Sääntelyn järkevöittäminen on Suomen etu

Suomessa nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on tavoitteena keventää yritysten hallinnollista taakkaa ja parantaa yritystoiminnan edellytyksiä uudistamalla osakeyhtiöiden sääntelyä. Oikeusministeriö on nimennyt tähän tehtävään työryhmän, joka osakeyhtiölain lisäksi käy samalla tiuhalla kammalla läpi myös osuuskuntalain.

Hallinnollisen taakan aiheuttaja ei kuitenkaan ole alun perin ollut Suomen osakeyhtiölaki, joka on laadittu joustavaksi ja käyttäjäystävälliseksi. Lakiin on sisällytetty EU:n direktiivejä, jotka eivät välttämättä istu osakeyhtiölain systematiikkaan ja ovat parhaimmillaankin EU-jäsenmaiden erilaisten näkemysten kompromissi. Pankki- ja vakuutussektoreille on lisäksi annettu erillistä viranomaisohjeistusta, jota on vaikea suhteuttaa osakeyhtiölain järjestelmään tyydyttävästi. Esimerkki tästä on ohjeistuksen mukaisen riippumattomuuden ja ”mielen riippumattomuuden” suhde osakeyhtiölainsäädännön mukaiseen esteellisyyteen ja intressijääviin tai hallinnointikoodin mukaiseen riippumattomuuteen.

On erittäin hyvä, että myös EU:ssa on herätty siihen, ettei yksityiskohtaisen sääntelyn jatkuva lisääminen ole vastaus ongelmiin. Myös EU:n tavoitteena on sääntelyn ja raportointivelvollisuuksien arviointi ja vähentäminen.

Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö sääntelyllä ole alun perin tavoiteltu hyvää lopputulosta. Elämänkokemus on kuitenkin opettanut, ettei kaikesta voi sopia etukäteen. Lopputulos voi johtaa helpommin riitoihin, kun kaikkea ei kuitenkaan voida ottaa huomioon.

Osakeyhtiölain yleiset periaatteet ovat antaneet vastauksia yllättävän hyvin tulkintakysymyksiin, eikä liian yksityiskohtaiselle sääntelylle ole laissa ollut tarvetta. Pörssiyhtiöiden itsesääntely on puolestaan tukenut markkinakäytännön kehittymistä ja perustunut elinkeinoelämän yhteiseen näkemykseen siitä, mihin suuntaan markkinoita olisi hyvä kehittää.

Itsesääntelyssä on huomioitu myös muiden maiden kehitys, ja lopputuloksena pörssiyhtiöille onkin kehittynyt toimiva, yhtenäinen käytäntö, jota tarkistetaan säännöllisesti. Tälläkin hetkellä on vireillä hallinnointikoodin uudistaminen erityiskohteenaan kestävyyssääntelyn huomioonottaminen ja palkitsemisraportointia koskevien kohtien arviointi.

Sääntelyn järkevöittäminen erityisesti EU:n tasolla on Suomen etu.