Korona on pitänyt meitä vankeinaan nyt yli vuoden. Suomen talous ja yritykset ovat kokonaisuutena pärjänneet yllättävän hyvin.
22.3.2021
Koronasta kärsiviä yrityksiä on autettava
Pauliina Tenhunen
Palvelut
Uskonkin, että jos yhtiöllä oli koronan alkaessa tervettä liiketoimintaa ja vakaa kassa, sillä on hyvät mahdollisuudet selvitä. Yhtiöiden hallitukset, johto ja työntekijät ovat tehneet yhteistuumin töitä vaikeissa olosuhteissa. Maalin toivoisi jo häämöttävän.
Näyttäisi myös siltä, etteivät velkojatkaan halua ajaa konkurssiin yhtiöitä, jotka ovat pahoissa haasteissa mutta joilla on tervehdyttämiskelpoista liiketoimintaa. Yhtiöiden kannattaakin olla proaktiivisesti yhteydessä omistajiin ja velkojiin ja etsiä ratkaisuja yhdessä. Velkojien kanssa tehtävä vapaaehtoinen järjestely tai yrityssaneerausmenettely voivat pelastaa monia yhtiöitä karikon yli. Näin varmistetaan vaikeuksiin joutuneen yhtiön selviäminen mutta samalla myös se, että sopijakumppanit ja velkojat hyötyvät enemmän kuin konkurssissa.
Tuomioistuinten ei tulisi asettaa saneeraukseen pääsyn kynnystä liian korkealle vaan luottaa siihen, että ammattitaitoiset selvittäjät pystyvät arvioimaan yhtiöiden saneerauskelpoisuuden. Lainsäädännöllä ei tulisi myöskään vaikeuttaa saneerausohjelmaa noudattavien yhtiöiden tilannetta.
EU:n viimeaikaiset toimet tuntuvat ristiriitaisilta. Samaan aikaan, kun unionissa mietitään ja säädetään yritysten tervehdyttämiskeinoja, pankkien vakavaraisuussääntelyä kiristetään toisaalta niin, ettei pankkien kannata rahoittaa saneerausyhtiöitä, tai estetään valtiontukien käyttäminen tai energiaveron palautusten myöntäminen taloudellisissa vaikeuksissa olevalle yritykselle. Juuri kun taloudellisissa vaikeuksissa olevia pitäisi tukea eikä lyödä jo lyötyä.
Valitettavasti sellaista ihmettä ei kuitenkaan tapahdu, että kaikki yritykset pelastuisivat tästä kurimuksesta. Onneksi ilmapiiri on vuosikymmenten aikana muuttunut siten, ettei konkurssi ole enää häpeä vaan kuuluu yrittäjyyteen.
Uusimmat uutiset
Julkaistu 27.3.2024 – Maksukyvyttömyysmenettelyt
Rakennusbuumi odottaa kulman takana
Julkaistu 18.3.2024 – Kansainvälinen rakentaminen ja projektit
Rakennusalan konkurssit lisääntyvät – mitä tulee ottaa huomioon urakoitsijan konkurssitilanteessa?
Julkaistu 15.3.2024 – Maksukyvyttömyysmenettelyt
Voiko rakennusyhtiön saneerata?
Julkaistu 2.10.2023 – Corporate Governance
Hallituksen tehtävät yhtiötä uhkaavassa likviditeettikriisissä
Pauliina Tenhunen, Jerker Pitkänen & Elina Pesonen
Elina Pesonen & Jerker Pitkänen
Christer Svartström
Elina Pesonen
Uusimmat referenssit
European Battery Technologies – Konkurssipesän omaisuuden myynti
Osakkaamme Pauliina Tenhunen toimii European Battery Technologies Oy:n konkurssipesän hoitajana. Konkurssipesä myi konkurssissa olevan yhtiön koko omaisuuden, joka koostui muun muassa akkutehdaslaitteistosta ja toimintaan liittyvistä IP-oikeuksista. Myyty laitteisto on ollut 2010-luvulla ensimmäinen laatuaan, ja tehdas on aikanaan tuottanut LFP-paristoja ensimmäisenä Euroopassa. Ostaja on Virossa ja Saksassa toimiva Skeleton Technologies, joka on globaali energian varastoinnin kehittäjä ja valmistaja. Ostaja jatkaa toimintaa konkurssiyhtiöllä vuokralla olleissa toimitiloissa Varkaudessa. Toimitilat omistaa Varkauden kaupungin omistama yhtiö Keski-Savon Teollisuuskylä Oy. Konkurssihallinto on tyytyväinen tähän lopputulokseen, sillä akkutehdastoiminnan jatko oli konkurssipesänkin ensisijaisena tavoitteena.
Julkaistu 26.5.2023
Litorina Capital – Leo’s Leikkimaan ja HopLopin yhdistyminen
Toimimme ruotsalaisen pääomasijoitusyhtiö Litorina Capitalin neuvonantajana järjestelyssä, jossa Pohjoismaiden kaksi johtavaa sisäleikkipuistoketjua, Leo’s Leikkimaa ja HopLop, yhdistyivät. Leo’s Leikkimaan pääomistaja Litorina IV -rahasto ja HopLopin pääomistaja CapMan Special Situations I sopivat omistusjärjestelystä, jossa Leo’s Leikkimaa ja HopLop yhdistyvät Euroopan johtavaksi sisäleikkipuistokonserniksi. Molemmat osapuolet jatkavat omistajina uudessa järjestelyn tuloksena syntyneessä konsernissa. HopLop-ketju jatkaa toimintaansa Suomessa HopLop-brändin alla. Uusi konserni on Euroopan suurin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Sillä on yhteensä 68 puistoa Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa. Leo’s Leikkimaa on Pohjoismaiden suurin sisäleikkipuistoketju, jolla on yhteensä 50 puistoa Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Suomessa ja Saksassa. Puistoista 7 on Suomessa. HopLop on Suomen suurin lasten sisäliikunta- ja seikkailupuistoketju ja merkittävin palvelunsa perheille suuntaava aktiviteetti- ja liikunta-alan yritys. Suomessa on 17 HopLop-puistoa ja Saksassa 1. Litorina on ruotsalainen pääomasijoitusyhtiö, joka sijaitsee Tukholmassa. Se on perustettu vuonna 1998. Se sijoittaa kapeiden erikoismarkkinoiden johtaviin yrityksiin, joilla on pääkonttori Pohjoismaissa. Tällä hetkellä sillä on 13 portfolioyhtiötä.
Julkaistu 2.2.2023
Relacom Finland – Konkurssipesän hoito
Relacom Finland Oy asetettiin konkurssiin marraskuussa 2019 yhtiön omasta hakemuksesta. Relacom Finland Oy oli yksi Suomen johtavista tele- ja tietoliikenteen asennuspalveluja tarjoavista yhtiöistä, ja se harjoitti toimintaa koko Suomessa. Yhtiö tarjosi muun muassa teleliikenneverkkojen ja sähköverkkojen asennusta ja ylläpitoa. Konkurssiin asettamisen hetkellä yhtiöllä oli noin 400 työntekijää. Konkurssimenettely saatiin päätökseen noin kolmessa vuodessa velkojien hyväksyttyä lopputilityksen joulukuussa 2022. Konkurssipesän pesänhoitajana toimi asianajaja Pekka Jaatinen. Konkurssin alettua konkurssipesä selvitti yhtiön keskeneräisiä projekteja ja saattoi niitä kannattavilta osin loppuun. Muutoin projektien osalta tehtiin hallitut alasajot ja luovutukset asiakkaalle. Osa projekteista oli myös yhteiskunnallisesti merkittäviä. Konkurssipesä palkkasi 112 yhtiön aikaista työntekijää määräaikaisiin työsuhteisiin projektien loppuunsaattamiseksi ja hallitun alasajon varmistamiseksi. Konkurssipesä ei kuitenkaan jatkanut velallisen liiketoimintaa. Yhtiön käyttö- ja vaihto-omaisuus koostui muun muassa erinäisistä työkaluista, laitteista ja useista ajoneuvoista. Konkurssipesä selvitti erilaisia vaihtoehtoja omaisuuden realisoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi, ja myynnit toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konkurssirealisaattorin kanssa. Keskeneräisten projektien loppuunsaattamisesta ja yhtiön irtaimen omaisuuden myynneistä saatu realisaatiotulos oli merkittävä ja kirjanpitoarvoa suurempi. Etuoikeudettomille velkojille kertyi konkurssissa noin 41 prosentin jako-osuudet.
Julkaistu 11.1.2023
Otso Gold – Saneerausmenettely
Malminetsintää ja kaivostoimintaa harjoittava Otso Gold Oy jätti Oulun käräjäoikeudelle 3.12.2021 yrityssaneerausta koskevan hakemuksen. Yhtiö omisti tuolloin Raahessa toimivan Laivakankaan kultakaivoksen, joka sijaitsee Pohjoismaiden suurimpiin kuuluvan kultaesiintymän päällä. Yhtiön saneerausmenettely alkoi 17.2.2022, ja käräjäoikeus määräsi asianajaja Pekka Jaatisen saneerausmenettelyn selvittäjäksi. Saneerausmenettelyn alkaessa yhtiö kuului Otso Gold -konserniin, jonka kanadalainen emoyhtiö Otso Gold Corp on listattu Toronton pörssiin. Otso Gold Oy toimi koko konsernin operatiivisena yhtiönä. Kaivoskonsernin rajat ylittävän luonteen vuoksi saneeraushakemukset jätettiin samanaikaisesti Suomessa, Ruotsissa ja Kanadassa. Yhtiön saneeraus edellytti koko yhtiön kattavaa rahoituksellista ja omistuksellista järjestelyä yhtiön toiminnan jatkumisen ja saneerausohjelman toteuttamisen turvaamiseksi. Saneerausmenettelyn avulla kyettiin toteuttamaan yritysjärjestely, jossa saneeraus ja saneerausohjelma perustuivat yhtiön koko osakekannan myyntiin kanadalaiselle Pilar Gold Inc:lle. Samassa yhteydessä yhtiölle järjestettiin myös rahoitus saneerausohjelman toteuttamista varten. Koko yhtiötä koskevaan yritysjärjestelyyn perustuvaa saneerausohjelmaa puoltaneet velkojat edustivat yli 93:a prosenttia kaikista yhtiön veloista. Oulun käräjäoikeus vahvisti yksipäiväisen saneerausohjelman lokakuussa 2022 ja nimitti asianajaja Pekka Jaatisen saneerausohjelman valvojaksi. Saneerausohjelman mukainen maksuohjelma suoritettiin kokonaisuudessaan noin viikkoa myöhemmin. Saneerausohjelman toteuttaminen päättyi onnistuneesti 17.11.2022.
Julkaistu 29.12.2022