Euroopan unionin pörssiyhtiöiden ylintä johtoa koskeva tasa-arvohanke etenee kymmenen vuoden tauon jälkeen osana EU:n sukupuolten tasa-arvostrategiaa 2020–2025. Yksi tuoreimmista askeleista hankkeessa on direktiivi, joka tavoittelee suurten pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijakauman tasapainottamista. Suomalaisten pörssiyhtiöiden johdosta noin kolmannes on naisia, joten direktiivi kasvattaa naisten osuutta myös kotimaisten yhtiöiden johdossa.
24.11.2022
Sukupuolikiintiöt tulossa myös suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksiin
Uusi direktiivi vahvistaa naisten osuutta pörssiyhtiöiden hallituksissa
Euroopan parlamentti hyväksyi 22.11.2022 direktiivin, joka sääntelee pörssiyhtiöiden ylimmän johdon sukupuolijakauman tasapainottamista ja tavoittelee naisten osuuden lisäämistä pörssiyhtiöiden hallituksissa. Kun direktiivi on tullut voimaan, se on vielä saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä.
Sukupuolikiintiöitä koskevan sääntelyn taustalla on EU:n tavoite tehostaa Euroopan talouskasvua ja yritysten kilpailukykyä sekä sukupuolten todellisen tasa-arvon saavuttaminen työmarkkinoilla.
Sääntely koskee kaikkia pörssiyhtiöitä, joissa on vähintään 250 työntekijää, ja kiintiö soveltuu ylimpään johtoon, eli hallitukseen ja mahdolliseen hallintoneuvostoon. Uusi sääntely velvoittaa siihen, että 30.6.2026 mennessä vähintään 40 prosenttia toimivaan johtoon kuulumattomista hallituksen jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia. Jäsenmaat voivat halutessaan myös päättää, että sääntöä sovelletaan sekä toimivaan johtoon että siihen kuulumattomiin hallituksen jäseniin: tällöin pörssiyhtiöiden olisi pyrittävä siihen, että 33 prosenttia kaikista jäsenistä on aliedustetun sukupuolen edustajia. Jäsenmaat voivat ottaa käyttöön myös tätä tiukempia sääntöjä sukupuolijakauman tasapainottamiseksi yritysten hallituksissa.
Jäsenmaiden tulee asettaa tehokkaat, oikeasuhtaiset ja varoittavat seuraamukset direktiivissä määriteltyjen velvoitteiden rikkomisesta. Tällaiset seuraamukset voisivat EU:n mukaan olla sakkoja tai valinta- tai nimityspäätöksen mitätöiminen.
Hallituksen jäsenten valintamenettely läpinäkyväksi
Jos yhtiö ei saavuta tavoiteltuja sukupuolikiintiöitä, sen on mukautettava sitä, miten se valitsee hallituksen jäsenet. Yhtiön on otettava käyttöön oikeudenmukaiset ja läpinäkyvät valinta- ja nimittämismenettelyt, joiden on perustuttava ehdokkaiden keskinäiseen vertailuun ennalta määriteltyjen selkeiden ja neutraalien kriteerien pohjalta. Tasavertaisten ehdokkaiden kohdalla etusijalle tulisi asettaa aliedustettua sukupuolta edustava ehdokas.
Sääntelyn soveltamisalan piiriin kuuluvien yhtiöiden on vuosittain raportoitava hallituksen sukupuolijakaumasta ja niistä toimista, joilla ne pyrkivät saavuttamaan niille asetetut sukupuolijakauman tasapainottamista koskevat tavoitteet, jos tavoitteita ei ole saavutettu.
Mitä tämä tarkoittaa Suomessa?
Nykyisellään suomalaisia pörssiyhtiöitä on ohjattu kasvattamaan naisten osuutta hallituksissa suosituksin ilman erillisiä kiintiöitä. Listayhtiöitä koskevassa Arvopaperimarkkinayhdistyksen ylläpitämässä Hallinnointikoodissa on sukupuolijakauman tasapainottamista ja monimuotoisuutta koskeva suositus hallitusten kokoonpanoille. Lisäksi listayhtiöiden on suosituksen mukaan määriteltävä ja selostettava periaatteet, joilla ne edistävät hallituksen monimuotoisuutta. Listayhtiöiden on siis tähänkin asti täytynyt raportoida tavoitteensa molempien sukupuolten edustukselle hallituksessa, toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi ja se, miten tavoitteiden toteutumisessa on edistytty. Suositusten osalta sovelletaan noudata tai selitä -periaatetta, eikä suositusten noudattamatta jättämisestä aiheudu yhtiöille seuraamuksia.
Hallinnointikoodin suositus on ohjannut kehitystä. Tällä hetkellä naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenistä on Keskuskauppakamarin tekemän katsauksen mukaan noin 31 prosenttia ja markkina-arvoltaan suurissa pörssiyhtiöissä noin 35 prosenttia. Selvityksen mukaan puolet suomalaisista pörssiyhtiöistä täyttää jo direktiivin sukupuolijakaumaa koskevan vaatimuksen. Vaikka naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa onkin jo kansainvälisesti vertailtuna korkealla tasolla, tulee uudistus väistämättä kasvattamaan ennestään naisten osuutta suomalaisten pörssiyhtiöiden ylimmässä johdossa.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 16.9.2024 – Rahoitus
Private credit on vaihtoehto pankkirahoitukselle
Julkaistu 5.9.2024 – Data ja teknologia
Teknologiahankinta voi siivittää yrityksen kasvuun – tai kaataa sen
Julkaistu 28.8.2024 – Kiinteistösijoittaminen ja -transaktiot
Rakentamislaista uusia ilmastovaatimuksia rakentamiselle
Julkaistu 14.8.2024 – ESG ja yritysvastuu
Yritysvastuudirektiivin siirtymäkausi alkoi jo
Tero Tuomisto, Minna Korhonen & Jenny Shahnovskij
Topi Lusenius, Anders Forss & Kim Parviainen
Antti Kaakkola, Sonja Leinonen & Jessica Salmia
Anna Kuusniemi-Laine & Lia Heasman
Uusimmat referenssit
A. Ahlström – ESG-neuvonanto ja huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelu
Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom, Director, Sustainability and Communications, A. Ahlström Oy. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Vapaus Bikes Finland – Series A -rahoituskierros
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Rovaniemen kaupunki – Entiset työntekijät tuomittiin maksamaan kaupungille vahingonkorvausta sijoituspäätösasiassa
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Julkaistu 21.8.2024
Tesi – Sijoitus Sisu Autoon
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024