4.5.2015

Kun tarvitset laillisesti pätevän käännöksen

Viranomaisten ja oikeuslaitoksen kanssa toimittaessa eteen tulee toisinaan tilanteita, joissa jostakin asiakirjasta tarvitaan laillisesti pätevä käännös. Käännöksiä ei kuitenkaan voi leimata kuka tahansa, sillä laillisesti pätevien käännösten laatiminen on erikseen säännelty ammattikääntämisen ala. Eri maissa on omat sääntönsä siitä, kuka saa tehdä tällaisia käännöksiä. Suomessa laillisesti päteviä käännöksiä voivat tehdä vain erityisen tutkinnon suorittaneet auktorisoidut kääntäjät ja vain niissä kielipareissa, joissa heidät on auktorisoitu.

Tekstin voi kääntää monella tavalla oikein

Günter Grass on todennut, että käännöksessä kaikki muutetaan mitään muuttamatta. Käännöksen käyttötarkoituksesta riippuu, miten kääntäjä muutostyön toteuttaa. ”Tavalliselle” kääntämiselle on tyypillistä, että kääntäjä saattaa harkintansa mukaan kotouttaa ilmaisua, tinkiä sanatarkasta vastaavuudesta tai vaikkapa järjestellä tekstin osasia uudelleen varmistaakseen, että viesti välittyy lukijalle mahdollisimman tehokkaasti. Laillisesti pätevissä käännöksissä sellainen ei kuitenkaan ole mahdollista: auktorisoidun kääntäjän käännöksessä tarkkuus menee tyylin edelle, vaikka ihannetilanteessa toki kummastakaan ei tingitä.

Tarkkuusvaatimuksesta huolimatta tekstin voi kääntää monella eri tavalla, eikä jostakin tietystä tekstistä yleensä ole olemassa yhtä oikeaa ”virallista” käännöstä. Virallinen käännös itse asiassa tarkoittaa yksinkertaisesti auktorisoidun kääntäjän vahvistamaa eli laillisesti pätevää käännöstä. Nimitys ei siis ota kantaa käännösratkaisuihin.

Nykyisin kuulee puhuttavan auktorisoiduista käännöksistä, mutta tarkkaan ottaen vain kääntäjä voi olla auktorisoitu. Siitä kertoo jo järjestelmän peruskivenä toimivan lain otsikko, laki auktorisoiduista kääntäjistä. Ennen lain voimaantuloa vuonna 2008 laillisesti pätevien käännösten laatijoista käytettiin nimikettä virallinen kääntäjä. Vielä vanhempaa perua mutta yhä monille tuttu on nimike valantehnyt kääntäjä.

Kahvitahratkin mainitaan

Asiatekstinkääntäminen on tavallisesti näkymätöntä, mutta auktorisoidun kääntäjän työ on poikkeus säännöstä: leimatessaan käännöksen kääntäjä vakuuttaa henkilökohtaisesti omalla nimellään, että käännös vastaa sisällöltään alkuperäistä asiakirjaa. Auktorisoidun kääntäjän käännöksen täytyy välittää tarkasti kaikki alkuperäisen asiakirjan informaatio – myös sen puutteet. Tarkkuuden vuoksi auktorisoitu kääntäjä saattaa tehdä käännökseen huomautuksia muun muassa kirjoitusvirheistä, tulkinnanvaraisista ilmauksista tai vaikka kahvitahroista, jotka vaikeuttavat tekstin lukemista.

Auktorisoidun kääntäjän vastuu on suuri: lain mukaan auktorisoidun kääntäjän tekemä käännös on nimittäin laillisesti pätevä, jollei sitä näytetä virheelliseksi. On ehdottoman tärkeää, että alkuperäisen asiakirjan sisältö välittyy käännöksessä täsmällisesti ja oikein. Pikkutarkkuus ja yksityiskohtien kärsivällinen tarkastaminen ovatkin tärkeä osa auktorisoidun kääntäjän työtä.

Auktorisoitu kääntäjä on viestinnän monitaituri

Kääntäjä on nimenomaan viestinnän osaaja. Ammattikääntäjä ei korvaa lähtötekstin sanoja yksitellen kohdekielen vastineilla, vaan pohtii koko tekstin käyttötarkoitusta, kohdeyleisöä ja tehtävää ja välittää viestin niin, että se toimii tehokkaasti kohdekulttuurissaan.

Auktorisoitu kääntäjä on asiantuntija, joka tuntee työkieltensä lisäksi sekä asiakirjan antomaan että käännöksen kohdemaan yhteiskunnan, hallintorakenteet ja kulttuurin. Hän tietää, miten pitää toimia, jotta suomalainen asiakirja on varmasti pätevä myös ulkomailla tai ulkomainen asiakirja Suomessa. Kielten lisäksi auktorisoitu kääntäjä tuntee myös kansainvälisen asiakirjaliikenteen kiemurat: hän tietää, milloin käännökseen on haettava maistraatista apostille-todistus, milloin testamentti on legalisoitava ulkoasiainministeriössä ja millaisia leimoja missäkin tarvitaan.

Auktorisoitu kääntäjä on erikoisalansa asiantuntija, joka on selviytynyt tiukasta karsinnasta: keskimäärin harvempi kuin joka viides kokelas läpäisee tutkinnon. Mikään laatusertifikaatti auktorisointi ei kuitenkaan ole, eikä auktorisoitu kääntäjä ilman muuta ole auktorisoimatonta pätevämpi tai parempi kääntäjä: pikemminkin kyseessä on yksi monista asiatekstinkääntämisen erikoisaloista.

Uusimmat referenssit

Toimimme A. Ahlströmin neuvonantajana yritysvastuuseen liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin suunnittelussa, jossa hyödynnetään toimialatuntemukseemme perustuvia parhaita käytäntöjä ja räätälöityjä ratkaisuja. Kattava ESG-neuvonantomme sisälsi myös sijoitustiimin ja johtoryhmän jäsenille sekä useiden portfolioyhtiöiden hallituksille räätälöityjä koulutuksia. ”Saimme Castrén & Snellmanin asiantuntijoilta ESG-sääntelytsunamiin liittyviä oikeudellisia ja käytännön neuvoja, jotka meidän tulee ottaa käyttöön omassa ESG-työssämme”, kommentoi Camilla Sågbom. Perheyhtiö A. Ahlström on teollinen omistaja, joka kehittää yritysomistuksistaan maailman johtavia metsä- ja kuitusektorin sekä ympäristöteknologian erikoisosaajia.
Julkaistu 5.9.2024
Edustimme työsuhdepyöräpalveluita tarjoavaa Vapaus Bikes Finland Oy:tä sen 10 miljoonan euron kansainvälisellä Series A -rahoituskierroksella. Rahoituksen takana ovat pääomasijoittajat Shift4Good ja Superhero Capital Oy sekä Tesi yhdessä Euroopan investointipankin EGF-rahoitusohjelman kanssa. Saatu rahoitus tukee yrityksen kansainvälistä laajentumista, ohjelmistokehitystä, alustan automatisointia sekä käytettyjen pyörien konseptin laajentamista. Vapaus Bikes Finland on kestävien liikkumispalvelujen edelläkävijä ja toiminut etulinjassa työsuhdepyöräalalla vuoden 2020 lopusta lähtien. Siitä on tullut yksi Suomen nopeimmin kasvavista yrityksistä. Shift4Good on vaikuttavuuteen keskittyvä pääomasijoitusrahasto, joka tähtää liikennesektorin hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin.
Julkaistu 21.8.2024
Avustimme menestyksekkäästi Rovaniemen kaupunkia virkarikos- ja vahingonkorvausasiassa, joka koski kaupungin tekemää merkittävää sijoituspäätöstä. Vastaajina olivat kaupungin entinen työsuhteinen konserniasiamies sekä hänen esihenkilönään virkasuhteessa toiminut kaupunginkamreeri. Rikosasia liittyi kaupunginhallituksen tekemään sijoituspäätökseen, jossa vastaajien valmisteleman päätöksen mukaisesti sijoitettiin 2 miljoonaa euroa kaupungin varoja vastaperustetun sijoitusyhtiön velkakirjoihin. Yhtiön toiminnasta merkittävä osa oli niin sanottua pikavippitoimintaa. Keskeinen oikeuskysymys asiassa oli, onko julkisten varojen sijoittaminen julkisen vallan käyttöä ja siten virkarikossäännösten piirissä myös työsuhteessa olevan henkilön osalta. Työsuhteista konserniasiamiestä syytettiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä perustuen hänen laiminlyönteihinsä sijoituspäätöksen valmistelussa ja esittelyssä sekä esteellisyyteen siksi, että hän oli sijoittanut omia varojaan yhtiöön, joka sai rahoitusta kaupunginhallitukselle esitetyltä sijoituskohteelta. Kaupunginkamreeria koskevat virkarikossyytteet kohdistuivat hänen tehtävänkuvaansa kaupungin sijoitustoiminnan valvojana ja raportoijana. Hän osallistui myös kaupunginhallituksen päätöksenteon valmisteluun ja esittelyyn. Asian käsittely alkoi Lapin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2022. Elokuussa 2022 antamassaan tuomiossa käräjäoikeus totesi muun muassa argumentaatioomme perustuen, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä, ja siten virkarikossäännöksiä voitiin soveltaa konserniasiamieheen. Käräjäoikeus katsoi entisen konserniasiamiehen menettelyn täyttävän virka-aseman väärinkäyttämisen tunnusmerkistön ja entisen kaupunginkamreerin menettelyn täyttävän sijoituspäätöksen valmistelun osalta virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön, mutta syyteoikeus oli vanhentunut. Siten vastaajia ei voitu tuomita rangaistuksiin, mutta vastaajat tuomittiin suorittamaan yhteisvastuullisesti kaupungille vahingonkorvausta noin 114 000 euroa viivästyskorkoineen, kaupunginkamreerin osuuden ollessa 10 % summasta. Syyttäjä tyytyi käräjäoikeuden tuomioon, mutta muut osapuolet valittivat hovioikeuteen. Siten ajoimme kaupungin puolesta hovioikeudessa sekä rangaistus- että korvausvaatimuksia. Rovaniemen hovioikeuden käsittely oli marras-joulukuussa 2023. Kesäkuussa 2024 antamassaan tuomiossa hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion ennallaan virka-aseman väärinkäyttämisen ja virkavelvollisuuden rikkomisen osalta. Hovioikeus katsoi, että konserniasiamies oli laiminlyönyt velvollisuutensa ilmoittaa esteellisyydestään. Lisäksi hän oli laiminlyönyt velvollisuutensa huolehtia siitä, että hänen valmistelemansa sijoituspäätös oli kaupungin sijoitusohjeiden mukainen ja että se oli asianmukaisesti kilpailutettu. Hovioikeus katsoi myös, että sijoituskohteen esittelyteksti oli laadittu puutteellisesti ja harhaanjohtavasti ja että konserniasiamiehen menettely oli ollut tahallista. Kaupunginkamreerin osalta hovioikeus katsoi hänen laiminlyöneen velvollisuutensa valvoa, että kaupunginhallitukselle tehty sijoitusesitys oli sijoitusohjeiden mukainen ja että esitys ei ollut harhaanjohtava ja että riskit oli otettu huomioon sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla. Hovioikeuden tuomio on selkeä kannanotto siihen, että virkatoiminnassa ja julkista valtaa käytettäessä ei hyväksytä väärinkäytöksiä, ja tärkeä linjaus siltä osin, että julkisten varojen sijoittaminen on julkisen vallan käyttöä ja siten virkavastuun piirissä myös työsuhteisten henkilöiden osalta. Lisäksi hovioikeudessa oli keskeisenä arvioitavana kysymyksenä taloudellisen vahingon määrittäminen sijoitustoimintaan liittyvässä tapauksessa. Hovioikeus katsoi argumenttiemme pohjalta, että konserniasiamiehen ja kaupunginkamreerin menettelystä oli aiheutunut kaupungille vahinkoa. Hovioikeus korotti vahingonkorvauksen määrän 210 000 euroon, kamreerin osuuden rajoittuessa 10 %:iin. Vahingonkorvauksen korottaminen perustui siihen, että hovioikeus katsoi kaupungille aiheutuneen vahinkoa pääoman menetyksen lisäksi myös arvioitujen sijoitustuottojen menetyksestä. Tuomio ei ole lainvoimainen. 
Julkaistu 21.8.2024
Neuvoimme Tesiä sen sijoittaessa raskasajoneuvoja valmistavaan Oy Sisu Auto Ab:hen. Sijoituksen myötä Tesistä tuli Sisu Auton omistaja 24,4 prosentin osuudella. Sisu on Suomen markkinoilla edelläkävijä raskasajoneuvojen kehittämisessä. Sisun ydinosaaminen on keskittynyt Suomessa valmistettavien kuorma- ja sotilasajoneuvojen tuotekehitykseen ja tuotantoon. Tesi eli Suomen Teollisuussijoitus Oy on Suomen valtion pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa markkinaehtoisesti pääomasijoitusrahastoihin ja suoraan kasvuyrityksiin. Tesin hallinnoimat pääomasijoitukset ovat yhteensä 2,1 miljardia euroa.
Julkaistu 19.8.2024