Koronavirus – maksukyvyttömyyslainsäädännön muutoksilla hengähdysaikaa ahdingossa oleville yrityksille

Tärkein muutos on, etteivät velkojat pysty hakemaan velallisyhtiöitä konkurssiin pelkästään lyhytaikaisten maksuviivästysten perusteella. Konkurssiasiamies on lisäksi antanut suosituksen siitä, miten viivästyneitä menettelyn aikaisia maksuja tulisi ottaa huomioon pandemian aikaisissa saneerausmenettelyissä.

Konkurssiuhkaisesta maksukehotuksesta luovutaan tilapäisesti

Oikeusministeriö on valmistelemassa uutta tilapäistä lainsäädäntöä, jolla rajoitetaan velkojien oikeutta hakea velallisyhtiöitä konkurssiin.

Konkurssiin asettamisen edellytyksenä on se, että yritys on maksukyvytön. Jos yritys ei ole maksanut velkaansa viikon kuluessa siitä, kun se on saanut maksukehotuksen velkojalta, yritys oletetaan maksukyvyttömäksi ja velkoja voi jättää tuomioistuimelle vaatimuksen velallisyhtiön konkurssiin asettamiseksi. Ehdotetuilla muutoksilla tämä olettama poistetaan tilapäisesti. Muutosten tultua voimaan velkojien odotetaan huomioivan ne perintätoimissaan.

Lakimuutos on erittäin tervetullut näinä myrskyisinä aikoina. Monilla yrityksillä on jo nyt tai hyvin pian vaikeuksia maksaa velkojaan ajoissa. Usein pandemiasta johtuva maksukyvyttömyys on kuitenkin vain tilapäistä. Kun viikon maksusääntö poistetaan, yritykset saavat lisäaikaa selviytyäkseen vaikeista ajoista.

Tästä huolimatta on hyvä muistaa, että muutos koskee vain konkurssiuhkaisia maksukehotuksia. On muitakin tilanteita, jolloin velallisyhtiö voidaan olettaa maksukyvyttömäksi. Nyt ehdotettu lakimuutos viestii kuitenkin, että pandemian aikana maksukyvyttömyyden on kestettävä pidempään ennen kuin velkoja voi hakea konkurssiin asettamista.

Vireillä olevat saneerausmenettelyt

Haasteita kohtaavat myös sellaiset yritykset, joilla oli vaikeuksia jo ennen pandemiaa. Saneerausmenettelyssä olevat yritykset eivät välttämättä pysty maksamaan uusia velkojaan niiden erääntyessä.

Tällaisessa tapauksessa selvittäjällä olisi tavallisesti mahdollisuus keskeyttää menettely, mikäli on todennäköistä, että velallinen ei pysty maksamaan menettelyn alkamisen jälkeen syntyneitä velkojaan. Koronavirusepidemiasta johtuen konkurssiasiamies on suositellut, että selvittäjä arvioisi kunkin tapauksen huolellisesti ja neuvottelisi velkojien kanssa siitä, voisivatko he tarkastella yhtiön kykyä suoriutua uusista veloistaan pidemmällä aikavälillä.

Jos on todennäköistä, että velallisyhtiön liiketoiminta on elinkelpoinen jatkossakin ja se on tervehdytettävissä pandemian jälkeen, velallisyhtiön kykyä suoriutua uusista velvoitteistaan voidaan tarkastella pidemmällä ajanjaksolla. Silloin saneerausmenettelyä ei tulisi keskeyttää pelkästään siitä syystä, että velallisyhtiö ei tilapäisesti pysty maksamaan uusia velkojaan poikkeustilan takia.

Tämä on toinen tärkeä ja paljon kaivattu helpotus ahdingossa olevien yritysten avuksi, jota toivottavasti sovelletaan myös käytännössä. Yksikään osapuoli ei hyötyisi, jos saneerausmenettelyt keskeytettäisiin ja velallisyhtiöt pakotettaisiin konkurssiin pandemian aiheuttamien lyhytaikaisten maksuvaikeuksien perusteella.

Myös muissa maissa yritysten hätää helpotetaan lakimuutoksilla

Monet muutkin maat ovat ottaneet käyttöön keinoja auttaakseen ahdinkoon joutuneita yrityksiä koronaviruksen synnyttämässä sekasorrossa. Olen suomalainen asianajaja, mutta asun ja työskentelen tällä hetkellä Isossa-Britanniassa. Siten onkin mielenkiintoista lyhyesti tarkastella, millaisiin toimiin Ison-Britannian hallitus on päättänyt ryhtyä vastaavien tilanteiden varalta.

Myös Ison-Britannian hallitus ilmoitti pandemiasta johtuvista maksukyvyttömyyslainsäädännön muutoksista 28.3.2020.

Iso-Britannia luopuu esimerkiksi tilapäisesti wrongful trading -säännöksistä, jotka saattaisivat asettaa yritysjohdon henkilökohtaiseen vastuuseen. Isossa-Britanniassa yrityksen johto voi joutua maksukyvyttömyystapausten yhteydessä henkilökohtaiseen vastuuseen, jos he eivät ryhdy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin velkojille aiheutuvien menetysten minimoimiseksi.

Muutoksella kannustetaan yritysjohtoa jatkamaan liiketoimintaa pandemian aikana. Heidän ei tarvitse pelätä henkilökohtaisen vastuun uhkaa, jos yhtiö joutuisikin maksukyvyttömäksi. Voimaan jäävät fraudulent trading -säännökset, jotka kieltävät petollisen menettelyn, sekä director disqualification -sääntely, jonka nojalla maksukyvyttömyystilanteessa sopimattomasti menetellyttä johtajaa voidaan kieltää toimimasta osakeyhtiön johdossa. Nämä voimaan jäävät oikeusohjeet auttavat johtajien rikkomusten estämisessä.

Pandemian johdosta Ison-Britannian hallitus on myös vauhdittamassa elokuussa 2018 ilmoitettujen uudistusten voimaantuloa. Näihin kuuluvat muun muassa uudenlainen saneeraussuunnitelma ja perintäkielto, jotta yhtiöiden välttämättömiä varoja voitaisiin suojata ja yritykset saisivat aikaa löytää pelastussuunnitelman.

Suomessa maksukyvyttömyyslainsäädäntö ei aseta johtajille velvoitetta hakea yhtiötä konkurssiin, eikä lainsäädäntöön sisälly henkilökohtaisen vastuun riskiä maksukyvyttömyyden johdosta. Vaikka maksukyvytön yritys voi teknisesti jatkaa liiketoimintaansa, johtajien on kuitenkin noudatettava erityistä huolellisuutta rikosoikeudellisen vastuun tai vahingonkorvausvastuun välttämiseksi.

Riittävätkö uudet lakimuutokset?

Suomi on muiden maiden tavoin ottamassa käyttöön erittäin toivottuja muutoksia maksukyvyttömyyslainsäädäntöön. Maksukyvyttömyysjärjestelmien välillä on eroja, eikä yhden maan ratkaisuja ole aina mahdollista soveltaa toisessa maassa. Tästä huolimatta on hyvä seurata, mitä muut valtiot tekevät auttaakseen yrityksiä selviytymään poikkeuksellisista ajoista.

Emme vielä tiedä, kuinka kauan poikkeustila vaikuttaa elämäämme ja kuinka mittavia vaikeuksia siitä seuraa. Nähtäväksi siis jää, riittävätkö nyt ilmoitetut toimet auttamaan yrityksiä tässä vaikeassa tilanteessa vai ovatko lisätoimet tarpeen. 

Oikeusministeriön 28.3.2020 julkaisema tiedote on luettavissa kokonaisuudessaan täällä. 

Kirjoittaja on suomalainen insolvenssijuristi, joka työskentelee tällä hetkellä Lontoossa ja jolla on pätevyys toimia solicitorina Englannissa ja Walesissa.

Koronavirusepidemian tilanne muuttuu nopeasti, ja tämä teksti kuvaa julkaisuhetken 6.4.2020 tilannetta.