24.11.2022

Sukupuolikiintiöt tulossa myös suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin

Euroopan unionin pörssiyhtiöiden ylintä johtoa koskeva tasa-arvohanke etenee kymmenen vuoden tauon jälkeen osana EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaa 2020–2025. Yksi tuoreimmista askeleista hankkeessa on direktiivi, joka tavoittelee suurten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijakauman tasapainottamista. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdosta noin kolmannes on naisia, joten direktiivi kasvattaa naisten osuutta myös kotimaisten yhtiöiden johdossa.

Uusi direktiivi vahvistaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa

Euroopan parlamentti hyväksyi 22.11.2022 direktiivin, joka sääntelee pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijakauman tasapainottamista ja tavoittelee naisten osuuden lisäämistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Kun direktiivi on tullut voimaan, se on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Sukupuolikiintiöitä koskevan sääntelyn taustalla on EU:n tavoite tehostaa Euroopan talouskasvua ja yritysten kilpailukykyä sekä sukupuolten todellisen tasa-arvon saavuttaminen työmarkkinoilla.

Sääntely koskee kaikkia pörssiyhtiöitä, joissa on vähintään 250 työntekijää, ja kiintiö soveltuu ylimpään johtoon, eli hallitukseen ja mahdolliseen hallintoneuvostoon. Uusi sääntely velvoittaa siihen, että 30.6.2026 mennessä vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista hallituksen jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia. Jäsenmaat voivat halutessaan myös päättää, että sääntöä sovelletaan sekä toimivaan johtoon että siihen kuulumattomiin hallituksen jäseniin: tällöin pörssiyhtiöiden olisi pyrittävä siihen, että 33 prosenttia kaikista jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia. Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön myös tätä tiukempia sääntöjä sukupuolijakauman tasapainottamiseksi yritysten hallituksissa.

Jäsenmaiden tulee asettaa tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset direktiivissä määriteltyjen velvoitteiden rikkomisesta. Tällaiset seuraamukset voisivat EU:n mukaan olla sakkoja tai valinta- tai nimityspäätöksen mitätöiminen.

Hallituksen jäsenten valintamenettely läpinäkyväksi

Jos yhtiö ei saavuta tavoiteltuja sukupuolikiintiöitä, sen on mukautettava sitä, miten se valitsee hallituksen jäsenet. Yhtiön on otettava käyttöön oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät valinta- ja nimittämismenettelyt, joiden on perustuttava ehdokkaiden keskinäiseen vertailuun ennalta määriteltyjen selkeiden ja neutraalien kriteerien pohjalta. Tasavertaisten ehdokkaiden kohdalla etusijalle tulisi asettaa aliedustettua sukupuolta edustava ehdokas.

Sääntelyn soveltamisalan piiriin kuuluvien yhtiöiden on vuosittain raportoitava hallituksen sukupuolijakaumasta ja niistä toimista, joilla ne pyrkivät saavuttamaan niille asetetut sukupuolijakauman tasapainottamista koskevat tavoitteet, jos tavoitteita ei ole saavutettu.

Mitä tämä tarkoittaa Suomessa?

Nykyisellään suomalaisia pörssiyhtiöitä on ohjattu kasvattamaan naisten osuutta hallituksissa suosituksin ilman erillisiä kiintiöitä. Listayhtiöitä koskevassa Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämässä Hallinnointikoodissa on sukupuolijakauman tasapainottamista ja monimuotoisuutta koskeva suositus hallitusten kokoonpanoille. Lisäksi listayhtiöiden on suosituksen mukaan määriteltävä ja selostettava periaatteet, joilla ne edistävät hallituksen monimuotoisuutta. Listayhtiöiden on siis tähänkin asti täytynyt raportoida tavoitteensa molempien sukupuolten edustukselle hallituksessa, toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja se, miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty. Suositusten osalta sovelletaan noudata tai selitä -periaatetta, eikä suositusten noudattamatta jättämisestä aiheudu yhtiöille seuraamuksia.

Hallinnointikoodin suositus on ohjannut kehitystä. Tällä hetkellä naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on Keskuskauppakamarin tekemän katsauksen mukaan noin 31 prosenttia ja markkina-arvoltaan suurissa pörssiyhtiöissä noin 35 prosenttia. Selvityksen mukaan puolet suomalaisista pörssiyhtiöistä täyttää jo direktiivin sukupuolijakaumaa koskevan vaatimuksen. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa onkin jo kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla, tulee uudistus väistämättä kasvattamaan ennestään naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa.

Uusimmat referenssit

Toimimme Taaleri Oyj:n oikeudellisena neuvonantajana järjestelyssä, jossa Taaleri hankkii 51 prosentin omistusosuuden Nordic Science Investments Oy:stä (NSI). Järjestelyn myötä Taaleri laajentaa toimintaansa deeptech-vetoisiin venture capital -sijoituksiin. Kaupan kautta Taaleri laajentaa pääomarahastotarjoomaansa varhaisen vaiheen venture-rahastoihin sekä tutkimusvetoisten innovaatioiden kaupallistamiseen ja skaalaamiseen. NSI on suomalainen Pohjoismaissa ja Baltiassa toimiva venture capital -rahastomanageri, joka keskittyy varhaisen vaiheen sijoituksiin tutkimus- ja tiedepohjaisiin teknologioihin. Sen kohdeyhtiöt kehittävät muun muassa terveysteknologioita, biotieteitä, edistyksellisiä materiaaleja ja tekoälypohjaisia ratkaisuja. Kasvupääoman lisäksi NSI tukee spinout-yrityksiä strategisella ohjauksella, verkostoilla sekä avustamalla tiimien rakentamisessa liiketoiminnan alkuvaiheessa. NSI:n ensimmäinen, 45 miljoonan euron rahasto NSI Nordic Science I Ky perustettiin vuonna 2024, ja se on tähän mennessä sijoittanut 22 varhaisen vaiheen yhtiöön Suomessa, Ruotsissa ja Baltiassa. Taaleri on sijoittamisen, pääomarahastojen ja vahinkovakuuttamisen asiantuntija, jolla on vahva asema uusiutuvan energian, bioteollisuuden ja asumiseen kohdistuvissa sijoituksissa sekä takausvakuuttamisessa. Taalerilla on pääomarahastoissaan, kanssasijoituksissaan ja yksittäisiin kohteisiin sijoittavissa yhtiöissään hallinnoitavia varoja yhteensä 2,7 miljardia euroa, ja yhtiön palveluksessa on noin 130 henkeä. Taaleri Oyj on listattu Nasdaq Helsingissä. NSI:n perustajat jatkavat järjestelyn jälkeen operatiivisissa rooleissaan. Kaupan toteutuminen edellyttää Finanssivalvonnan hyväksyntää.
Julkaistu 13.4.2026
Järjestimme Eläketurvakeskuksen lakiosastolle kaksi informaatiomuotoilutyöpajaa, joihin osallistui niin juridiikan kuin muidenkin alojen asiantuntijoita. Koulutuksissa sovelsimme oikeusmuotoiluajattelun periaatteita Eläketurvakeskuksen toimialaan ja taustamateriaaleihin hyödyntäen muotoilutyökaluna myös tekoälyä. Osallistujat pitivät heille räätälöityä kokonaisuutta erittäin hyödyllisenä ja kiittivät kouluttajia syvällisestä paneutumisesta Eläketurvakeskuksen lausuntoprosessiin ja toimintaympäristöön. Työpajakokonaisuuden lopputuloksena asiantuntijamme ehdottivat Eläketurvakeskuksen lakiosastolle uutta rakenteellista ja kielellistä mallia lausuntojen ja soveltamisohjeiden kirjoittamiseen. Ehdotus koettiin selkeäksi ja työhön sovellettavaksi. Lisäksi esittelimme joitakin räätälöityjä tekoälykäyttötapauksia, joista asiantuntijat voivat saada tukea entistä tehokkaampaan tekoälyavusteiseen työskentelyyn. Koulutuksen vetivät asiantuntijamme, joilla on juridisen osaamisen lisäksi johtavaa oikeusmuotoilukokemusta. Osallistujat arvostivat asiantuntijoidemme monipuolista osaamista, joka mahdollisti asiantuntevan, luovan ja soveltavan otteen juridiseen kirjoittamiseen. ”C&S loi meille räätälöidyn ja jäsennellyn kokonaisuuden, josta saimme organisaatioille selkeää suuntaa ja josta asiantuntijamme saivat konkreettisia eväitä omaan työhönsä”, sanoo Mari Kuuvalo, Eläketurvakeskuksen lakiosaston osastopäällikkö.
Julkaistu 10.4.2026
Avustimme Aktia Pankki Oyj:tä 80 miljoonan euron suuruisen ensisijaisen lisäpääoman (AT1) joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskussa. Joukkovelkakirjalainalle maksetaan puolivuosittain kiinteää 6,75 prosentin korkoa. Laina on eräpäivätön, ja Aktialla on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeus lunastaa tai ostaa se takaisin lainaehtojen mukaisesti. Joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen 1.4.2026. Lisäksi avustimme Aktiaa joukkovelkakirjalainan ottamisessa kaupankäynnin kohteeksi Nasdaq Helsinki Oy:n pörssilistalle. Listalleottoa varten laadimme ensimmäisenä Suomessa EU:n jatkoantiesitteen joukkovelkakirjalainalle. EU:n jatkoantiesite otettiin käyttöön esiteasetuksen (EU) N:o 2017/1129 päivityksellä 5.3.2026. EU:n jatkoantiesite on uusi esitetyyppi, jota voivat hyödyntää muun muassa liikkeeseenlaskijat, joiden arvopaperit ovat olleet kaupankäynnin kohteena säännellyllä markkinalla yhtäjaksoisesti vähintään 18 kuukauden ajan ennen uusien arvopapereiden tarjoamista yleisölle tai niiden ottamista kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla. Jatkoantiesite on ns. perinteistä esitettä yksinkertaisempi, ja sen tarkoituksena on välttää sellaisten tietojen toistamista, jotka liikkeeseenlaskija on jo julkistanut. Nordea Bank Oyj toimi joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskun strukturoinnin neuvonantajana. Nordea Bank Oyj, Danske Bank A/S ja ABN AMRO Bank N.V. toimivat liikkeeseenlaskun pääjärjestäjinä.
Julkaistu 7.4.2026
Neuvoimme ranskalaisen pääomasijoitusyhtiön Mérieux Equity Partnersin portfolioyhtiötä Aurevia Oy:tä strategisessa uudelleenjärjestelyssä, jossa Aurevia ja sen emoyhtiöt jakautuivat kahdeksi itsenäiseksi konserniksi. Järjestelyyn sisältyi myös kummankin konsernin rahoitusjärjestelyjen uudistaminen. Uudelleenjärjestelyn seurauksena syntynyt uusi Aurevia jatkaa toimintaansa johtavana sopimusperusteisten tutkimuspalveluiden (CRO) sekä laadunvarmistus- ja sääntelypalveluiden (QARA) tarjoajana, kun taas Labquality keskittyy ulkoisen laadunarvioinnin (EQA) palveluihin. Aurevia palvelee lääkinnällisten laitteiden, in vitro -diagnostiikan ja lääkealan toimijoita. Labqualityn asiakkaita ovat kliiniset laboratoriot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiot. Järjestely luo Aurevialle ja Labqualitylle paremmat edellytykset investointien tehokkaampaan kohdentamiseen, kasvun kiihdyttämiseen omissa asiakassegmenteissään sekä joustavampaan reagointiin muuttuviin markkina- ja asiakastarpeisiin. Järjestely toteutettiin useiden samanaikaisten jakautumisten kautta, ja se edellytti kattavaa oikeudellista ja verotuksellista suunnittelua useissa eri maissa. Tiimimme avusti Aureviaa koko prosessin ajan suunnittelusta toteutukseen kattaen yhtiö-, vero- ja työoikeudelliset kysymykset, sääntelyasiat sekä kummankin konsernin rahoitusrakenteen optimoinnin.
Julkaistu 7.4.2026