Ympäristönimisteriö on julkaissut luonnoksen hallituksen esitykseksi laiksi ympäristönsuojelulain (527/2014) muuttamisesta sekä siihen liittyviksi valtioneuvoston asetuksiksi. Luonnos on parhaillaan lausuntokierroksella. Vastausaika päättyy 13.2.2026.
29.1.2026
Teollisuuspäästödirektiivi tuo muutoksia ympäristönsuojelulakiin – Vielä ehdit vaikuttaa!
Marius af Schultén & Konsta Peussa
Tags
Esityksen taustalla on teollisuuspäästödirektiivin muutos, joka annettiin heinäkuussa 2024. Muutoksen tarkoituksena on ehkäistä suurista teollisuuslaitoksista ja eläinsuojista aiheutuvaa ympäristön pilaantumista. Direktiivin muutokset on pantava kansallisesti täytäntöön 1.7.2026 mennessä.
Olemme koostaneet esityksen merkityksellisimmät muutokset alle. On kuitenkin huomioitava, että kyseessä on vasta luonnos hallituksen esitykseksi. Ehdotettu sääntely voi vielä muuttua varsinaiseen hallituksen esitykseen ja uudistuksien lopullinen sisältö varmistuu vasta kun ne on hyväksytty eduskunnassa.
Keskeiset muutokset
1. Soveltamisalan laajennus
Teollisuuspäästödirektiivin soveltamisala on laajentunut merkittävästi. Metallimineraalien kaivostoiminta on tullut direktiivin piiriin, kattaen louhinnan teollisessa mittakaavassa sekä laitosalueen käsittelyt kuten jauhamisen, rikastuksen ja jalostuksen useille metallimineraaleille (esim. kupari, nikkeli, litium, kulta, rauta, sinkki). Kaatopaikkasektorille mahdollistetaan BAT-päätelmien laatiminen, mikä yhtenäistää vaatimuksia ja tarkkailua. Suomessa direktiiviluokiteltuja kaatopaikkoja on 113. Kokonaisuudessaan direktiivin piiriin kuuluvien laitosten määrä kasvaa arviolta 920:stä 1 171:een.
2. Tiukemmat päästörajat
Ympäristöluvissa on jatkossa määrättävä tiukimmat mahdolliset BAT-päästötasojen mukaiset raja-arvot. Käytännössä tämä tarkoittaa merkittävää muutosta: kun aiemmin lupamääräyksissä on usein käytetty BAT-päätelmien vaihteluvälin ylärajaa (eli sallivinta arvoa), tulee jatkossa lähtökohtaisesti asettaa vaihteluvälin alaraja (eli tiukin arvo). Toiminnanharjoittajan on arvioitava, onko alarajan saavuttaminen mahdollista, ja osoitettava, mikä on tiukin käytännössä saavutettavissa oleva päästötaso. Lievempiä raja-arvoja voi edelleen asettaa BAT-poikkeusmenettelyllä, mutta ne on arvioitava vähintään neljän vuoden välein.
3. Ympäristötehokkuusvaatimukset
Lupiin tulisi jatkossa sitovat vaihteluvälit ympäristötehokkuudelle ja veden käytön/kulutuksen raja-arvot BAT-päätelmien perusteella. BAT-AEPL-tasot (materiaali- ja energian kulutus, vesi) tulevat sitovammiksi lupaehtoina. Näistä vaatimuksista voitaisiin poiketa, jos sitovat vaatimukset johtaisivat merkittäviin kokonaisympäristövaikutuksiin tai kohtuuttomiin taloudellisiin vaikutuksiin.
4. Ympäristöjärjestelmävelvoite
Direktiivilaitosten olisi otettava käyttöön laitoskohtainen ympäristöjärjestelmä BAT-päätelmien mukaisesti. Järjestelmä olisi auditoitava ensimmäisen kerran 1.7.2027 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Järjestelmän vähimmäissisältöön kuuluvat mm. tavoitteet jätteiden vähentämiseen, materiaalien/veden/energian optimointiin, vaarallisten kemikaalien luettelo ja riskinarvio sekä korvaamismahdollisuudet. Yhteenvetotiedot ympäristöjärjestelmästä olisi julkaistava yleisessä tietoverkossa.
5. Siirtymäsuunnitelmat
Siirtymäsuunnitelma vuosille 2030–2050 olisi laadittava osaksi ympäristöjärjestelmää. Energiaintensiiviset laitokset toimittaisivat suunnitelmat kesäkuussa 2030 ja auditoisivat ne vuoden 2031 loppuun mennessä.
6. Laajennetut julkistamis- ja raportointivelvoitteet
Ympäristöasioiden tietopalvelussa julkaistaisiin jatkossa laajasti luvitus- ja valvontatietoja, mukaan lukien muutetut lupamääräykset, ympäristöjärjestelmän yhteenveto, tarkkailusuunnitelmat ja päästötarkkailutiedot sekä tarkastuskertomusten yhteenvedot. Päästöportaaliasetuksen mukainen laitostasoinen raportointi tehostuu, ja tiedot julkaistaan internetissä.
Aikataulu ja siirtymäsäännökset
Laki on tarkoitus saattaa voimaan 1.7.2026. Pääsääntönä muutokset soveltuisivat, kun laitoksen ympäristölupa tulisi tarkistettavaksi päätoiminnan BAT-päätelmien vuoksi tai muista syistä. Olemassa olevien laitoksien olisi täytettävä uudet vaatimukset viimeistään 1.9.2036 ja direktiivin piiriin lisätyillä toimialoilla (mm. kaivostoiminta) viimeistään 1.9.2034.
Suositukset
Jo nyt voi alkaa varautua siihen, että uusissa lupatarkistuksissa edellytetään tiukimpia mahdollisia BAT-päästörajoja ja sitovia ympäristötehokkuusvaatimuksia. Suosittelemme käynnistämään selvitykset tekniikkapäivityksistä, päästöjen alarajojen saavuttamisesta ja veden/materiaalien kulutuksen hallinnasta. Direktiivilaitosten olisi otettava ympäristöjärjestelmä käyttöön ja auditoitava se 1.7.2027 mennessä.
Mikäli tuleviin muutoksiin liittyen herää kysymyksiä, autamme mielellämme arvioimaan muutosten vaikutuksia liiketoimintaanne. Mikäli ette ole vielä lausuneet esityksestä, on siihen vielä aikaa. Avustamme mielellämme myös lausunnon luonnostelussa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 12.6.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Jakeluvelvoitteen joustomekanismi avaa uusia mahdollisuuksia ilmastotavoitteiden edistämiseen
Julkaistu 22.5.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Vetymarkkinalain valmistelu etenee – esitysluonnos lausunnoille
Julkaistu 20.4.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Alueidenkäyttölaki uudistuu – mitä hankekehittäjien tulisi tietää?
Julkaistu 2.3.2026 – Ympäristö, energia ja vihreä siirtymä
Energiaturvallisuus on investointien ja kilpailukyvyn kysymys
Marius af Schultén, Sanna Aalto-Setälä, Laura Vuorinen & Marja Ollila
Kanerva Sunila & Jonas Holm
Tarja Pirinen, Marius af Schultén & Joel Aartolahti
Samuli Tarkiainen & Marius af Schultén
Uusimmat referenssit
Rahoittajat ja vientitakuulaitokset – 514,4 miljoonan euron vihreä projektirahoitus Easpring Finland New Materialsin CAM-tehtaalle
Avustimme rahoittajia ja vientitakuulaitoksia Suomen lain oikeudellisena neuvonantajana Easpring Finland New Materials Oy:n Kotkaan rakennettavan katodiaktiivimateriaalia (CAM) valmistavan tehtaan kehittämiseen ja rakentamiseen liittyvässä 514,4 miljoonan euron vihreässä projektirahoituksessa. Lainanottaja Easpring Finland New Materials on Beijing Easpring Material Technologyn, Finnish Minerals Groupin ja LG Energy Solutionin omistama yhteisyritys. Rahoituksen myönsi kuusi kansainvälistä liikepankkia. Société Générale toimi taloudellisena neuvonantajana ja valtuutettuna pääjärjestäjänä yhdessä Natixisin kanssa, ja DNB, ICBC, ING sekä Standard Chartered osallistuivat lainanantajina. Järjestelyä tukivat vientitakuulaitokset Finnvera ja Sinosure. Hanke on merkittävä virstanpylväs Suomelle ja eurooppalaiselle akkuteollisuuden arvoketjulle, sillä se vahvistaa Euroopan omaa katodiaktiivimateriaalien tuotantoa. Katodiaktiivimateriaalit ovat keskeinen komponentti sähköajoneuvoissa ja energian varastoinnissa käytettävissä litiumioniakuissa. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valmistuttua Kotkan tehtaan arvioidaan tuottavan vuosittain noin 60 000 tonnia katodiaktiivimateriaalia. Tehtaasta tulee yksi Euroopan suurimmista CAM-tuotantolaitoksista, ja se tulee toimittamaan materiaaleja johtaville akkuvalmistajille eri puolilla Eurooppaa.
Julkaistu 21.7.2026
Delta Capacity – BESS-energiavarastohankkeen osto
Toimimme Delta Capacityn neuvonantajana rakennusvalmiina olevan Karppion energiavarastointiprojektin (BESS) hankinnassa Helios Nordic Energyltä. Delta Capacity toteuttaa hankkeen yhdessä Strioga Family Foundationin kanssa. Karppion BESS-hanke sijaitsee Teuvalla, ja sen kapasiteetti on 125 MW / 300 MWh. Delta Capacity vastaa hankkeen loppukehityksestä ja käyttöönotosta, joka on suunniteltu vuodelle 2027, sekä toimii hankkeen pitkäaikaisena hankekehittäjänä. Delta Capacity on sveitsiläinen suurten akkuvarastojärjestelmien kehittäjä. Projekti vahvistaa Delta Capacityn kasvavaa pohjoismaista portfoliota.
Julkaistu 20.7.2026
Oomi Solar – Aurinkovoimala- ja sähkövarastohankkeen myynti
Avustimme Oomi Solar Oy:tä aurinkovoimapuisto- ja sähkövarastohankkeen myynnissä Tuulipolar Oy:lle. Järjestely koski Tornioon rakennettavaa 24 MWp aurinkovoimalaa sekä 36 MW / 70 MWh sähkövarastoa (BESS). Tuulipolar Oy toimii voimalan omistajana ja operoijana, ja Oomi Solar Oy vastaa voimalan suunnittelusta ja rakentamisesta. Hanke muodostaa maailman pohjoisimman teollisen hybridivoimalakokonaisuuden, joka edistää Suomen energiajärjestelmän vihreää siirtymää lisäämällä uusiutuvan energian tuotantoa ja sähkövarastointikapasiteettia Pohjois-Suomessa. Hybridivoimalaratkaisu mahdollistaa tuotannon optimoinnin sekä aktiivisen osallistumisen sähkömarkkinoille ja reservipalveluihin, mikä parantaa hankkeen kannattavuutta ja tukee sähköjärjestelmän tasapainoa ympäri vuoden. Hybridivoimalan tuotannon arvioidaan alkavan vuonna 2028. Oomi Solar Oy on kotimainen uusiutuvan energian asiantuntija jo lähes 200 MW rakennetun aurinkovoimakapasiteetin kokemuksella. Oomi Solar Oy auttaa yrityksiä ja yhteisöjä vauhdittamaan vihreää siirtymää tarjoamalla kokonaisvaltaisia ratkaisuja: aurinkovoimaloita, sähkövarastoja ja niihin liittyviä elinkaaripalveluja hankekehityksestä ylläpitoon. Omi Solar Oy:ssä työskentelee yli 20 energia-alan asiantuntijaa ja se toimittaa aurinkovoimalaprojekteja ympäri Suomea. Yhtiön visio on olla Suomen halutuin aurinkovoima- ja energiaratkaisukumppani.
Julkaistu 5.6.2026
Nscale – Datakeskushanke
Castrén & Snellman toimi neuvonantajana eurooppalaiselle tekoälyinfrastruktuuriyhtiölle Nscalelle tämän suunnitteleman datakeskushankkeen yhteydessä Harjavallassa, Suomessa.Hankkeen kohteena oleva laitos sijoittuu Sievarin teollisuusalueelle. Castrén & Snellmanin neuvonantotehtävät käsittivät alueen hankinta- ja kehittämissopimuksen (SSDA) neuvottelun ja allekirjoittamisen Fortumin kanssa sekä Sievarin alueen alustavan maanmyyntiprosessin Harjavallan kaupungin kanssa. SSDA:n nojalla Fortum tukee Nscalen hankkeen kehitystyön etenemistä, mukaan lukien verkkoliityntäsuunnittelua ja siihen liittyviä lupaprosesseja.
Julkaistu 15.4.2026