanktioiden vaikutuksia ei selvitetä riittävästi ennalta. Jälkikäteenkään ei oikein ehdittäisi, kun uutta lakia pukkaa valmisteluun. Anne Vanhala kertoo tästä omassa blogipostauksessaan.

Totta on, että jos lakien vaikutukset perustuvat enemmän toiveisiin kuin tutkittuun tietoon, ne jäävät vaatimattomiksi. Tulokset voivat olla jopa sääntelyn tavoitteiden vastaisia. Jos sääntelyä puretaan, millä keinoin päätöksentekijät sitten edistävät haluttuja yhteiskunnallisia päämääriä ja meidän hyvinvointiamme?

Nudge – sysäys oikeaan suuntaan

Euroopassa ja Yhdysvalloissa keskusteluun on viime vuosina noussut toimintamalli, jota kuvataan sanalla nudging. Sen ideana on, että yritysten ja kansalaisten toimintaa ohjataan sopivilla nudgeilla eli ”toimintasysäyksillä” [1] tehokkaammin kuin sääntelyllä. Hieman yksinkertaistettuna kysymys on siitä, miten yhteiskunnan päätöksenteossa voidaan ottaa nykyistä paremmin ja johdonmukaisemmin huomioon tieteelliset tutkimustulokset siitä, miten ihmiset toimivat.

Mikä meihin vaikuttaa ja mikä ei? Suuri merkitys on esimerkiksi sillä, miten asiat esitetään ja miten todennäköisenä me jotakin tapahtumaa pidämme. Meillä on myös taipumus tulkita uutta tietoa tavalla, joka tukee aiempaa ennakkokäsitystämme asiasta. Olemme keskimäärin ylioptimistisia itsellemme myönteisten seurausten suhteen ja toisaalta vähän mukavuudenhaluisia, pidämme mielellämme asiat aika lailla ennallaan. Nämä ovat tuttuja juttuja monelle markkinointimiehelle – mutta vieraampia julkisen puolen päätöksentekijöille.

Sysäys toimii kannustimena

Toimintasysäyksiä koskevan keskustelun pyrkimyksenä on, että julkisen sektorin politiikkatoimien suunnittelussa ja päätöksenteossa otettaisiin nykyistä johdonmukaisemmin huomioon se, miten ihmiset oikeasti toimivat ja reagoivat ja millaiset toimet tästä syystä ovat tehokkaita. Ajattelun kritiikki kohdistuu perinteiseen näkemykseen siitä, että teemme valintamme harkiten ja järjellä. Käyttäytymistaloustieteen tutkimukset eivät tätä valitettavasti tue, vaan päätöksiimme vaikuttavat paljon muun muassa asiayhteys ja itse valintatilanne.

Olennaista sysäykselle on myös, että valintaan ei pakoteta kielloin tai rajoituksin. Koska valinnanvapaus säilyy, sysäys ei ole kielto taikka sanktio, vaan aito ”porkkana”. Hyvä sysäys on fiksu. Sen etuna on myös joustavuus ja se voidaan kohdistaa kustannustehokkaasti – sekä tarvittaessa muuttaa.

Hyvä sysäys on vaikkapa helppokäyttöinen viranomaisen nettilomake tai kaupunkisuunnittelussa ihmisiä liikkumaan houkutteleva vaihtoehto. Terveys, turvallisuus, vastuunotto ympäristöstä ja läheisistä – voisi kuvitella, että montaa hyvinvointivaltiossa keskeistä asiaa voitaisiin edistää oikeaan suuntaan tuuppaavilla toimilla. Katso täältä lisäesimerkkejä sysäyksistä.

Euroopassa mennään jo

Euroopan maista Isossa-Britanniassa nudgingia edistetään järjestelmällisesti. Saksassa Merkelin hallitus on kiinnostunut ajattelumallista, ja Pohjoismaista Tanskassa ja Ruotsissa nudgingin merkitys on tunnustettu. Nudgingista keskustellaan myös OECD:ssä ja EU:ssa, jossa se on toistaiseksi saanut jalansijaa lähinnä terveys- ja kuluttajansuoja-asioiden pääosastolla (SANCO), mutta laajempaa käyttöä pyritään edistämään. 

Pitäisikö meidänkin osallistua aktiivisemmin tähän eurooppalaiseen keskusteluun [2]?

[1] Nudge-termin lanseerasivat Richard H. Thale ja Cass R. Sunstain kirjassaan Nudge (Yale University Press 2008). Termiä on suomeksi kutsuttu sysäykseksi tai ohjaukseksi.

[2] Lisätietoa ks. esimerkiksi Alberto Alemanno, Alessandro Spina: Nudging Legally. On the Checks and Balances of Behavioral Regulation (International Journal of Constitutional Law. Issue 2/2014) ja Jyrki Tala: Lainvalmistelu ja sääntelyn vaihtoehdot. (Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja 115, 2012)

Uusimmat referenssit

Avustimme Valio Oy:tä sen ostaessa Raisio Oyj:n kasviproteiiniliiketoiminnan, siihen liittyvän käyttöomaisuuden ja Härkis®- ja Beanit®-härkäpapubrändit. Käyttöomaisuuteen kuuluvat muun muassa kasviproteiinituotteita Kauhavalla valmistavan tehtaan laitteet. Kauppa tukee Valion strategiaa kasvaa meijeriyhtiöstä ruokataloksi. Tämä liiketoimintakauppa tekee meistä entistäkin merkittävämmän kasvipohjaisten proteiinituotteiden kehittäjän ja valmistajan. Näiden tuotteiden kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä ja kasvupotentiaalia on vielä paljon. Vuonna 2022 ostimme Gold&Green® -liiketoiminnan ja siitä lähtien olemme tehneet vahvaa tuotekehitystä sekä uudistaneet brändiä. Myynti on kasvanut onnistuneiden tuotelanseerauksien myötä vuoden 2024 viimeisellä neljänneksellä noin 50 % edelliseen verrattuna. Tällä kaupalla rakennamme omaa tuotantokyvykkyyttä. Kauhavan tehtaan tuotantovälineet sopivat juuri meidän tarpeeseemme ja tilanteeseemme Valion liiketoimintajohtaja Kimmo Luoma sanoo. Valio on vuonna 1905 perustettu suomalainen meijeri ja ruokatalo, jonka omistajia ovat suomalaiset maidontuottajaosuuskunnat. Valiolla on tytäryhtiöt Ruotsissa, Virossa, Yhdysvalloissa ja Kiinassa. Konsernin liikevaihto vuonna 2023 oli 2 278 miljoonaa euroa, ja sillä on yli 4 000 työntekijää.
Julkaistu 14.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin ja Pori Energia Oy:n oikeudellisena neuvonantajana 292 miljoonan euron rahoitusjärjestelyssä, jolla varmistetaan yhtiön olemassa olevien vastuiden jälleenrahoittaminen ja tulevien kasvua tukevien investointien rahoittaminen. Pori Energia ja sen rahoittajat allekirjoittivat Suomen lain alla olevan lainasopimuksen tätä varten 13.1.2025. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella, jossa sillä on noin 60 000 asiakasta.
Julkaistu 6.2.2025
Castrén & Snellman toimii Porin kaupungin oikeudellisena neuvonantajana Pori Energian vähemmistöosuuden myynnissä Polhem Infralle. Pori Energia on energiayhtiö, joka toimii useilla eri energiantuotannon osa-alueilla, kuten kaukolämmön, sähkönjakelun sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon ja uusiutuvien energialähteiden avulla tapahtuvan sähköntuotannon aloilla. Yhtiö tarjoaa myös tuulivoimapalveluja ja teollisuuden energiaratkaisuja Satakunnan alueella. Porin kaupungin ja Polhem Infran strategisen kumppanuuden tavoitteena on parantaa Pori Energian taloudellista vakautta ja investointivalmiuksia, minkä ansiosta yhtiö voi jatkaa panostuksiaan energiamurroksessa ja tuottaa edelleen korkealaatuisia energiapalveluja asiakkailleen. Ruotsin valtion eläkerahastojen omistama Polhem Infra keskittyy investointeihin kriittiseen infrastruktuuriin, kuten uusiutuvaan sähköntuotantoon, energian varastointiin, energian jakeluun, digitaaliseen infrastruktuuriin ja liikenneinfrastruktuuriin. Kaupan yhteydessä Pori Energian yritysarvoksi määritettiin 905 miljoonaa euroa. 
Julkaistu 31.1.2025
Avustimme WithSecure Oyj:tä sen myydessä kyberturvallisuuskonsultointiliiketoimintansa Neqstille. WithSecure Oyj on listattu NASDAQ OMX Helsingissä. Neqst on ruotsalainen sijoitusyhtiö, joka keskittyy teknologiayrityksiin. Kaupan toteutuminen edellyttää vielä tavanomaisten ehtojen täyttymistä ja viranomaishyväksyntöjä.
Julkaistu 24.1.2025