27.2.2017

Tavaramerkit, mallioikeudet ja patentit – välineet kunnossa?

Meiltä kaikilta tuntuu välillä unohtuvan, että laki on vain väline, ei itsetarkoitus. Samoin on dokumentoinnin osalta – sisältö ratkaisee.

Immateriaalioikeuksissa tämä ilmenee erityisen selvästi. Tavaramerkki ei ole pakollinen lisäsuojaus toiminimen lisäksi, mallioikeus ei ole palkinto hyvästä suunnittelusta, eikä patenttien määrä suora osoitus yhtiön innovatiivisuudesta. Näiden oikeuksien olemassaolo ei myös itsessään takaa yritykselle menestystä markkinoilla. Miksi ei?

Strategia linjassa?

Ollaan perusasioiden äärellä. Erottuminen markkinoilla on vaikeaa, ja usein yritykset käyttävät kaikki mahdolliset keinot saadakseen teknologista, markkinoinnillista ja muotoilullista etumatkaa kilpailijoihinsa. Tämä muodostaa yrityksen toiminnan DNA:n eli strategian, ja sen pitäisi myös näkyä kaikenkokoisten yritysten suhtautumisessa immateriaalioikeuksiin ja erityisesti siihen, miten niitä käytetään.

Hyvin suunniteltu strategia on jo puoliksi toteutettu. Immateriaalioikeuksiin panostaminen on kuitenkin turhaa, ellei yrityksellä ole näkemystä siitä, miten oikeudet hyödyttävät liiketoimintaa. Yrityksen IP-strategia voi olla aktiivinen tai passiivinen ja strategian riskitasot voivat olla eri markkinoista ja toimialoista sekä yrityksen koosta riippuen hyvin erilaisia.

Riskit hallinnassa?

Asiaa voi katsoa myös toisesta näkökulmasta: on lähes aina selvä liiketoimintariski, ettei immateriaalioikeuksia – joko omia tai markkinoilla olevia muiden oikeuksia – ole edes pyritty todentamaan ja omia mahdollisesti myös suojaamaan rekisteröinnein tai sopimuksin.

Rekisteröinneillä tai sopimuksilla on harvoin haluttua vaikutusta, jos niitä ei ole tehty huolellisesti ja jos niitä ei käytetä johdonmukaisesti. Suuri tavaramerkkisalkku voi näyttää todella vakuuttavalta, mutta mikäli sitä ei merkkien suojapiirien vähäisyyden vuoksi voida tehokkaasti käyttää, on syytä kysyä, miksi rekisteröinnit on yleensä hankittu. Vastaus on usein, etten tiedä, kun olen ollut talossa vasta pari vuotta. Hyvin dokumentoitu IP-strategia auttaa tällaisessakin tilanteessa.

Strategiatyössä on myös se hyvä puoli, etteivät sen tulokset ole kiveen hakattuja eikä se koskaan tule valmiiksi. Korjausliikkeitä siis voidaan ja pitääkin tehdä.

Välineiden hyvin suunniteltu käyttö mahdollistaa menestyksen. Lahden kisojen hengessä relevantti kysymys onkin – missä on vika, jos suksi ei luista, ja oleellista on myös kysyä, mitä sille voitaisiin tehdä ennen seuraavaa lähtöä?